Tämä koskee esimerkiksi perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kansaneläkelaitokselle.

Siirrosta päätettiin jo osana Kataisen (kok.) hallituksen julkisen talouden kokonaissäästöjä tavoitellutta rakennepoliittista ohjelmaa, mutta siirtohanke on jatkunut vuoden 2017 alkupuolelle asti, jolloin myös sen kustannuksia on voitu matkan varrella arvioida. Käytännössä perustoimeentulon siirto alkoi tämän vuoden alusta.

Valiokunta ihmettelee, miksi hanke toteutettiin, vaikka sen taloudellinen perusta oli osoittautunut virheelliseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohella kritiikkiä saa myös Kela. Se on sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin avulla pyrkinyt itse selvittämään perustoimeentulotuen siirtohankkeen ongelmakohtia. Niitä nousi esiin useita.

Tarkastusvaliokunta painottaa, että vastuun perustoimeentulotuen siirrosta kantavat sekä Kansaneläkelaitos että sosiaali- ja terveysministeriö.

Valiokunta sanoo painokkaasti, että kansalaisten perustoimeentuloa ei saa tämäntapaisten hallinnollisten uudistusten yhteydessä vaarantaa.

Valiokunta ei pidä tapahtunutta hyväksyttävänä. Tulevaisuudessa on selvitettävä laajasti kokemukset nyt käyttöönotetusta järjestelmästä.

“Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää ja arvioi kokemukset nykyjärjestelmästä, jossa Kela vastaa perustoimeentulotuesta ja kunnat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä sosiaalityöstä, ja raportoi eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.”

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma toteaa Demokraatille, että hallituksen vuosikertomuksen käsittely eduskunnassa ei ole vain rutiiniasia tai itsestäänselvyys. Se on tärkeä osa hallituksen toiminnan valvontaa.

– Vuosikertomuksen yhteydessä eduskunta voi käydä asiallisesti lävitse, mitä piti tapahtua ja mitä todellisuudessa tapahtui, Heinäluoma jatkaa.

– Tarkastusvaliokunta kävi huolella lävitse toimeentulotuen Kela-siirron historian, perusteet ja toteutumisen. Ihmisten perustoimeentulon vaarantuminen uudistuksen yhteydessä on hälyttävää. Rapsut asiassa lähtevät niin ministeriölle kuin Kelallekin, hän toteaa.

– Selvityksen yhteydessä kävi ilmi, etteivät uudistuksen alkuperäiset perusteet taloudellisista säästöistä toteutuneet. Havainto antaa aihetta laajempaan keskusteluun ja itsekritiikkiin.

– Uudistuksia laitetaan liikkeelle lupauksilla, jotka matkan varrella unohdetaan ja kukaan ei kysy alkuperäisten lähtökohtien perään. Uudistusten seurantaa pitäisikin lisätä ja systematisoida, jotta erilainen puliveivaus valmistelussa poistuisi.

Heinäluoma muistuttaa, että toimeentulotukisiirron historian läpikäynti on tärkeätä siksikin, että parhaillaan on valmistelussa vieläkin isompia uudistuksia.

– Niille on asetettu yleviä tavoitteita, jotka uhkaavat matkan edetessä jäädä tien varteen. Sote-uudistuksen tavoitteeksi asetettiin integraation parantaminen ja kustannusten saaminen hallintaan. Mitä pidemmälle tässäkin asiassa on menty, sen vähemmän alkuperäisistä tavoitteista puhutaan, Heinäluoma toteaa.

Toinen merkittävä tarkastusvaliokunnan havainto koskee home- ja kosteusvaurioiden haltuunsaamista.

– Edistymistä on tapahtunut, mutta ongelma on edelleen aivan liian laaja. Varovastikin arvioiden sisäilmaongelmat koskettavat päivittäin yli sataatuhatta suomalaista, Heinäluoma sanoo.

– Valiokunta ehdottaakin eduskunnalle kannanottoa, jossa home- ja kosteusongelmien synnyn vastuita tiukennettaisiin. Hallitus saa asiassa selvitysvelvoitteen, jos asiaa koskeva valiokunnan lausumaehdotus hyväksytään, hän toteaa.

Mietinnön mukaan valiokunta edellyttää hallituksen selvittävän ja selkeyttävän lainsäädännöllisesti vastuukysymykset tilanteissa, joissa julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioista aiheutuu terveyshaittoja tutkimusten, korjaustoimien tai tiedottamisen viivästymisen tai puutteiden vuoksi.

Valiokunta on myös erittäin huolestunut kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen.

Hallitus on käynnistänyt Terveet tilat 2028 -hankkeen. Sen tavoite on julkisten tilojen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Valiokunta pitä valitettavana, että tehdyistä toimista huolimatta ihmisten terveyden ja rakennusten terveellisyyden edistämisessä konkreettiset tulokset ovat jääneet riittämättömiksi.

Se edellyttää, että hallitus raportoi Terveet tilat 2028 -hankkeen etenemisestä ja tuloksista ensimmäisen kerran vuodelta 2017 annettavan hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä.

Valiokunta on vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä kuullut myös muun muassa Suojelupoliisia ja tutustunut sen toimintaan sekä lisääntyneisiin resursseihin ja niiden käyttöön.

Kun Supon toimivaltuudet ja resurssit ovat lisääntymässä, tarkastusvaliokunta pitää välttämätöntä, että Supon parlamentaarista ohjausta ja valvontaa uudistetaan.

Tämä täytyy valiokunnan kirjauksen mukaan tehdä siksi, että luottamus Supon toimintaan kaikissa oloissa säilyy.

Valiokunta on tutustunut myös Supon vuodelta 2016 antamaan vuosikertomukseen.

“Valiokunta kiinnittää Supon huomiota siihen, että vuosikertomuksessa esille tuodut asiat ilmaistaan niin, että ne antavat oikean kuvan ongelmien laajuudesta”.

(Kursivoidut kohdat tekstissä ovat suoria sitaatteja tarkastusvaliokunnan mietinnöstä.)