Politiikka
20.12.2017 12:37 ・ Päivitetty: 20.12.2017 12:37
Raportti: Ruotsin hallitus otti tietoisen riskin profiloitumalla feministisellä ulkopolitiikalla – se on myös provosoinut vastustajia
Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-artikkelissa toimittaja Mari Huupponen käsittelee Ruotsin hallituksen feminististä ulkopolitiikkaa, joka on pyrkinyt lisäämään naisten ulkopoliittista osallistumista, edistämään naisten ihmisoikeuksia ja vaatinut tasaisempaa tulonjakoa.
– Laajemmin feministisen ulkopolitiikan tarkoitus on ollut tehdä näkyväksi sukupuolen merkitys ulkopolitiikassa ja konflikteissa, Huupponen arvioi.
Presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd.) on esittänyt, että Suomen pitäisi ajaa tulevaisuudessa feminististä ulkopolitiikkaa. Mutta mitä feministinen ulkopolitiikka on? Käsite on omaksuttu Suomeen Ruotsista, jossa sosialidemokraateista ja vihreistä koostuva hallitus on ilmoittanut ajavansa feminististä ulkopolitiikkaa ulkoministeri Margot Wallströmin johdolla vuodesta 2014 lähtien.
Huupposen mukaan feministisestä ulkopolitikasta puhuminen oli Stefan Löfvenin hallitukselle tietoinen riski.
Käsite on kuitenkin otettu varsin suopeasti vastaan sekä Ruotsissa että kansainvälisesti.
Käytännössä Ruotsi on edistänyt feminististä ulkopolitiikkaa esimerkiksi julkaisemalla maaraportteja ihmisoikeuksien toteutumisesta, tekemällä seksin ostamisen kieltävästä lainsäädännöstään vientituotteen ja tekemällä naisten oikeuksista kehitysyhteistyöhankkeiden keskeisen kysymyksen. YK:n turvallisuusneuvostossa Ruotsi on vaatinut, että kansalaisjärjestöjä ja naisia pitäisi kuulla enemmän.
Feministisen ulkopolitiikan tarkoitus on ollut tehdä näkyväksi sukupuolen merkitys ulkopolitiikassa ja konflikteissa.
Lisää aiheesta
Artikkelin mukaan käsite on provosoinut hallituksen poliittisia vastustajia Ruotsissa, jotka ovat kritisoineet ristiriitaa feministisen ulkopolitiikan edustaman idealismin sekä Ruotsin harjoittaman aseviennin ja kiristyneiden maahanmuuttolinjausten välillä.
– Margot Wallströmin Ruotsissa saama kritiikki muistuttaa Olof Palmen ulkopolitiikkaan 1970- ja 1980-luvulla kohdistunutta kritiikkiä.
”Jopa moraalinen suurvalta Ruotsi joutuu ulkopolitiikassa välillä tekemään kompromisseja, jotka eivät täysin vastaa eettisiä ihanteita. Se ei silti tarkoita, etteikö kannattaisi edes yrittää”, on Mari Huupposen johtopäätös Ruotsin punavihreän hallituksen feministisestä ulkopolitiikasta.
Raportti on saatavilla osoitteessa: http://
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.