Ratkaiseva käänne tapahtui? – Villisikoja elää Suomessa jo tuhansia

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / PASI LEHTONEN
Timo Monosen villisikatarhalta Liperistä huhtikuussa 2008. Emakko possuineen.

Villisikojen määrä on kovassa kasvussa, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta. Viimeisimpien arvioiden mukaan villisikoja oli viime vuoden lopulla jopa 3 400. Nyt niitä voi olla enemmän, kun mukaan lasketaan viime kevään porsaat. Vielä vuosikymmenen alussa määräksi arvioitiin muutamia satoja.
Nopealle kasvulle on esitetty useita syitä, kuten talvien lauhtuminen ja riistanhoidollinen ruokinta varsinkin kaakkoisrajalla. Eläimet myös lisääntyvät nopeasti, sillä yksi emakko voi saada jopa kymmenkunta porsasta.
Villisikojen määrän arviointi tarkentui viime vuonna, kun hirvijahdin aikana tehtiin laskentaa ensimmäistä kertaa.
– Villisika leviää mieluusti saadessaan sorkansijaa. Se on kaikkiruokainen ja sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin, kuvailee riistasuunnittelija Ohto Salo riistakeskuksesta Etelä-Savosta.
Villisikoja on vaeltanut kaakkoisrajan yli jo aiemmin, mutta kanta säilyi pitkään pienenä. Ratkaiseva käänne on kuitenkin voinut jo tapahtua. Osasyynä ovat myös tarhoista karanneet eläimet.
– Jos villisikoja on vähän, menee pitkä aika, että ei tapahdu mitään. Muutaman sadan jälkeen määrä alkaa lisääntyä vauhdilla, ja seuraavina vuosina toistuu kerrannaisvaikutus.

Ruotsin tie edessä?

Villisialle sopii elinympäristöksi peltojen ja metsien mosaiikki. Pääosa kannasta elää Kaakkois- ja Itä-Suomessa, mutta eläimiä asuu muuallakin aina Oulusta alaspäin. Isompia laumoja vaeltelee ainakin Itä-Uudellamaalla ja Tampereen Teiskon suunnalla.
Ruotsissa villisiat ovat lisääntyneet viime vuosina niin hurjaa vauhtia, että niitä kaadetaankin jo satatuhatta vuodessa eli enemmän kuin hirviä. Salon mukaan olot Suomessa ovat karummat, mutta kehitys voi olla samansuuntaista.
Liikenteessä villisika on vielä vähäinen riski. Riistakeskuksen tietoon on tullut tänä vuonna kymmenkunta kolaria, joissa villisika oli osallisena. Kannan kasvaessa vaara kuitenkin kasvaa.

– Uskoisin silti, että villisika on älykkäämpi eläin kuin esimerkiksi valkohäntäpeura eikä juokse vasiten auton alle. Mutta siihen ei pidä luottaa, että villisika panisi merkille liikennevalot ja suojatiet, Salo muotoilee.

Sikaruttoa ei Suomessa – vielä

Afrikkalaista sikaruttoa löydettiin kesällä ensimmäistä kertaa Tshekeissä ja Romaniassa. Suomessa tautia ei ole todettu, mutta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira varoittaa leviämisuhkasta.

Sikaruttoa (ASF) esiintyy Suomen lähimaista Venäjällä ja Baltiassa. Latviassa ja Virossa on todettu tänä vuonna yli 500 tartuntaa villisioissa. Tautia on löytynyt myös tuotantosioilta.
Suomessa oli tänä vuonna elokuun alkuun mennessä tutkittu 246 näytettä villisioista, eikä yhdestäkään löytynyt ASF-virusta.

– Metsästäjät ovat lähettäneet meille hyvin näytteitä, mainitsee ylitarkastaja Miia Kauremaa Evirasta.

Hän mukaansa suurin riski se, että tauti tulee jonkun Baltiassa käyneen ihmisen mukana tai metsästäjän varusteissa. Virusta voi tulla myös saastuneen sian- tai villisianlihan mukana.

ASF-virusta ei ole koskaan todettu Suomessa. Sen leviäminen iskisi pahasti lihateollisuuteen, sillä vienti EU:n ulkopuolelle todennäköisesti pysähtyisi.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa puolittaa villisikakannan sikaruton torjumiseksi.

Tarja Repo, STT

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Valtakunnallisessa potilastietojärjestelmässä vasta kolmannes yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista

Kuva: Thinkstock

Vasta noin kolmannes yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajista on mukana potilastiedon arkistossa. Lännen Median mukaan noin 6 000 yksityistä palveluntuottajaa on liittynyt valtakunnallisen Kanta-palvelun potilastiedon arkiston käyttäjäksi, kun palveluntuottajia on yli 20 000.

Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL patistavat nopeampaan liittymistahtiin. Potilastiedon arkiston käyttöönotto on tehtävä ennemmin tai myöhemmin sote-uudistuksen takia.

Lännen Median mukaan takarajaa liittymiselle on vaikea antaa, koska lakisääteinen takaraja umpeutui jo syyskuussa 2015. THL:n erikoissuunnittelija Päivi Achte kertoo, että yksityisille palveluntuottajille tarkoitetut potilastietojärjestelmät eivät silloin olleet vielä kaikilta osin valmiina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta