Kolumni

Reijo Paananen

Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri.

Reijo Paananen: Tämän ajan puolue

Pohdimme kevään ja syksyn aikana, millainen on tämän ajan puolue. Koolla oli hyvin erilaisia porukoita, joista osa ei edes ole niin sanottua puolueväkeä. Heilläkin oli silti näkemys, että sosialidemokratialle on tarvetta jatkossakin – kunhan toimintatapoja saadaan monipuolistettua.

Omasta mielestäni puolueaktiivit tekevät tälläkin hetkellä huikean hyvää työtä. Reilun kolmen vuoden jatkuva kentän kiertäminen on vahvistanut tämän minulle.

Yksien toiminta keskittyy selkeästi kuntapolitiikan ympärille. Toisille on tärkeää ylläpitää työväentaloa, jolla monenlaiset toimijat saavat tilaa. Kolmannet hakevat aktiivisesti uusia kontakteja järjestämällä keskustelutilaisuuksia joko sisällä tai torilla. Neljäs porukka tarjoaa jäsenilleen ja komppareilleen mahdollisuuden tutustua vaikkapa median tai toisten puolueiden toimintaan. Viides verkosto haluaa kehittää koulutusta, ja kuudes vammaisten asemaa. Och naturligtvis gör vi det här på åtminstone två språk.

Voisin jatkaa listaa vielä pitkään, mutta pysähdyn tässä tarjoamaan keskusteluun joitakin yhteisiä toimintaperiaatteita, joita mainitsemani pohdinnat tuottivat.

Voisiko toiminnassamme olla nykyistä enemmän vuoropuhelua? Meillä on yhteisesti jaetut arvot ja halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Eikö se ole riittävän vakaa pohja keskustella, kuunnella ja ymmärtää muitakin? Ajatuksena on rohkaista ihmisiä toimintaan, mukaantulemiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen. Uskallus kokeilla on kannatettava teko.

Aika selvää on, että meidän tulee olla aktiivinen ja tavoitteellinen kumppani. Toimimmeko silti riittävästi erilaisissa verkostoissa ja onko toimintamme niissä tavoitteellista? Kuunteleminen ja oman osaamisen vahvistaminen ovat avaintekijöitä, kun olemme yhteydessä kansalaisiin, yhteiskunnan eri toimijoihin ja asiantuntijaverkostoihin.

Pohdinnoissa pidettiin tärkeänä arvostavaa kohtaamista ja yhteisöllistä vaikuttamista. Kun kohtaamme muita ja käymme vuoropuhelua, on lähtökohtana toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Ja ”ne toiset” eivät ole vain ”ulkopuolisia”, vaan myös jäsenistön aito mahdollisuus vaikuttamiseen ja kuulluksi tulemiseen on varmistettava.

***

Keskeinen piirre sosialidemokraateissa on ollut, että tarjoamme luottamusta ja turvaa muutokseen. Olemmeko silti riittävän rohkeita keskustelun avaajia ja uskallammeko tarttua vaikeisiinkin kysymyksiin? Tällä tiellä tartumme uusiin ilmiöihin ja rakennamme turvallisen sillan kohti parempaa, arvoihimme pohjautuvaa tulevaisuutta.

Historiamme osoittaa, että olemme olleet edistyksellinen ja ratkaisukeskeinen liike. Kuinka näytämme jatkossakin, että teemme työtä edistyksellisyyden, edelläkävijyyden ja ratkaisukeskeisen päätöksenteon eteen? Menestyksen avain on tarjota kansalaisille toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.

Monien mielessä on herännyt kysymys, eivätkö nämä ole itsestäänselvyyksiä. Mutta käsi sydämelle. Muistammeko nämä hyvät periaatteet päivittäin toiminnassa? Arvostammeko ja innostummeko, kun joku esittää uutta toimintaa? Otammeko aikaa hakeaksemme paikkakuntamme muilta toimijoilta ajatuksia tai tukea omille ajatuksillemme? Toimimmeko arvostavasti myös häntä kohtaan, joka kysyy, miksi nämä lautakuntapaikat jaettiin näin?

***

Tämä vuosi on kuntavaaliehdokkaiden etsintäaikaa. Käsi ylös, joka on sitä mieltä, että toteuttamalla näitä ajatuksia olisi helpompi saada uusiakin ihmisiä käyttämään aikaansa usein vaikeiden yhteisten asioiden hoitamiseen. Sitten käsi alas ja töihin.

Kolumni

Massiivinen lakipaketti lähetekeskusteluun – eduskunta aloittaa tänään tiedustelulakien käsittelyn

Eduskunta aloittaa tiedustelulakien käsittelyn lähetekeskustelulla iltapäivän täysistunnossa.

Uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiset ovat saamassa valtuudet tehdä tiedustelua ilman rikosepäilyä. Edellytyksenä olisi, että tiedustelun avulla voidaan saada tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Odotettavissa on keskustelua ainakin turvallisuusympäristön muutoksesta ja toisaalta kansalaisten yksityisyyden välisestä tasapainosta, tiedustelun rajaamisesta tarkoituksenmukaiseksi ja sen valvonnasta.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Valiokuntakäsittelyn edetessä puolueiden odotetaan ottavan kantaa siihen, pitävätkö ne perusteita riittävinä kiireelliselle menettelylle.

Keskeisessä asemassa on SDP, joka pystyisi yksinään estämään lain säätämisen kiireellisenä.

Tiedustelulakien käsittelyn arvioidaan joka tapauksessa kestävän pitkälle kevääseen.

Erityistä huomiota on herättänyt tietoliikennetiedustelu.

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.

Myös eduskunnan salassapitosäädöksiin muutoksia.

Eilen julkisuuteen nousi myös se, että eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketin myötä myös eduskunnan työjärjestys on muuttumassa.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoi STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen kertoi, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoi.

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiisti mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta.

Kolumni

Ville Ranta: Jussi Niinistö valvoo – ”Isänmaanpetturit! Viides kolonna!!”

Kolumni

Tampere

Tampereen Koskipuistossa ei helmikuun puolivälissä ole enää jälkeäkään lumisesta talvesta. Tampere

Ponnistelut Tammerkosken tehdasmaiseman saamiseksi Unescon maailmanperintökohteeksi jatkuvat – Jari Niemelä olisi työssä mukana

Tampereen kaupunki jätti 1990-luvun lopulla Museovirastolle hakemuksen Tammerkosken teollisuushistoriallisen ympäristön saamiseksi Unescon maailmanperintökohteeksi. Virasto koordinoi, hallinnoi ja valmistelee mainitunlaisia hankkeita Suomessa.

Tampereen kaupungin mukaan museopalvelut on työskennellyt monien alan asiantuntijoiden kanssa aiheen parissa jo vuosia. Museopalvelut on muun muassa pyytänyt arvioita kohteen merkityksestä kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Niissä on todettu Tammerkosken vahvuus nimenomaan kaupungin ydinkeskustassa sjjaitsevana teollisena kulttuurimaisemana. Aluetta on pidetty myös laadukkaan uudiskäytön näyttämönä. Hanke kirjattiin Tampereen arkkitehtuuriohjelmaan vuonna 2008.

Museovirasto on koonnut Suomesta noin 100:n maailmanperintökohteeksi pyrkivän hankkeen luettelon. Virasto käy läpi hankkeet Unescon kriteerien ja hankkeiden toteuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Lisäksi niistä kootaan vuoden 2018 aikana aielista, joka käsitellään Valtioneuvostossa. Luonnollisesti osa hankkeista karsiutuu.

Maailmanperintökohteiden valinnassa pyritään yksittäisten kohteiden sijasta toteuttamaan laajempia, saman teeman ympärille rakentuvia kokonaisuuksia -esimerkiksi Alvar Aalto –kaupungit ja Oulujoen voimalaitokset.

Tammerkosken teollisuusmiljöötä koskeva hakemus on Museoviraston alustavassa luettelossa. Tampereen lisäksi teollisuusperintöön liittyviä hankkeita ovat Forssan ja Porin teollisia miljöitä koskevat hakemukset.

Niinpä Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina ponnen, jonka mukaan ”Tampere selvittää yhteistyön mahdollisuutta niiden kaupunkien kanssa, jotka myös ovat jättäneet tehdasmiljöötä koskevan hakemuksen”.

Jari Niemelän aloitteet – palvelutalo Lielahteen

Kaupunginvaltuusto sai kokouksessaan vastauksen useisiin valtuutettujen jättämiin aloitteisiin.

Edesmennyt kaupunginvaltuutettu Jari Niemelä (sd.) ehdotti aikoinaan, että Tampereen kaupunki ryhtyy ”tutkimaan mahdollisuuksia muuttaa Lielahden punatiilinen kartanorakennus vanhusten palvelutaloksi”. Niemelä esitti, että palvelut toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

Aloitteeseen antamassaan vastauksessa kaupunki toteaa, että ”asemakaavatyön yhteydessä selvitetään tarkemmin myös yksittäisten rakennusten, kuten Kartanorakennuksen erilaiset käyttömahdollisuudet. Kartanorakennuksen käyttöä mietittäessä tulee huomioida rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen”.

Keskustorille elämää

Valtuusto sai vastauksen toiseenkin Jari Niemelän aloitteeseen. Siinä hän esitti, että ”Tampereen kaupunki lisää Molinin tontin kehittämisen seuraavaan tarkistettavaan asemakaavoitusohjelmaan ja ryhtyy valmistelemaan arkkitehtikilpailua tavoitteena Molinin tontille sijoitettava julkinen/puolijulkinen rakennus tai museotalo kuntalaisten parhaaksi ja tori-ilmeen ryhdittämiseksi”.

Apteekkari Molinin tontti, jossa oli parikin taloa, sijaitsi tai sijaitsee Vanhan kirkon pohjoispuolella suunnilleen vastapäätä nykyistä Kelan taloa ja kaupungin virastotaloa.

Aloitteen mukaan Molinin tontille tulee rakentaa edustava, vähintään kaksikerroksinen monitoimitalo, jossa olisivat esimerkiksi kunnallisina toimintoina kaupungin palvelupiste, matkailua palveleva Tourist Information, eläkeläisten ja nuorison omat infotiskit ja terveysneuvontapiste. Taloon voi lisäksi sijoittaa yksityisia palveluja.

Vastauksessa aloitteeseen kaupunki toteaa, että ”Molinin tontin kehittäminen on ollut alusta asti mukana Viiden Tähden Keskustan kehittämisohjelmassa. Tontin kehittämisestä ja käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätöksiä tai linjauksia. Tontin kehittämisvaihtoehtoja tutkitaan vuonna 2017 käynnistyneessä ja vuonna 2018 jatkuvassa Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaan kuuluvassa Keskustorin ja sen lähiympäristöä koskevassa laajassa visiotyössä”.

Ehkä Jari Niemelän elämäntyö näkyy joskus paitsi Tamperetta koskevassa kirjallisuudessa myös Lielahdessa ja kaupungin sydämessä.

Tampere

Tampereen Koskipuistossa ei helmikuun puolivälissä ole enää jälkeäkään lumisesta talvesta. Tampere

Kolumni

Tämä ristiretki ei osoita päättymisen merkkejä: ”Petteri Orpo, voidaanko sopia, että tämä käsittämätön kartelli puretaan?”

Jos jossain esiintyy arvostelua apteekkareita kohtaan, siellä suurella todennäköisyydellä vaikuttaa myös vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Antero Vartia, maan ehkä tunnetuin ”apteekkari-kartellin” vastustaja.

Hänen niin sanottu ristiretkensä epäviisaaksi katsomaansa epäkohtaa vastaan on jatkunut pitkään myös julkisuudessa. Viimeisin Vartian sivallus ilmestyi luettavaksi maanantaina, kun vihreä kansanedustaja kirjoitti aiheesta omalla Twitter-tilillään.

Vartia kommentoi päivityksellään Helsingin Sanomissa julkaistua Helsingin Pakilan apteekin apteekkarin Jari Kokkosen mielipidekirjoitusta, jossa Kokkonen vaatii Espoon Jorviin apteekkia nopeasti. Espoon kaupunki on tehnyt aloitteen myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle.

”Nykyinen lainsäädäntö sallii sen, että apteekkarit voivat hidastaa uuden apteekin perustamista pitkään. Keväällä on odotettavissa tästä uudesta apteekkiluvasta valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun Fimean päätös on lainvoimainen, apteekkilupa tulee haettavaksi ja Fimea valitsee siihen apteekkarin. Tästä päätöksestä voi valittaa kuten perustamispäätöksestäkin. Espoon ­tekemästä aloitteesta voi mennä kuusi vuotta tai enemmän ennen kuin Jorvin sairaalan ­alueella on apteekki.”

Vartia kirjoittaa apteekkari Kokkosen tekstiin liittyen, että apteekit ovat apteekkareita varten.

”Miksi apteekkareille olisi muutoin annettu oikeus valittaa uusista toimiluvista hallinto-oikeuteen? Petteri Orpo, voidaanko sopia, että seuraavalla kaudella tämä käsittämätön kartelli puretaan? Veronmaksajat kiittäisivät.”

Kokkonen kirjoittaa, että hänen mielestään apteekki on ensi kädessä asiakkaita varten.

”Voin toki pidentää oman apteekkini auki­oloaikaa vielä muutamalla tunnilla, jotta yöllä apteekkipalveluja tarvitsevien espoolaisten ei tarvitse ajaa Töölöön asti.”

Kolumni

Saksassa oikeistopopulistit ensi kertaa ohi demareista

Saksan oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen.

Asia käy ilmi saksalaisen Bild-lehden teettämästä tutkimuksesta, joka julkistettiin maanantaina.

Syyskuun liittopäivävaaleissa AfD:tä kannatti 12,7 prosenttia äänestäjistä ja SPD:tä 20,5 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue.

Syyskuun vaaleissa AfD sai 94 paikkaa liittopäivillä. Vuoden 2013 vaaleissa puolue sai vain 4,7 prosenttia äänisaaliista.

Kannatusmittauksessa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kannatus oli 32 prosenttia.

SPD:n kannatus on laskenut sen jälkeen, kun se suostui hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa. Viikkoja kestäneiden neuvotteluiden jälkeen SPD ja kristillisdemokraatit saivat tässä kuussa aikaiseksi hallitusohjelman, jonka SPD:n jäsenistön on kuitenkin vielä hyväksyttävä. Jos jäsenistö hylkää ehdotuksen, vaihtoehtoina ovat kristillisdemokraattien johtama vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

SPD:n vaalitulos syyskuussa oli sen heikoin sodanjälkeisessä Saksassa. SPD:tä johtanut Martin Schulz erosi puolueen johdosta viime viikolla.

Insa haastatteli kyselyyn yli kahtatuhatta ihmistä.