Ratkaiseva käänne tapahtui? – Villisikoja elää Suomessa jo tuhansia

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / PASI LEHTONEN
Timo Monosen villisikatarhalta Liperistä huhtikuussa 2008. Emakko possuineen.

Villisikojen määrä on kovassa kasvussa, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta. Viimeisimpien arvioiden mukaan villisikoja oli viime vuoden lopulla jopa 3 400. Nyt niitä voi olla enemmän, kun mukaan lasketaan viime kevään porsaat. Vielä vuosikymmenen alussa määräksi arvioitiin muutamia satoja.
Nopealle kasvulle on esitetty useita syitä, kuten talvien lauhtuminen ja riistanhoidollinen ruokinta varsinkin kaakkoisrajalla. Eläimet myös lisääntyvät nopeasti, sillä yksi emakko voi saada jopa kymmenkunta porsasta.
Villisikojen määrän arviointi tarkentui viime vuonna, kun hirvijahdin aikana tehtiin laskentaa ensimmäistä kertaa.
– Villisika leviää mieluusti saadessaan sorkansijaa. Se on kaikkiruokainen ja sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin, kuvailee riistasuunnittelija Ohto Salo riistakeskuksesta Etelä-Savosta.
Villisikoja on vaeltanut kaakkoisrajan yli jo aiemmin, mutta kanta säilyi pitkään pienenä. Ratkaiseva käänne on kuitenkin voinut jo tapahtua. Osasyynä ovat myös tarhoista karanneet eläimet.
– Jos villisikoja on vähän, menee pitkä aika, että ei tapahdu mitään. Muutaman sadan jälkeen määrä alkaa lisääntyä vauhdilla, ja seuraavina vuosina toistuu kerrannaisvaikutus.

Ruotsin tie edessä?

Villisialle sopii elinympäristöksi peltojen ja metsien mosaiikki. Pääosa kannasta elää Kaakkois- ja Itä-Suomessa, mutta eläimiä asuu muuallakin aina Oulusta alaspäin. Isompia laumoja vaeltelee ainakin Itä-Uudellamaalla ja Tampereen Teiskon suunnalla.
Ruotsissa villisiat ovat lisääntyneet viime vuosina niin hurjaa vauhtia, että niitä kaadetaankin jo satatuhatta vuodessa eli enemmän kuin hirviä. Salon mukaan olot Suomessa ovat karummat, mutta kehitys voi olla samansuuntaista.
Liikenteessä villisika on vielä vähäinen riski. Riistakeskuksen tietoon on tullut tänä vuonna kymmenkunta kolaria, joissa villisika oli osallisena. Kannan kasvaessa vaara kuitenkin kasvaa.

– Uskoisin silti, että villisika on älykkäämpi eläin kuin esimerkiksi valkohäntäpeura eikä juokse vasiten auton alle. Mutta siihen ei pidä luottaa, että villisika panisi merkille liikennevalot ja suojatiet, Salo muotoilee.

Sikaruttoa ei Suomessa – vielä

Afrikkalaista sikaruttoa löydettiin kesällä ensimmäistä kertaa Tshekeissä ja Romaniassa. Suomessa tautia ei ole todettu, mutta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira varoittaa leviämisuhkasta.

Sikaruttoa (ASF) esiintyy Suomen lähimaista Venäjällä ja Baltiassa. Latviassa ja Virossa on todettu tänä vuonna yli 500 tartuntaa villisioissa. Tautia on löytynyt myös tuotantosioilta.
Suomessa oli tänä vuonna elokuun alkuun mennessä tutkittu 246 näytettä villisioista, eikä yhdestäkään löytynyt ASF-virusta.

– Metsästäjät ovat lähettäneet meille hyvin näytteitä, mainitsee ylitarkastaja Miia Kauremaa Evirasta.

Hän mukaansa suurin riski se, että tauti tulee jonkun Baltiassa käyneen ihmisen mukana tai metsästäjän varusteissa. Virusta voi tulla myös saastuneen sian- tai villisianlihan mukana.

ASF-virusta ei ole koskaan todettu Suomessa. Sen leviäminen iskisi pahasti lihateollisuuteen, sillä vienti EU:n ulkopuolelle todennäköisesti pysähtyisi.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa puolittaa villisikakannan sikaruton torjumiseksi.

Tarja Repo, STT

Keskustelua aiheesta

Presidentti Halosesta vuoden YK:n ystävä: ”Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kehityksen”

Kuva: Jari Soini

Presidentti Tarja Halonen on valittu vuoden YK:n ystäväksi. Kunniamaininta annetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa.

Se myönnetään henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt merkittävästi YK:n tunnettuutta Suomessa, Suomen aktiivista roolia YK:ssa tai toiminut YK:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisesti.

Verkosto perustelee valintaansa sillä, että Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa. Hänen työuraansa ja kiinnostustaan kansainväliseen toimintaan on aina leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Halonen toimii tälläkin hetkellä useissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:n pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsenenä sekä Every Woman Every Child -aloitteen ohjausryhmässä puheenjohtajiston jäsenenä.

YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä.

– YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä: ilmastonmuutosta pitää hillitä, köyhyys pitää poistaa, meidän tulee lisätä tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta, Halonen korostaa.

Hän muistuttaa, että näitä asioita ei voi yksi ihminen tehdä, ei edes yksi kansakunta.

– Vaan me kaikki yhdessä. Yhdessä me voimme saavuttaa kestävän kehityksen.

Presidentti Halonen vastaanottaa kunniamaininnan YK:n päivänä 24 marraskuuta Helsingissä tilaisuudessa, jossa perustetaan myös YK:n ystävät -verkosto.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa suomalaisten YK-osaamista ja tehdä tunnetuksi Suomen YK-politiikkaa.

– YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä. Olen iloinen saadessani olla mukana tässä työssä, verkoston johtoryhmän jäsen, professori Helena Ranta toteaa.

Johtotiimiin kuuluvat Rannan lisäksi muun muassa professori Jaakko Hämeen-Anttila, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman, OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Valtakunnansyyttäjä myöntää virkavelvollisuuden rikkomisen – muttei tahallisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen vuosina 2012–2015. Häntä syytetään korkeimmassa oikeudessa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä Nissinen kiistää.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri vaatii Nissiselle vähintään 60 päiväsakkoa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käsittely alkoi korkeimmassa oikeudessa.

Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jolta hankittiin johtamiskoulutusta syyttäjille.

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä asteena.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän vt. kunnanjohtaja jäi sairauslomalle – anoo vuosilomaa ja virkavapaata

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän virkaa tekevä kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk.) on jäänyt sairauslomalle. Lisäksi Kurula anoo vuosilomaa ja virkavapaata loppuvuoden ajaksi. Asiasta kertoo Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.).

Kurulaa ja useita muita Kittilän kuntapäättäjiä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi Kurula ja joukko muita päättäjiä ovat saaneet syytteitä myös muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että syytteen saaneet kuntapäättäjät jättävät luottamustehtävänsä Kittilässä oikeusprosessin ajaksi.

Britannian prinssi William Suomeen marraskuussa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian prinssi William (kuvassa) vierailee Suomessa marraskuun lopussa, kertoo presidentin kanslia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi vierailua.

Cambridgen herttua, prinssi William vierailee Suomessa marraskuun 29. ja 30. päivä. Presidentin kanslian mukaan vierailun tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan vasta lähempänä vierailua.

Prinssi William on Britannian kruununperimysjärjestyksessä toinen heti isänsä kruununprinssi Charlesin jälkeen.

Juttua on täydennetty klo 12:41.

Rauman Lyseossa liikkui mies teräase kädessä – Poliisi: Epäilty ei uhannut ketään

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Rauman Lyseon lukion käytävillä liikkui tänään aamupäivällä yhteensä neljä miestä, joista yhdellä oli kädessään teräase, kertoo Lounais-Suomen poliisi tiedotteessaan. Poliisi kertoi aiemmin Twitterissä, että puukon kanssa koululla liikkunut mies on poliisin hallussa.

Nyt poliisi tarkentaa, että koululla liikkuneet miehet tavoitettiin koulun läheisyydestä sen jälkeen kun he olivat poistuneet varsinaiselta koulualueelta.

Poliisin mukaan epäilty ei uhannut ketään, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa.

Poliisi kertoo, että ilmoituksen jälkeen koulun oppilaat menivät luokkahuoneisiin, joiden ovet lukittiin. Poliisi tarkastaa koulun ja sen lähialueen, minkä jälkeen oppilaat pääsevät poistumaan luokista.

Rauman Lyseon verkkosivujen mukaan lukiossa on noin 700 opiskelijaa.

Keskustelua aiheesta