Ratikka-allianssi ja -yhtiö perustettiin

Kuva: Tampereen kaupunki
Ratikkaa kulkee reitillä, jonka varrella on paljon erilaisia palveluita. Lisääkin on luvassa.

Tampereen kaupunki allekirjoitti tiistaina 29. marraskuuta sopimuksen Raitiotieallianssiin kuuluvien yritysten kanssa. Sopimus koskee raitiotien ensimmäisen vaiheen infrastruktuurin eli muun muassa radan, varikon ja tietojärjestelmien rakentamista.

Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä YIT Rakennus Oy, VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy palveluiden tuottajina. Raitiovaunut eivät sisälly allianssin sopimukseen, vaan ne kaupunki hankkii erikseen.

Sopimus koskee Tampereen raitiotien ensimmäistä vaihetta, jossa rakennetaan rata Hervannasta keskustaan ja keskustasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Allianssihankkeen osan 2 muodostaa raitiotieradan jatkaminen keskustasta Lentävänniemeen Lielahden ja Hiedanrannan kautta.

Raitiotien rakentaminen alkaa Tampereella ensi keväänä. Raitiotieliikenteen alkamista tavoitellaan vuodelle 2021. Kaupunginvaltuuston asettaman aikataulun mukaan osa 2 suunnitellaan vuosina 2020–21 ja rakennetaan vuosina 2021–24. Liikenne toisella eli läntisellä osalla alkaisi vuonna 2024.

Kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta 7.marraskuuta.

Palvelujen saatavuus paranee

Arvioiden perusteella raitiotien myötä kulttuuri- ja vapaa-ajan kohteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus paranee. Iso osa merkittävimmistä käyntikohteista ja julkisista palveluista sijaitsee raitiotiereitin varrella.

Vuosina 2017–2021 rakennettavan raitiotieradan varrella sijaitsevat esimerkiksi Hervannan, Pyynikin ja Kaupin virkistysalueet, Hakametsän hallit, Tammelan stadion, useita kauppakeskuksia, kirkkoja, kirjastoja, viihdekeskuksia, teattereita, keskussairaala, terveyskeskuksia ja Kalevan uintikeskus. Kaupungin tavoitteena on, että julkisia palveluja tullaan sijoittamaan lisää raitiotien keskeisten pysäkkien läheisyyteen.

Paljon rakennettavaa

Tampereen väestönkasvun edellyttämästä asuntotuotannosta merkittävä osa suuntautuu tulevina vuosina raitiotiereitin varrelle. Hiedanrantaan rakentuu uusi, 20 000–25 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu joukkoliikenteessä raitiotiehen. Raitiotien varrelle odotetaan syntyvän myös toimistotyöpaikkoja ja palveluliiketoimintaa.

Kiinteistökehityksen näkökulmasta raideliikenne on pysyvää, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille.

Linjaraiteiston yhteispituus on noin 22 kilometriä, josta osan 1 pituus on 15 km. Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan muun muassa 7 uutta siltaa ja 23 pysäkkiä, joista 9 toimii vaihtopysäkkeinä bussiliikenteen kanssa. Varikko rakennetaan Hervantaan, Hermiankadun päähän, vaunujen säilytystä ja huoltoa varten.

Raitiotien vuoroväli on kummallakin haaralla 7,5 minuuttia, ja keskustassa alle 4 minuuttia. Vaunun matkustajakapasiteetti on vähintään 240 matkustajaa. Raitiotiestä tavoitellaan esteetöntä ja helppokäyttöistä kaikille.

Raitiotien ensimmäisen osan kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa. Toisen osan kustannusarvio on edullisimman Hiedanrannan reittivaihtoehdon mukaan noin 44,1 miljoonaa euroa.

Ratikkayhtiökin perustettiin

Maanantaina Tampereen kaupunginhallitus  perusti Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen.

Yhtiö vastaa muun muassa raitiotien rahoittamisesta. Kaupunki maksaa yhtiölle vastiketta raitiotieinfrasta ja vuokraa kalustosta.

Investointi toteutetaan merkittävältä osin lainarahoituksella. Kokonaislainamäärä tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa. Rahoituksen järjestämisestä on keskusteltu Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa.

Kaupunki tekee kahden miljoonan euron sijoituksen perustettavan yhtiön osakepääomaan. Kaupunki sitoutuu perustettavan yhtiön puolesta vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 310 miljoonan euron lainan takaisin maksamisesta  30 vuoden laina-ajaksi.

Yhtiö aloittaa heti sopimusneuvottelut ja rahoitusjärjestelyt. Yhtiö osallistuu lisäksi raitiotieallianssin toimintaan rakentamisvaiheessa. Investointivaiheen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.

 

Keskustelua aiheesta

JHL:n vaalikiertue alkaa ensi viikolla

Kuva: Kari Hulkko
Päivi Niemi-Laine on JHL:n puheenjohtaja.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto ry (JHL) valitsee 120 jäsenisen edustajistonsa jäsenvaalilla 13.–28. maaliskuuta. Paikkaa edustajistossa tavoittelee 1074 ehdokasta. Pirkanmaalta edustajistoon valitaan 12 jäsentä, ja paikkaa tavoittelee 108 ehdokasta.

Jäsenten vaali-intoa herätellään valtakunnallisella kiertueella viikoilla 8 – 11, jolloin järjestetään eri kunnissa yli 230 tilaisuutta. Pirkanmaalla järjestetään yhteensä 23 tilaisuutta 20 eri kunnassa.

Kiertueen aikana on tarkoitus tavoittaa mahdollisimman monen kunnan alueelta JHL:n jäseniä ja työntekijöitä. Jäseniltä kerätään myös evästyksiä ja tarinoita siitä, millaisia päätöksiä uusi edustajisto voisi tehdä, jotta jäsenillä olisi entistä paremmat olosuhteet tulevaisuuden työelämässä. Jäsenten esittämistä asioista toimitetaan kooste, joka jaetaan valituille edustajille ja muille hallinnon edustajille. JHL haluaa tälläkin tavoin edistää jäsenten sanan kuulumista päätöksenteossaan.

Tilaisuuksiin osallistuu myös edustajistovaaliehdokkaita, joille jäsenet voivat kertoa suoraan ajatuksiaan työpaikkansa ja työelämän kehittämiseksi.

Starttikahvit tiistaina

Jäsenille tarjotaan vaalikiertueen starttikahvit Pirkanmaalla 21. helmikuuta kello 9. – 17.00 JHL:n aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, Tampere. Mukana starttikahveilla on myös liiton toimialajohtaja Håkan Ekström iltapäivällä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto kantaa erityistä huolta siitä, millaiseksi tulevaisuuden työpaikat muodostuvat, kun ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtumassa itsenäisen historiamme suurin rakenteellinen muutos.

– Vakiintuneet työolot ja työpaikat tulevat olemaan suuressa muutoksessa ja kukaan ei voi olla enää varma työnsä tulevaisuudesta olipa sitten töissä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Siksi tarvitsemme työsuhteisiin turvaa erilaisin siirtymävaiheen ratkaisuin, jotta yksilöllisiltä murhenäytelmiltä vältyttäisiin”, JHL:n Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä sanoo.

JHL – tieto:

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on suurin julkisen alan ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät kuntien, seurakuntien ja valtion, sekä yksityisten hyvinvointialojen palveluksessa

JHL on yli 200 000 jäsenen liitto

JHL neuvottelee yli 100 työ- ja virkaehtosopimusta

JHL:n jäsenet edustavat noin 2500 ammattinimikettä

JHL toimii koko maassa, työpaikkakohtaisia yhdistyksiä on 630 ja sillä on 13 aluetoimistoa

JHL:n palveluksessa on noin 250 henkilöä

JHL:n korkein päättävä elin on viiden vuoden välein jäsenvaalilla valittava edustajisto.

JHL:n edustajistoon kuuluu 120 jäsentä ja se valitsee 24 jäsenen hallituksen.

JHL:n puheenjohtajana toimii Päivi Niemi-Laine ja varapuheenjohtajana toimialajohtaja Håkan Ekström. Toisena toimialajohtajana toimii Teija Asara –Laaksonen.

Keskustelua aiheesta

Ratikkalinjan ja varikon rakentamisesta johtuvat meluilmoitukset hyväksyttiin

Kuva: Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy
Ennenkuin ratikka kulkee Tampereella sutjakkaasti ja vähin äänin, se edellyttää reitin rakentamista. Siitä taas aiheutuu melua, joista tehdyt ilmoitukset on hyväksytty.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö on hyväksynyt kolme Raitiotieallianssin tekemää ympäristönsuojelulain edellyttämää, häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtyä ilmoitusta. Ilmoitukset koskevat linjan koko rakennusaikaa 15.2.2017 – 31.7.2021 ja kaikkea raitiotielinjan ja varikon rakentamiseen liittyvää toimintaa, josta saattaa aiheutua erityisen häiritsevää melua tai tärinää.

Raitiotielinja rakennetaan raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti Pyynikintorilta TAYSille ja Hervantaan. Reitin rakentamisen yhteydessä tehdään paikoin muun muassa kaivantojen pontituksia ja kanaalilouhintaa.

Paalutusta tehdään Teiskontien ja Tekunkadun välisen, Kekkosentien ylittävän sillan sekä Suutalasta Hallilaan vievän, vt 9:n ylittävän sillan rakentamisen yhteydessä. Hallilan ohittavalla osuudella reitti joudutaan pitkälti louhimaan, ja louhetta myös murskataan. Raitiotiereitin rakentamisessa häiritsevää melua aiheuttavat työt tehdään pääasiassa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–18.

Varikkokin edellyttä louhintaa

Raitiovaunuvarikko rakennetaan Ruskoon Hervannantien ja Kauhakorvenkadun kulmaan. Alueella tehdään mittavia louhintoja ja murskausta. Varikkoaluetta rakennettaessa erityisen häiritsevää melua aiheuttavat työt tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7 –20 ja lauantaisin 7–18.

Poikkeustapauksissa, esimerkiksi liikenneturvallisuussyistä, voidaan joitakin työvaiheita joutua suorittamaan myös muina aikoina. Poikkeavista työajoista tiedotetaan asukkaille etukäteen.

Töiden aloitus edellyttää paikoin, esimerkiksi Hallilassa ja Hervannassa Tohtorinpuistossa, asemakaavojen ja muiden mahdollisten päätösten lainvoimaisuutta.
Päätökset meluilmoituksista ovat nähtävänä 17.3.2017 saakka verkossa www.tampere.fi/ilmoitustaulu.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Pia Viitasesta Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Pirkanmaan kansanedustajat valitsi puheenjohtajakseen Pia Viitasen neuvottelukuntansa kokouksessa maanantaina Tampereella. Puheenjohtajuusvuoro siirtyi SDP:lle perussuomalaisilta.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Tiina Elovaara (ps.). Muiksi jäseniksi työvaliokuntaan valittiin Pauli Kiuru (kok.), Pertti Hakanen (kesk.), Olli-Poika Parviainen (vihr.), Anna Kontula (vas.) ja Sari Tanus (kd.).

Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pirkanmaan liitto hoitaa kansanedustajien neuvottelukunnan käytännön toimintaa järjestämällä kokouksia, muita kokoontumisia ja vierailuja. Neuvottelukuntaa varten liitto valmistaa myös ajankohtaismateriaalia ja hoitaa neuvottelukunnan sihteerin tehtävät.

Keskustelua aiheesta

Vuores-projekti päättyi – projektijohtajasta ”vapaaherra”

Pertti Tamminen (keskellä) keskittyy eläkevuosina kesäasuntoon, metsänhoitoon ja museoautoon.

Vuodenvaihteessa päättyi yksi suurimpia Tampereen kaupungin hankkeita – Vuores-projekti. Vuoreksen rakentamisesta tehtiin ensimmäiset suunnitelmat jo vuonna 1997. Vaikka projekti päättyi, Vuoreksen rakentaminen jatkuu. ”Pikku kaupunki luonnon kainalossa” on houkutellut tähän päivän mennessä vajaat 3 000 asukasta. Lopullinen asukasmäärä liikkuu 13 000 – 15 000 ihmisen välillä.

Vuonna 2002 Tampereen kaupunki perusti projektijohtajan vakanssin. Virkaan valittiin diplomi-insinööri Pertti Tamminen. Projekti käynnistyi. Seuraavan vuoden marraskuussa hyväksyttiin Vuoreksen osayleiskaava. Lainvoiman se sai vasta kolme vuotta myöhemmin. Syynä monet valitukset.

Kättä väännettiin muun muassa liito-oravien tulevaisuudesta, hulevesien mahdollisista hatoista ja Särkijärven sillan vaikutuksesta itse järveen. Elettiin valituksesta toiseen ja kunnianloukkausta lähenevät kiihkeät puheenvuorot seurasivat toisiaan. Päävalittajina kolme miestä, joilla kaikilla oli mökkinsä Vuoreksen vaikutuspiirissä, joskin eri järvien rannalla.

– Kritiikki rassasi aikanaan. Stressinkin puolelle homma meni. Etenkin epäasiallinen ja valheellinen argumentointi harmittivat. Mutta vähitellen niihinkin tottui, varsinkin, kun näki, ettei todellisia valitusperusteita löytynyt, eikä projekti ollut vaarassa, Tamminen muistelee.

Mäyränmäki ensimmäisenä

Vuonna 2008 kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi Mäyränmäessä. Seuraavan vuoden heinäkuussa alkoi talojen rakentaminen, ja sitä seuraavana vuonna ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle.

Tämän jälkeen hanke eteni Vuoreksen keskustaan. Vuonna 2011 Särkijärven silta ja Vuoreksen puistokatu vihittiin käyttöön. Samana vuonna valmistui alueen ensimmäinen kerrostalo.

Seuraavana vuonna palvelut paranivat. Sale avasi päivittäistavarakaupan, ja päiväkoti aloitti liikekeskus Klaavassa. Vuonna 2012 oli vuorossa myös asuntomessut. Vuoreksessa oli noin 600 asukasta. Ensimmäiset oppilaat riensivät koulukeskukseen elokuussa 2013. Vuoden 2014 lopulla asukkaita oli noin 1 200 ja tämän vuoden alussa suunnilleen 2 800.

Myös Vuoreksen palvelujen määrä on kasvanut asukasmäärän myötä. Viime syksynä alueella aloittivat muun muassa uusi palvelusetelipäiväkoti sekä yksityinen ryhmäperhepäiväkoti. Kaupallisia palveluita Vuoreksessa on esimerkiksi kaksi lähikauppaa, kampaamoja, lounaskahvila ja pizzeria. Vuorekseen kulkee Tampereen joukkoliikenteen linja 5, jolla on 2-4 vuoroa tunnissa. Myös harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Vajaat 30 vuotta kolsulttina

Miltä vastuu Vuoreksesta ja kaikesta edellämainitusta tuntui projektijohtajasta?

– Vastuu oli megaluokkaa Edellinen iso kaupunkirakennehanke oli Hervanta, joka ei kaikin osin ollut onnistunut. Nyt oli pakko onnistua paremmin, Tamminen sanoo.

Voimaa tehtävän toteuttamiseen hän kertoo saaneensa sen mielenkiintousuudesta.

– Vuores, kansainvälisestikin merkittävä hankekokonaisuus, oli mahdollisuus, joka tulee eteen kerran elämässä. Erittäin hieno ja kiehtova tehtävä. Olen nauttinut varsinkin näistä viimeisistä vuosista, jolloin pitkäjänteinen työ alkaa näkyä konkreettisesti.

Projektijohtajalla on toki kokemustakin, mistä saattoi ammentaa. Ennen Vuoresta hän oli ollut 26 vuotta konsulttitoimiston palveluksessa ja siitä ajasta 16 vuotta aluetoimiston vetäjä. Tammisen mielestä noiden vuosien mieluisimpia työtehtäviä olivat muun muassa Aitolahti-Teiskon rantaosayleiskaava ja Rauman yleiskaava. Hän oli tiiminsä kanssa voittamassa myös Tampellan arkkitehtikilpailua.

Työkokemuksen perusta on rakennettu tietysti koulutuksen varaan.

– Vaikka olenkin lyhyen matikan miehiä, sain vuonna 1969 päähäni pyrkiä Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen, maanmittausosastolle, koska tuolloin eräs erikoistumismahdollisuus oli yhdyskuntasuunnittelu/kaavoitus. Se kiinnosti. Pääsin yllättäen sisään, Tamminen kertoo.

Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi oli kolmaskin tekijä, joka teki Tammisesta Vuoreksen projektijohtajan.

– Ihminen haluaa haasteita. Ajattelin, että sillä kokemuksella, joka minulla oli, voisin pärjätäkin. En keksinyt parempiakaan ehdokkaita, joten …, Tamminen toteaa pilke silmäkulmassa.

Monia suunnitelmia tekeillä ja tehtynä

Vuores on tullut tunnetuksi monista uusista innovaatioista ja niiden kehittämisestä. Ecocity -projektissa keskitytään kestävän kehityksen malleihin, kumppanuuskaavoituksessa työhön osallistuvat kaavoittajien lisäksi alueen rakentajat ja asukkaat, ympäristötaide ”sulattaa” tai integroi taiteen osaksi ympäristöä, jätteenkeruulla on testattu ja toteutettu uutta tekniikkaa.

Ja vanhojen palvelujen rinnalle on tullut uusia. Vuoreksen julkisia lähipalveluita keskitetään Vuores-taloon muodostettavaan lähitoriin. Alakoulun lisäksi Vuores-talolla sijaitsevat jo päiväkoti, neuvola ja suun terveydenhoito. Suunnitteilla on tilojen osoittaminen nuorisopalveluille sekä kirjastolle. Vuores-talon laajennus valmistuu vuonna 2019, minkä jälkeen Vuoreksessa voidaan käydä koulua myös yläluokilla.

Vuoreksen Isokuusen alueelle suunnitellaan uutta pienten lasten yksikköä, joka rakennetaan mahdollisesti vaiheittain. Suunnitelman mukaan yksikköön tulee 160-paikkainen päiväkoti sekä tilat esi- ja alkuopetukselle.

Tyytyväinen mies

Tamminen sanoo olevan Vuorekseen tyytyväinen.
– Tyytyväisyys on yllätys minulle itsellenikin, koska olen varsin usein ylikriittinen. Tärkeimmät tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutumassa.

Projektijohtaja Pertti Tamminen on jäämässä eläkkeelle. Aivan kokonaan hän ei kuitenkaan Vuoresta vielä jätä. Hän hoitaa osa-aikaisesti tämän vuoden ajan Vuoreksen puurakentamista. Ensimmäiset kaksi puukerrostaloa ovat parhaillaan tekeillä. ”Puukaupunginosa” tulee Vuoreksen keskustan ja Särkijärven sillan väliselle alueelle.

Keskustelua aiheesta

Työväenmuseo juhlii itsenäistä Suomea

Työväenmuseo Werstaan näyttelyissä käsitellään itsenäisyyden juhlavuonna kansanvallan, vapauden ja vaikuttamisen teemoja. Vuosi huipentuu marraskuussa Vapauden museon avautumiseen, kun laki kahdeksan tunnin työpäivästä täyttää sata vuotta. Työväenmuseo Werstaan, Lenin-museon ja Kuurojen museon näyttelytarjonta ja ohjelmisto ovat vuonna 2017 ennätyksellisen laajoja.

Työväenmuseo Werstaalla 28. marraskuuta 2017 avattava Vapauden museo kertoo, miten Venäjän vallan alla eläneestä luokkayhteiskunnasta on sadassa vuodessa onnistuttu rakentamaan vapaa ja tasa-arvoinen hyvinvointivaltio.

Suurnäyttelyn näkökulma on tavallisen kansan kamppailuissa vapauden, itsenäisyyden ja hyvinvoinnin puolesta. Museo kannustaa myös pohtimaan, millaisia vapauksia tämän päivän Suomessa tarvitaan. Vapauden museota tukemalla suomalainen työväenliike juhlii itsenäistä Suomea, ja myös Suomi100 -juhlavuosi on kohdentanut siihen merkittävimmän tukensa Tampereella.

Osuustoiminnasta  juhlanäyttely

Vaikuttamisen ja yhteiskunnallisen muutoksen teemat ovat vahvasti esillä myös Werstaan muissa näyttelyissä. Ensimmäisenä avautuu 23. maaliskuuta edistysmielisen osuustoimintaliikkeen satavuotista historiaa muistava Oman liikkeen leivissä -juhlanäyttely.

Kansanvaltaisuuden ja osuustoiminnan nimeen vannonut E-liike oli huippuvuosinaan liike-elämän mahtitekijä, jonka palvelut ulottuivat kaupan ja tehdastyön lisäksi vakuutuksiin, rakentamiseen, ravintoloihin ja hotelleihin. Näyttelyn yhteistyökumppani on Osuuskunta Tradeka.

Amerikkalaisten lapsityöläisten elämää 1900-luvun alussa tarkasteleva Amerikan lapset -valokuvanäyttely avautuu Werstaalla 16. kesäkuuta. Koskettavassa näyttelyssä on esillä tutkivan valokuvaajan ja sosiologin Lewis Hinen vuosina 1908 ja 1924 ottamia dokumentaarisia valokuvia amerikkalaisen unelman rakentamisesta kaikessa raadollisuudessaan.

Joulukuussa avautuva Rana Plaza Fashion -näyttely kertoo puolestaan tekstiiliteollisuuden historian suurimmasta onnettomuudesta: 1100 kuolonuhria vaatineen Rana Plaza -tekstiilitehtaan romahduksesta. Valokuvaaja Søren Zeuthin selviytyjistä ja uhrien omaisista ottamia henkilömuotokuvia sekä onnettomuuspaikalta löytyneiden vaatteiden jäännöksiä on esillä 14. joulukuuta lähtien.

Ennätyksellisen runsas tarjonta

Työväenmuseo Werstaan tapahtumatarjonta on vuonna 2017 ennätyksellisen runsasta. Helmikuussa museolla on muun muassa Anneli Kannon ja Kristiina Harjulan ”Lahtaripaappani, punikkivaarini” -keskustelutilaisuus (7.2.) ja Elävän kirjallisuuden festivaali (18.2). Maaliskuussa Werstaalla pohditaan eettistä kuluttamista Mistä mun t-paita tulee? -tapahtumassa (4.3.) ja juhlitaan naistenpäivää Naiset soittaa ja laulaa -iltamissa (8.3.). Museolla vietetään tuttuun tapaan myös vappua (1.5.) ja Museoiden yötä (20.5.).

Kesän kohokohtia ovat runsas opastustarjonta, lapsille avautuva Osuuskauppa Vekara ja Tapahtumien yö (10.8.). Werstaan syyskausi käynnistyy Työväenkirjallisuuden päivällä (2.9.) ja Vapauden museon teemoja käsittelevällä Puheenvuoroja sadasta vuodesta -yleisöluentosarjalla.

Lokakuussa vietetään Tampereen päivää (1.10.) ja Kunnon työn päivää (7.10.). Itsenäisyyden juhlavuosivuosi huipentuu Vapauden museon avajaisiin (28.11.) ja itsenäisyyspäivän kansanjuhlaan (6.12.) Werstas on vuonna 2017 kaikille avoin ja maksuton museo.

Lenin-museolla Lokakuun vallankumous

Myös Lenin-museolla on edessään vilkas vuosi. Uudistuneesta Lenin-museosta on tullut lyhyessä ajassa yksi Tampereen kiinnostavimmista matkailukohteista, ja se on myös valittu Vuoden museo -kilpailun finalistiksi. Vuonna 2017 museon päänäyttely on auki normaalisti ja museossa järjestetään myös lukuisia tapahtumia.

Keväällä Lenin-museolla juhlitaan muun muassa Keisarinvallan kaatumisen juhlapäivää (15.3.) ja vappua. Totalitarismin uhreja muistetaan Mustan nauhan päivänä (23.8.) ja 7. marraskuuta liikutaan Lokakuun vallankumouksen tunnelmissa. Museo on Werstaan tapaan mukana myös Museoiden yön, Tapahtumien yön, Tampereen päivän ja Itsenäisyyspäivän vietossa. Lenin-museo on maksullinen matkailukohde, kuten ennenkin.

Helsingissä toimiva Kuurojen museo on osa Työväenmuseo Werstaan museoperhettä. Kuurojen museon näyttelyt ovat esillä Helsingin Haagassa sijaitsevassa Valkeassa talossa. Valkea talo on kuulojärjestöjen monitoimitalo. Museossa on esillä suomalaisen viittomakielen isän, Carl Oscar Malmin museohuone ja vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.

Kuurojen kulttuuritoiminnasta kertova Viittomakielisen kulttuurin juhlaa! jatkuu elokuun loppuun saakka ja 25. syyskuuta avataan näyttely Kieli kuvissa. Se kertoo viittomakielen sanakirjoista, joilla on ollut tärkeä rooli kielen ja kuurojen identiteetin vahvistumisessa. Kuurojen museoon on vapaa pääsy.

Keskustelua aiheesta