– Kotoutuminen on moniulotteinen- ja tekijäinen kokonaisuus, johon osallistuvat sekä vastaanottava yhteiskunta että muuttajat itse. Työelämän vastaanottavuus vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksiin, työllistyminen vaikuttaa muun muassa maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja sosiaalinen hyvinvointi on puolestaan hyvän kotoutumisen osatekijä, TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen toteaa.

Kotoutumisen kokonaiskatsauksen 2019 julkistamistilaisuus on paraikaa käynnissä Säätytalolla.

Katsauksen artikkeleissa todetaan, että Suomi houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita, ja että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat maksavat valmistumisen jälkeen itsensä takaisin yhteiskunnalle. Työmarkkinoiden havaittiin olevan etnisesti hierarkiset: maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät jälkeen suomalaistaustaisten tasosta.

Maahanmuuttajan yksilölliset ominaisuudet, kuten koulutus tai kielitaito, eivät yksin selitä kotoutumista tai työllistymistä, vaan kyse on laajemmasta maahanmuuttopolitiikan muodostamasta ympäristöstä sekä yhteiskunnan asenteista.

Suomessa asui vuoden 2018 lopulla 400 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Muuttoliike Suomeen on ollut tasaisessa nousussa 1990-luvulta alkaen, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen. Jotta maahan tulijoiden kotoutuminen onnistuisi, tarvitaan eri näkökulmista tietoa siitä, millaista tukea maahanmuuttajat tarvitsevat, mitkä ovat heidän vahvuutensa ja haasteensa kotoutumisen kannalta ja millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet tukevat yhdenvertaisuuden toteutumista.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee neljän vuoden välein Kotoutumisen kokonaiskatsauksen osana kotoutumisen seurantajärjestelmää. Seurantajärjestelmä ja vuoden 2019 kokonaiskatsaus jakautuvat seuraaviin teemoihin: työllisyys, koulutus, hyvinvointi, osallistuminen ja kaksisuuntainen kotoutuminen. Vuoden 2019 kokonaiskatsaus koostuu indikaattoreita esittelevästä infografiikasta ja tutkimusjulkaisusta.

Työministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoi kotouttamiskatsauksen antaa kokonaiskuvan maahanmuutosta. Se antaa myös pohjaa, kun Marinin (sd.) hallitukselle laaditaan maahanmuuttopoliittista selontekoa.

Suuri ero meidän ja muiden maiden välillä on Gustafssonin mukaan se, että osaava työvoima ja sen turvaaminen ei ole ollut millään tavalla meidän elinkeinopolitiikan elementtinä. Nyt se kuitenkin on.

Gustafsson nosti esiin sen, että työperäisen maahanmuuttopolitiikan ohjaus siirtyi vuoden alussa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

– Suurin osa maahanmuutosta on nyt tiiviisti työ- ja elinkeinoministeriössä ja osa suomalaista elinkeinopoliitikkaa ja ennen kaikkea myös innovaatiopolitiikka.

Gustafsson painotti, että ulkomaiset osaajat ja opiskelijat suomalaisille ratkaisevan tärkeitä.

Hän mainitsi Talent Boost -ohjelman, jonka avulla on houkuteltu osaajia ulkomailta Suomeen. Markkina ei ole helppo, kilpailijamaat ovat kovia, Yhdysvalloista lähtien.

Tulevina aikoina työvoimaa pyritään houkuttelemaan erityisesti Euroopasta.