Se perustuu kyselyaineistoon, jossa on mukana yli 700 eri alojen suomalaista päättäjää. Asiasta tiedottaa Helsingin yliopisto.

Glasgown ilmastokokous marssitti eri maiden poliittiset eliitit kertomaan sitoutumisestaan ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden näkyvien valtiollisten huippujohtajien lisäksi myös keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevillä eri alojen päättäjillä on merkittävä rooli ilmastopolitiikan muotoutumisessa. Päättäjien suhtautuminen voi muokata tuntuvasti kansalaisten asenteita. Mikäli taas päättäjien ja kansalaisten välillä vallitsee mielipidekuilu, yhteiskunnalliset jakolinjat saattavat syventyä.

– Kyselytutkimuksemme osoittaa politiikan ja julkisen sektorin päättäjien suhtautuvan kansalaisia myönteisemmin ilmastotoimiin. Eriarvoisuuden torjunnalla on suuri kannatus, joten ilmastotoimien kytkeminen tähän tavoitteeseen voi lisätä niiden hyväksyttävyyttä, kertoo erikoistutkija Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Päättäjät käyttävät valtaa eri tavoin vaikuttaakseen poliittiseen päätöksentekoon ja hyödyntävät useita vaikutuskanavia. Suomessa kansalaisilla on jo mahdollisuuksia ottaa kantaa lakiuudistuksiin joissain tapauksissa, kuten ilmastolain uudistamisen kohdalla. Tähän sisältyy kuitenkin myös jännitteitä.

– Kyselyymme vastanneet päättäjät näyttävät pääosin luottavan nykymuotoisen demokraattisen järjestelmän kykyyn tehdä päätöksiä samalla kuin he nojaavat itse vahvasti omiin verkostoihinsa. Päättäjät suhtautuvat myös kriittisesti kansalaisten nykyistä suurempaan rooliin päätöksenteossa. Tämä keskitetty malli ei kuitenkaan välttämättä toimi enää yhä enemmän liikkeessä olevien äänestäjien maailmassa, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass sanoo tiedotteessa.

Raportin tuloksien katsotaan viitoittavan tietä sille, millaisia haasteita demokraattisilla järjestelmillä on ilmastotoimien toteuttamisessa. Eri kansalaisryhmien tuki kunnianhimoisille ilmastotoimille on keskeistä niiden onnistumiselle samaan aikaan kuin erittäin vaikeita päätöksiä on saatava aikaan demokraattisin keinoin. Päättäjien käsitykset demokratiasta vaikuttavat osaltaan siihen, millaisten käytäntöjen pohjalta päätöksiä tehdään.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa talouden globaalissa rakennemuutoksessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. BIBU kehittää myös demokraattisia innovaatioita, joilla vahvistetaan kansalaisten vaikuttamiskeinoja.