Rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen: ”Ahtisaaren työ on inspiroinut minua pitkään”

Kuva: Johannes Ijäs
Pekka Haavisto (vasemmalla), Timo Soini ja Jutta Urpilainen järjestivät tänään tiedotustilaisuuden ulkoasiainministeriön tiloissa.

Ulkoasiainministeri Timo Soini on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen erityisedustajakseen rauhanvälityksessä.

Asiasta järjestettiin tänään ministeriön tiedotustilaisuus, jossa paikalla oli Soinin lisäksi Urpilaisen edeltäjä erityisedustajana, vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.

Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen alueellisena painopisteenä Afrikka.

Tilaisuudessa Soini kiitti Haavistoa tämän työstä. Soini totesi, että hän ja Haavisto tulivat hyvin toimeen erilaisista puoluetaustoistaan huolimatta.

Haavisto heitti, että moni ajatteli yhteistyöstä tulevan poliittista riitelyä.

– Alkuun sovittiin, että saat haukkua vihreitä takiaispuolueeksi ja minä saan kritisoida kehitysyhteistyöleikkauksia, hän rupatteli Soinille.

”Poliittisilla taustoilla ei tällaisissa asioissa saa olla merkitystä.”

Soini totesi olevansa iloinen, että SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen suostui tehtävään. Hän painotti monin tavoin Urpilaisen kansainvälistä verkottuneisuutta ja tehtävään sopivia luottamustehtäviä kotimaassa.

– Tulimme Jutan kanssa yhtä aikaa eduskuntaan. Olen tuntenut Jutan pitkän aikaa ja arvostan hänen osaamistaan ammati-ihmisenä ja ihmisenä, jolla on sydän ja arvo paikallaan, Soini sanoi.

Soini painotti Afrikan olevan strategisesti tärkeä paikka Euroopalle. Afrikan tapahtumat heijastuvat Eurooppaan muun muassa muuttoliikkeenä. Soini muistutti myös reilun kaupankäynnin merkityksestä afrikkalaisten kanssa.

– Joko otamme heidän tuotteensa tai ihmisensä, meidän on oltava Afrikalle reiluja kaupassa, hän sanoi tarkoittaen sitä, että globaaleihin haasteisiin pitää pystyä vaikuttamaan niiden syntysijoilla.

– Jutta Urpilainen vahvistaa omalta osaltaan Suomen vahvaa panosta konfliktien ehkäisyyn ja kansainväliseen rauhavälitykseen. On tärkeää, että meillä on kansainvälisesti päteviä toimijoita, joita arvostetaan ulkomailla. Poliittisilla taustoilla ei tällaisissa asioissa saa olla merkitystä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja EU:n kanssa, Soini totesi.

”Edelleenkin valitettavasti rauhanprosessit ovat hyvin miesvetoisia.”

Jutta Urpilainen totesi ulkoministeri Soinille arvostavansa saamaansa kutsua tehtävään. Urpilaisen tehtävä on luonteeltaan luottamustehtävä, josta ei makseta palkkaa.

Urpilainen kertoi, että on ollut hyvin pitkään inspiroitunut presidentti Martti Ahtisaaren tekemästä rauhanvälitystyöstä.

– Rauhanvälitys on ollut pitkäaikainen jatkumo meidän ulkopoltiikassamme ja tällä hallituskaudella erityinen prioriteetti.

Urpilainen totesi, että Afrikan vakaus ja kehitys on aidosti Euroopalle kohtalonkysymys. Viime aikoina tämä on näkynyt hänen mukaansa hallitsemattomana maahanmuuttoliikkeenä.

Hän muistutti Afrikan valtavasta väestönkasvusta. Maanosassa on paljon nuoria.

– Ilman koulutusta, työtä ja toimeentuloa, on vaikea ajatella, että Afrikan maanosalla olisi loistava tulevaisuus. On luontevaa, että työn toinen painopiste on nimenomaan nuoret. Kestävä rauhaa ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista.

Urpilainen muistutti myös toisesta tärkeästä painopisteestä eli naisten roolista. Heidät on nähtävä rauhanvälittäjinä, ei vain konfliktin uhreina.

– Edelleenkin valitettavasti rauhanprosessit ovat hyvin miesvetoisia. Naisten koulutukseen ja verkostoitumiseen on kiinnittettävä huomiota.

– Oma roolini on toimia viestinviejänä Suomen tavoitteista rauhanvälityksen kehittämisessä, Urpilainen tiivisti.

”Rauhanvälityskin on kilpailtu ala.”

Pekka Haavisto muistutti, että rauhanvälityskin on kilpailtu ala.

Sotatantereilla ja konfliktialueilla voi olla monenlaisia toimijoita ja toiminta voi olla huonosti koordinoitua. Suomi on Haaviston mukaan pyrkinyt lisäämään toimijoiden välistä koordinaatiota.

– Olen iloinen, että Urpilainen ottaa pallon, hänellä on jo hyvät kansainväliset verkostot, Haavisto sanoi.

Haavisto totesi, että hänen oma työnsä loppuu osin myös presidentinvaaliehdokkuuden takia. Kun ei ole rauhanvälityksen erityisedustajana vaalikamppailun aikana, pystyy ottamaan vapaammin kantaa ulkoministeriön toimintapiirissä oleviin asioihin.

– Odotan mielenkiinnolla, Timo Soini naurahti.

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”Ei osata mitään, opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan” – amis-koulutuksesta annettu yksipuolinen kuva

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ammatillisesta koulutuksesta on luotu liian yksipuolinen kuva, kuusi järjestöä harmittelee. Ne myös kritisoivat mediaa siitä, että se keskittyy enimmäkseen yksittäisiin epäonnistumisiin.

– Ammatillinen koulutus uudistuu. Muutos on mittava, ja huolenaiheita riittää. Etenkin, kun samaan aikaan oppilaitokset ovat myös suurten rahoitusleikkausten kohteena.

– Väitteet siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään tai että opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan, eivät pidä paikkaansa, Sivistystyönantajat, Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Suomen yrittäjät, Suomen ammattiin opiskelevien Liitto Sakki ja Suomen opiskelija-Allianssi Osku painottavat.

Niiden mielestä koulutusvalintoja tekevien nuorten, aikuisten ja ammatillista osaamista tarvitsevien yritysten kannalta on tärkeää tuoda esiin muitakin näkökulmia.

– Yritykset ja elinkeinoelämä ovat osallistuneet pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa osaamisen arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta…

Amisbarometrin (2015) mukaan taas 80 prosenttia opiskelijoista pitää opiskelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja 75 prosenttia pitää opetusta enimmäkseen hyvänä. Heillä oli selkeä suunnitelma kohti työelämää. Suomalaiset nuoret ovat myös vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä ammattitaitokisoissa.

– Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta julkisessa keskustelussa on myös muistettava, että oppilaitokset kehittävät jatkuvasti ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintamallit, joiden avulla enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, järjestöt muistuttavat.

Keskustelussa on jäänyt sivuraiteille järjestöjen mielestä myös se tosiasia, että kaksi kolmasosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Joka vuosi kymmenet tuhannet työntekijät, työttömät ja yrittäjät pitävät yllä osaamistaan koulutuksen avulla.

– Työelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja opiskelijat osaamista, joka mahdollistaa työllistymisen. Ammatillisen koulutuksen laatu, arvostus ja vetovoima eivät parane sillä, että koulutusta koskevasta uutisoinnista puuttuu faktojen toinen puoli, järjestöt korostavat.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.

”Oikeuslaitos pätevä päättämään” – KSML: Haavisto luopuisi presidentin oikeudesta armahtaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston mielestä tasavallan presidentin armahdusoikeus on vanha jäänne, josta voitaisiin luopua. Haavisto kommentoi asiaa Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Presidentin armahdusoikeus ei ole enää ajanmukaista. Itse luottaisin siihen, että oikeuslaitoksemme on pätevä päättämään armahduksista, Haavisto sanoo lehdelle.

Haaviston mukaan presidentin pitäisi ainakin perustella läpinäkyvyyden vuoksi armahduspäätöksensä. Haaviston mukaan armahduspäätösten taustalla voi olla poikkeuksellisia syitä, joista kertominen auttaisi kansalaisia ymmärtämään, miksi jotkut rikolliset pääsevät vapauteen ennen aikojaan.

Presidentit ovat armahtaneet esimerkiksi rikollisia, joilla on ollut jäljellä vain vähän elinaikaa.

Keskustelua aiheesta