”Rapsut lähtevät niin ministeriölle kuin Kelallekin” – Valiokunta luki hallituksen vuosikertomuksen, ja kritiikki on kovaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Eero Heinäluoma on eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on perehtynyt ja tehnyt mietinnön Sipilän (kesk.) hallituksen vuosikertomuksesta 2016. Kritiikki on paikoin hyvin voimakasta.

Tämä koskee esimerkiksi perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kansaneläkelaitokselle.

Siirrosta päätettiin jo osana Kataisen (kok.) hallituksen julkisen talouden kokonaissäästöjä tavoitellutta rakennepoliittista ohjelmaa, mutta siirtohanke on jatkunut vuoden 2017 alkupuolelle asti, jolloin myös sen kustannuksia on voitu matkan varrella arvioida. Käytännössä perustoimeentulon siirto alkoi tämän vuoden alusta.

Valiokunta ihmettelee, miksi hanke toteutettiin, vaikka sen taloudellinen perusta oli osoittautunut virheelliseksi.

”Tarkastusvaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyneen uudistuksen taloudellinen peruste siirrolle osoittautui virheelliseksi ja siirrosta todettiin päinvastoin koituvan jatkossa lisäkustannuksia. Tästä huolimatta siirtohanke toteutettiin. Valiokunta korostaa, että muutoshankkeet tulee ottaa uudelleen arvioitaviksi, jos hankkeiden lähtökohtaperusteluissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Päätöksenteon tulee pohjautua riittäviin ja laadukkaisiin laskelmiin.”

”Valiokunta ei pidä tapahtunutta hyväksyttävänä.”

Sosiaali- ja terveysministeriön ohella kritiikkiä saa myös Kela. Se on sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin avulla pyrkinyt itse selvittämään perustoimeentulotuen siirtohankkeen ongelmakohtia. Niitä nousi esiin useita.

Tarkastusvaliokunta painottaa, että vastuun perustoimeentulotuen siirrosta kantavat sekä Kansaneläkelaitos että sosiaali- ja terveysministeriö.

Valiokunta sanoo painokkaasti, että kansalaisten perustoimeentuloa ei saa tämäntapaisten hallinnollisten uudistusten yhteydessä vaarantaa.

Valiokunta ei pidä tapahtunutta hyväksyttävänä. Tulevaisuudessa on selvitettävä laajasti kokemukset nyt käyttöönotetusta järjestelmästä.

”Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää ja arvioi kokemukset nykyjärjestelmästä, jossa Kela vastaa perustoimeentulotuesta ja kunnat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä sosiaalityöstä, ja raportoi eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.”

Heinäluoma: Seurantaa lisättävä, jotta ”puliveivaus” loppuu.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma toteaa Demokraatille, että hallituksen vuosikertomuksen käsittely eduskunnassa ei ole vain rutiiniasia tai itsestäänselvyys. Se on tärkeä osa hallituksen toiminnan valvontaa.

– Vuosikertomuksen yhteydessä eduskunta voi käydä asiallisesti lävitse, mitä piti tapahtua ja mitä todellisuudessa tapahtui, Heinäluoma jatkaa.

– Tarkastusvaliokunta kävi huolella lävitse toimeentulotuen Kela-siirron historian, perusteet ja toteutumisen. Ihmisten perustoimeentulon vaarantuminen uudistuksen yhteydessä on hälyttävää. Rapsut asiassa lähtevät niin ministeriölle kuin Kelallekin, hän toteaa.

– Selvityksen yhteydessä kävi ilmi, etteivät uudistuksen alkuperäiset perusteet taloudellisista säästöistä toteutuneet. Havainto antaa aihetta laajempaan keskusteluun ja itsekritiikkiin.

– Uudistuksia laitetaan liikkeelle lupauksilla, jotka matkan varrella unohdetaan ja kukaan ei kysy alkuperäisten lähtökohtien perään. Uudistusten seurantaa pitäisikin lisätä ja systematisoida, jotta erilainen puliveivaus valmistelussa poistuisi.

Heinäluoma muistuttaa, että toimeentulotukisiirron historian läpikäynti on tärkeätä siksikin, että parhaillaan on valmistelussa vieläkin isompia uudistuksia.

– Niille on asetettu yleviä tavoitteita, jotka uhkaavat matkan edetessä jäädä tien varteen. Sote-uudistuksen tavoitteeksi asetettiin integraation parantaminen ja kustannusten saaminen hallintaan. Mitä pidemmälle tässäkin asiassa on menty, sen vähemmän alkuperäisistä tavoitteista puhutaan, Heinäluoma toteaa.

Hallitus saattaa saada home- ja kosteusongelmista selvitysvelvoitteen.

Toinen merkittävä tarkastusvaliokunnan havainto koskee home- ja kosteusvaurioiden haltuunsaamista.

– Edistymistä on tapahtunut, mutta ongelma on edelleen aivan liian laaja. Varovastikin arvioiden sisäilmaongelmat koskettavat päivittäin yli sataatuhatta suomalaista, Heinäluoma sanoo.

– Valiokunta ehdottaakin eduskunnalle kannanottoa, jossa home- ja kosteusongelmien synnyn vastuita tiukennettaisiin. Hallitus saa asiassa selvitysvelvoitteen, jos asiaa koskeva valiokunnan lausumaehdotus hyväksytään, hän toteaa.

Mietinnön mukaan valiokunta edellyttää hallituksen selvittävän ja selkeyttävän lainsäädännöllisesti vastuukysymykset tilanteissa, joissa julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioista aiheutuu terveyshaittoja tutkimusten, korjaustoimien tai tiedottamisen viivästymisen tai puutteiden vuoksi.

Valiokunta on myös erittäin huolestunut kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen.

Hallitus on käynnistänyt Terveet tilat 2028 -hankkeen. Sen tavoite on julkisten tilojen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Valiokunta pitä valitettavana, että tehdyistä toimista huolimatta ihmisten terveyden ja rakennusten terveellisyyden edistämisessä konkreettiset tulokset ovat jääneet riittämättömiksi.

Se edellyttää, että hallitus raportoi Terveet tilat 2028 -hankkeen etenemisestä ja tuloksista ensimmäisen kerran vuodelta 2017 annettavan hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä.

”Välttämätöntä uudistaa Supon parlamentaarista ohjausta ja valvontaa.”

Valiokunta on vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä kuullut myös muun muassa Suojelupoliisia ja tutustunut sen toimintaan sekä lisääntyneisiin resursseihin ja niiden käyttöön.

Kun Supon toimivaltuudet ja resurssit ovat lisääntymässä, tarkastusvaliokunta pitää välttämätöntä, että Supon parlamentaarista ohjausta ja valvontaa uudistetaan.

Tämä täytyy valiokunnan kirjauksen mukaan tehdä siksi, että luottamus Supon toimintaan kaikissa oloissa säilyy.

Valiokunta on tutustunut myös Supon vuodelta 2016 antamaan vuosikertomukseen.

”Valiokunta kiinnittää Supon huomiota siihen, että vuosikertomuksessa esille tuodut asiat ilmaistaan niin, että ne antavat oikean kuvan ongelmien laajuudesta”.

(Kursivoidut kohdat tekstissä ovat suoria sitaatteja tarkastusvaliokunnan mietinnöstä.)

Keskustelua aiheesta

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta