Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Ratkaisu yksinäisyyteen on toinen ihminen – se on helposti sanottu, mutta mistä sen kaverin löytää?

iStock

Erilaiset tutkimukset kertovat, että yksinäisyys on yleinen olotila suomalaisten keskuudessa. Me olemme eristäytymään taipuvaisia tuppisuita, korven kansaa. On yksinäisyyttä, joka ei ole ongelma, kun asianomainen viihtyy yksin eikä kaipaa muiden seuraa. Kaikki me tarvitsemme omaa rauhaa, enemmän tai vähemmän. Mutta on yksinäisyyttä, joka muodostuu ongelmaksi ja on todettu, että esimerkiksi ikäihmisten keskuudessa se saattaa johtaa moniin vakaviin seuraamuksiin.

Olavi Niemi

Ruuhkavuosina lapset peuhaavat ympärillä, puoliso on liikaakin siinä komentelemassa, työpaikalla ja harrastuksissa ollaan porukalla.

Sitten lapset lähtevät pesästä, työyhteisö vaihtuu eläkepäiviin ja saattaa puolisokin poistua viereltä ja nuoruuden harrastukset eivät enää suju. Silloin yksinäisyys kolkuttaa seurallisimmankin takaovella. Tuure Kilpeläinen laulaa: ”olet mun uskollinen ystävä, yksinäisyys”.

Yksinäisyys, ongelmaksi koettu yksinäisyys, on kinkkinen ongelma. Joskus tuntuu, että miten yleensä tänä päivänä voi olla yksinäinen kaiken tämän hektisen menon keskellä. Monesti saattaakin enemmän olla kysymys toimettomuudesta ja tarpeettomuuden tunteesta johtuvasta katkeruudesta. ”Siinä yksinäisyyden on seuraus, siinä on sen syy”, sanoisi Juice.

Yksinäisyyteen etsitään ratkaisuja monin menetelmin. Jatkuessaan yksinäisyys johtaa erilaisiin pelkotiloihin. Viimein ei enää uskalla mennä muiden joukkoon. Silloin haetaan apuun ammattilaisia, lääkäreitä ja terapeutteja. Minulla ei ole tietoa, miten näin voidaan saavuttaa tuloksia. Pitäisi kuitenkin etsiä luonnollisempia keinoja.

Rationaalinen järki sanoo, että ratkaisu yksinäisyyteen on toinen ihminen. Luotettava, ystävällinen, läheinen, lämmin ystävä. Ei sen tarvitse olla petikaveri, vaikka sekin on hyvä ratkaisu. Se voi olla kalakaveri, lenkkikaveri tai vain ihminen, jolle voi soittaa ja hetken höpötellä. Helppo sanoa, mutta miten sen kaverin löytää, jos sei ei älyä itse tulla siihen vierelle. Kiva olisi, jos se läheinen ihminen olisi aina melko lähellä, ainakin helposti löydettävissä. Asuisi vaikka samassa talossa.

Me olemme Jyväskylässä perustaneet asumisoikeusyhdistyksen, Jason, jonka tarkoituksena on tuottaa asumismahdollisuuksia 55 vuotta täyttäneille, ”yhteisöllistä senioriasumista”. Perustajina ovat paikallisten eläkeläisyhdistysten aktiivit. Jason asunnot ovat saaneet eläkeläisten keskuudessa hyvän vastaanoton ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Tämä asumismuoto tarjoaa ratkaisuja yksinäisyyteen ja mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja itsensä kehittämiseen. Yhteisöllistä senioriasumista.

Tämä asumismuoto tarjoaa ratkaisuja yksinäisyyteen ja mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja itsensä kehittämiseen

Yhteisöllisyys. Se on taikasana, jonka avulla etsitään ratkaisuja yksinäisyyteen ja samalla lukuisiin muihin ongelmiin. Yhteisöllisyyden käsite vaikuttaa olevan haavekuva, jonka täsmällistä sisältöä ja konkreettisia ominaisuuksia ei tiedosteta eikä ehkä halutakaan määritellä. Suomalaisten yleinen käsitys on, että ”ennen vanhaan” meillä kyläyhteisöissä vallitsi ihana yhteisöllisyys. Kaupungistumisen myötä se on kadonnut ja kansakunta on menettänyt oleellisen osan identiteetistään. Tämä on kuitenkin harhaa. Ei siellä ennen helppoa ollut. ”Vanhoja hyviä aikoja” ei ole olemassa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on ratkaissut lukuisia ennen esiintyneitä ongelmia. Mutta samalla on muodostunut uusia ongelmia ja niitä on ratkaistava haikailematta menneeseen.

Jason yhteisyydellä on konkreettinen sisältö. Taloissa on viihtyisät yhteiset tilat ja asukastoiminnan ohjaus. On paikka, missä tavata muita, harrastaa ja seurustella yhdessä, tutustua toisiin asukkaisiin ja saada ystäviä. Ja on ammattilainen, joka auttaa ja kannustaa yhteisten toimintojen syntymisessä ja sujumisessa. Yhteisöllinen senioriasuminen ei ole uusi keksintö. Jason puitteissa sitä toteutetaan senioreitten itsensä   toimesta, yleishyödylliseltä pohjalta ja asumisoikeusyhdistyksenä. Omatoimista asumisen järjestämistä. Nykyaikainen hartiapankkirakentamisen muoto, joka on ehkä enemmän elämäntapa kuin pelkkä asumisratkaisu.

Talot ovat itsenäisiä ja niiden hallinto tarjoaa vaativaa, vastuullista tekemistä ja erilaiset aktiviteetit mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja johtaa toimintaa tai vain osallistua. On osallistumista, tekemistä ja itsensä kehittämistä. Toiminnanohjaajat tukevat ja antavat virikkeitä. Taloissa on myös hyvinvointihuone, jossa erilaiset fysioterapeutit, hierojat ja kampaajat voivat tarjota palvelujaan. Vähitellen itse kunkin toimintakyky saattaa heiketä. Silloin apuun tulevat kodinhoitajat ja erilaiset hoivan ja sairaanhoidon ammattilaiset, kunkin asukkaan omasta tilauksesta.

Toiminnasta on konkreettisia kokemuksia vasta kuuden vuoden ajalta. Kokemukset ovat rohkaisevia ja kannustavat jatkamaan.

Kirjoittaja on eläkemies, aatteellinen sosialidemokraatti ja kansalaisaktivisti Jyväskylästä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE