Kolumni

Reijo Paananen

Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri.

Reijo Paananen: Tämän ajan puolue

Pohdimme kevään ja syksyn aikana, millainen on tämän ajan puolue. Koolla oli hyvin erilaisia porukoita, joista osa ei edes ole niin sanottua puolueväkeä. Heilläkin oli silti näkemys, että sosialidemokratialle on tarvetta jatkossakin – kunhan toimintatapoja saadaan monipuolistettua.

Omasta mielestäni puolueaktiivit tekevät tälläkin hetkellä huikean hyvää työtä. Reilun kolmen vuoden jatkuva kentän kiertäminen on vahvistanut tämän minulle.

Yksien toiminta keskittyy selkeästi kuntapolitiikan ympärille. Toisille on tärkeää ylläpitää työväentaloa, jolla monenlaiset toimijat saavat tilaa. Kolmannet hakevat aktiivisesti uusia kontakteja järjestämällä keskustelutilaisuuksia joko sisällä tai torilla. Neljäs porukka tarjoaa jäsenilleen ja komppareilleen mahdollisuuden tutustua vaikkapa median tai toisten puolueiden toimintaan. Viides verkosto haluaa kehittää koulutusta, ja kuudes vammaisten asemaa. Och naturligtvis gör vi det här på åtminstone två språk.

Voisin jatkaa listaa vielä pitkään, mutta pysähdyn tässä tarjoamaan keskusteluun joitakin yhteisiä toimintaperiaatteita, joita mainitsemani pohdinnat tuottivat.

Voisiko toiminnassamme olla nykyistä enemmän vuoropuhelua? Meillä on yhteisesti jaetut arvot ja halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Eikö se ole riittävän vakaa pohja keskustella, kuunnella ja ymmärtää muitakin? Ajatuksena on rohkaista ihmisiä toimintaan, mukaantulemiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen. Uskallus kokeilla on kannatettava teko.

Aika selvää on, että meidän tulee olla aktiivinen ja tavoitteellinen kumppani. Toimimmeko silti riittävästi erilaisissa verkostoissa ja onko toimintamme niissä tavoitteellista? Kuunteleminen ja oman osaamisen vahvistaminen ovat avaintekijöitä, kun olemme yhteydessä kansalaisiin, yhteiskunnan eri toimijoihin ja asiantuntijaverkostoihin.

Pohdinnoissa pidettiin tärkeänä arvostavaa kohtaamista ja yhteisöllistä vaikuttamista. Kun kohtaamme muita ja käymme vuoropuhelua, on lähtökohtana toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Ja ”ne toiset” eivät ole vain ”ulkopuolisia”, vaan myös jäsenistön aito mahdollisuus vaikuttamiseen ja kuulluksi tulemiseen on varmistettava.

***

Keskeinen piirre sosialidemokraateissa on ollut, että tarjoamme luottamusta ja turvaa muutokseen. Olemmeko silti riittävän rohkeita keskustelun avaajia ja uskallammeko tarttua vaikeisiinkin kysymyksiin? Tällä tiellä tartumme uusiin ilmiöihin ja rakennamme turvallisen sillan kohti parempaa, arvoihimme pohjautuvaa tulevaisuutta.

Historiamme osoittaa, että olemme olleet edistyksellinen ja ratkaisukeskeinen liike. Kuinka näytämme jatkossakin, että teemme työtä edistyksellisyyden, edelläkävijyyden ja ratkaisukeskeisen päätöksenteon eteen? Menestyksen avain on tarjota kansalaisille toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.

Monien mielessä on herännyt kysymys, eivätkö nämä ole itsestäänselvyyksiä. Mutta käsi sydämelle. Muistammeko nämä hyvät periaatteet päivittäin toiminnassa? Arvostammeko ja innostummeko, kun joku esittää uutta toimintaa? Otammeko aikaa hakeaksemme paikkakuntamme muilta toimijoilta ajatuksia tai tukea omille ajatuksillemme? Toimimmeko arvostavasti myös häntä kohtaan, joka kysyy, miksi nämä lautakuntapaikat jaettiin näin?

***

Tämä vuosi on kuntavaaliehdokkaiden etsintäaikaa. Käsi ylös, joka on sitä mieltä, että toteuttamalla näitä ajatuksia olisi helpompi saada uusiakin ihmisiä käyttämään aikaansa usein vaikeiden yhteisten asioiden hoitamiseen. Sitten käsi alas ja töihin.

Reijo Paananen

Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri.

Kolumni

Eduskunnan täysistunto

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Eduskunnan täysistunto

Kolumni

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Kolumni

31564189

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

31564189

Kolumni

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

ruoka

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

ruoka