Kotimaa

Ratkaiseva käänne tapahtui? – Villisikoja elää Suomessa jo tuhansia

LEHTIKUVA / HANDOUT / PASI LEHTONEN
Timo Monosen villisikatarhalta Liperistä huhtikuussa 2008. Emakko possuineen.
LEHTIKUVA / HANDOUT / PASI LEHTONEN
Timo Monosen villisikatarhalta Liperistä huhtikuussa 2008. Emakko possuineen.
LEHTIKUVA / HANDOUT / PASI LEHTONEN
Timo Monosen villisikatarhalta Liperistä huhtikuussa 2008. Emakko possuineen.

Villisikojen määrä on kovassa kasvussa, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta. Viimeisimpien arvioiden mukaan villisikoja oli viime vuoden lopulla jopa 3 400. Nyt niitä voi olla enemmän, kun mukaan lasketaan viime kevään porsaat. Vielä vuosikymmenen alussa määräksi arvioitiin muutamia satoja.
Nopealle kasvulle on esitetty useita syitä, kuten talvien lauhtuminen ja riistanhoidollinen ruokinta varsinkin kaakkoisrajalla. Eläimet myös lisääntyvät nopeasti, sillä yksi emakko voi saada jopa kymmenkunta porsasta.
Villisikojen määrän arviointi tarkentui viime vuonna, kun hirvijahdin aikana tehtiin laskentaa ensimmäistä kertaa.
– Villisika leviää mieluusti saadessaan sorkansijaa. Se on kaikkiruokainen ja sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin, kuvailee riistasuunnittelija Ohto Salo riistakeskuksesta Etelä-Savosta.
Villisikoja on vaeltanut kaakkoisrajan yli jo aiemmin, mutta kanta säilyi pitkään pienenä. Ratkaiseva käänne on kuitenkin voinut jo tapahtua. Osasyynä ovat myös tarhoista karanneet eläimet.
– Jos villisikoja on vähän, menee pitkä aika, että ei tapahdu mitään. Muutaman sadan jälkeen määrä alkaa lisääntyä vauhdilla, ja seuraavina vuosina toistuu kerrannaisvaikutus.

Ruotsin tie edessä?

Villisialle sopii elinympäristöksi peltojen ja metsien mosaiikki. Pääosa kannasta elää Kaakkois- ja Itä-Suomessa, mutta eläimiä asuu muuallakin aina Oulusta alaspäin. Isompia laumoja vaeltelee ainakin Itä-Uudellamaalla ja Tampereen Teiskon suunnalla.
Ruotsissa villisiat ovat lisääntyneet viime vuosina niin hurjaa vauhtia, että niitä kaadetaankin jo satatuhatta vuodessa eli enemmän kuin hirviä. Salon mukaan olot Suomessa ovat karummat, mutta kehitys voi olla samansuuntaista.
Liikenteessä villisika on vielä vähäinen riski. Riistakeskuksen tietoon on tullut tänä vuonna kymmenkunta kolaria, joissa villisika oli osallisena. Kannan kasvaessa vaara kuitenkin kasvaa.

– Uskoisin silti, että villisika on älykkäämpi eläin kuin esimerkiksi valkohäntäpeura eikä juokse vasiten auton alle. Mutta siihen ei pidä luottaa, että villisika panisi merkille liikennevalot ja suojatiet, Salo muotoilee.

Sikaruttoa ei Suomessa – vielä

Afrikkalaista sikaruttoa löydettiin kesällä ensimmäistä kertaa Tshekeissä ja Romaniassa. Suomessa tautia ei ole todettu, mutta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira varoittaa leviämisuhkasta.

Sikaruttoa (ASF) esiintyy Suomen lähimaista Venäjällä ja Baltiassa. Latviassa ja Virossa on todettu tänä vuonna yli 500 tartuntaa villisioissa. Tautia on löytynyt myös tuotantosioilta.
Suomessa oli tänä vuonna elokuun alkuun mennessä tutkittu 246 näytettä villisioista, eikä yhdestäkään löytynyt ASF-virusta.

– Metsästäjät ovat lähettäneet meille hyvin näytteitä, mainitsee ylitarkastaja Miia Kauremaa Evirasta.

Hän mukaansa suurin riski se, että tauti tulee jonkun Baltiassa käyneen ihmisen mukana tai metsästäjän varusteissa. Virusta voi tulla myös saastuneen sian- tai villisianlihan mukana.

ASF-virusta ei ole koskaan todettu Suomessa. Sen leviäminen iskisi pahasti lihateollisuuteen, sillä vienti EU:n ulkopuolelle todennäköisesti pysähtyisi.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa puolittaa villisikakannan sikaruton torjumiseksi.

Tarja Repo, STT

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat