Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Reinikaisena ei enää kauan pärjää” – kyselyn karu tulos: noin 70 prosenttia poliiseista on kokenut väkivaltaa työssään

Suomen poliisijärjestöjen liiton tuore jäsenkysely kertoo, että yli puolet kokee työviihtyvyyden heikentyneen, koska työmäärä vain kasvaa, mutta se ei näy palkassa, henkilöstöä on liian vähän ja väkivalta kentällä alkaa olla arkipäivää.

Marja Luumi

Demokraatti

Työn muuttuminen pakkotahtiseksi vaikuttaa puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan monin tavoin haitallisesti.

– Virkavastuulla olevat virkamiehet kokevat, etteivät enää suoriudu tehtävistä sillä tarkkuudella, mitä lainsäädäntö edellyttää, hän totesi jäsenkyselyn tuloksien esittelyssä.

Kymmenen prosenttia hälytystehtävistä jää vuosittain ajamatta ja rikosten esitutkintoja joudutaan rajoittamaan ja jopa keskeyttämään resurssipulan takia.

– Hain aikoinaan poliisikouluun sen takia, että pääsen ottamaan rosvoja kiinni. Ei tämä tavoite ole mihinkään muuttunut. Mutta jos ei pysty hoitamaan tehtäväänsä kunnolla, se johtaa helposti turhautumiseen, Rinne huomauttaa.

Jäsenkysely kertoo, että 34 prosenttia kärsii työuupumuksesta vähintään kerran kuussa. Sitä aiheuttaa paitsi henkilöstön ja työn määrän tasapainoton suhde, johtamisen puutteet ja varsinkin hätäkeskuksissa esimerkiksi ICT:n ongelmat.

– Mielenkiintoista on, että kyselyssä kansalaisia ei nähdä rasitteena tai taakkana. Tämä on tervetullut viesti, että asiakas on aina ykkönen, Rinne iloitsee.

Lisää aiheesta

Uupumuksesta kertoo myös halu vaihtaa alaa, lähes puolet harkitsee sitä toisinaan. Rinteen mielestä ihmiset pitäisi yrittää pitää “rivissä” mukana.

– Teemme raskasta vuorotyötä ja laitamme kroppaa peliin. Meillä on oikeus odottaa, että virkauran päättyessä pääsemme terveinä eläkkeelle.

“Nykyään jo katumyyjällä saattaa olla ampuma-ase.”

Kyselyn mukaan yli puolet poliiseista kokee työturvallisuuden heikentyneen huomattavasti – kaikkialla. Hätäkeskuksissa ja oikeushallinnossa se ilmenee enemmän suusanallisena uhkailuna ja maalittamisena tavoitteena vaientaa virkamies.

– Toivottavasti talossasi on palovakuutus kohdillaan tai tiedän, missä lapsesi käyvät koulua, toivottavasti heille ei käy mitään. Tällainen on hyvin ikävää kuultavaa hätäkeskuksen ammattilaiselle, joka yrittää auttaa, poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård kertoo.

Maalittamisen alkulähde on hänen mukaansa parin vuoden takaisissa Rajat kiinni- ja Oikeus elää -mielenosoituksissa. Kentällä olleet poliisit kertoivat, että kummastakin leiristä kuvattiin poliiseja ja heidän nimikylttejään somea varten.

– Kumpikin leiri näkee poliisin poliittisena toimijana, joka on käsittämätöntä. Poliisi on mielenosoituksissa turvaamassa yhteiskuntarauhaa, Nygård painottaa.

Fyysistä väkivaltaa kohdataan eniten kentällä. Sen uhkaan liittyvät huumeet ja aseet, joita on yhä enemmän liikkeellä.

– Nykyään jo katumyyjällä saattaa olla ampuma-ase. Aiemmin aseistus oli muita rosvoja varten, mutta kynnys käyttää väkivaltaa poliisia kohtaan on laskenut, Nygård huomauttaa.

Yli puolet poliiseista arvioi jengirikollisuuden kasvaneen kahden vuoden sisällä. “Perinteisen” liivi- ja moottoripyöräjengien lisäksi Suomeen on syntynyt nuorisojengejä, joiden jäsenillä on usein etninen tausta.

– Jos ei integroiduta yhteiskuntaan, niin sitten johonkin muuhun porukkaan. Ruotsista ovat meitä tästä varoittaneet. Huumeidenmyyjillä on komeat autot, hienot kellot ja paljon rahaa käytössä. Kun sellainen pamahtaa ostarin kulmalle kertomaan, että olisi hommaa tarjolla…, Nygård kertoo.

Nuorisossa näkyy hänen mukaansa jengikulttuurin ihannointia.

– Nuori, joka ei opiskele tai käy töissä, näkee vaihtoehdoksi lähiöjengiin liittymisen. Siellä pystyy hankkimaan kunnioitusta väkivaltaisella käytöksellä, huumeita myymällä ja olemalla kova jätkä. Se näkyy myös suhtautumisessa poliisiin ja muihin ihmisiin.

Nygård summaa, että ilmapiiri on koventunut ja vaarallisiin ihmisiin törmää kentällä yhä useammin. Hän huomauttaa, että huumeidenkäyttäjästä tulee hyvin arvaamaton ja väkivaltainen. Häneen ei poliisin puhe välttämättä tehoa.

Viime aikoina on keskusteltu siitä, pitäisikö miedot huumeet sallia.

– Meidän jäsenkenttämme vastaa, ettei missään tapauksessa, Nygård painottaa.

“Suomessa poliisi koetaan vielä kansan poliisina.”

Suomalaisten luottamus virkavaltaan, erityisesti poliisiin, on ollut vankka. Liittojohtaja Rinne pohtii, mitä on tien päässä, jos luottamus romahtaa.

– Poliisi ei saisi välttämättä tälläkään tarkkuudella tutkittua ja selvitettyä kaikkia rikoksia, jos kansalaisilla ei olisi halua auttaa poliisia. Suomessa poliisi koetaan vielä kansan poliisina.

Luottamus näkyy hänen mukaansa esimerkiksi siinä, että poliisin kysellessä ja pyytäessä tietoja, niitä myös tulee.

– Tämä on ainutlaatuista maailmassa, eikä tällaista luottamust pidä missään nimessä menettää.

Toimintaympäristön muutos on kuitenkin tosiasia.

– Valitettavasti “Reinikaisena” ei enää kauan pärjää. Se näkyy poliisin varustautumisena, ja ihan oikeutetusti kysytään, mihin poliisi tarvitsee panssaroituja ajoneuvoja ja yhä järeämpiä suojavälineitä, Rinne huomauttaa.

“Tarvitsemme 100 miljoonaa lisää hamaan tappiin saakka.”

Poliisijärjestöjen liitolla on olemassa ratkaisuja ongelmiin.

– Pelkästään poliisin resursseja lisäämällä ei päästä siihen, että asiat käsiteltäisiin nopeammin tuomioistuimissa tai hätäkeskusten kuormitus pienenisi. Koko sisäisen turvallisuuden hoitoon on oltava riittävä rahoitus ja riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Me tarvitsemme lisää tekeviä käsiä ja näkeviä silmiä, Rinne summaa.

– Tarvitsemme 100 miljoonaa lisää hamaan tappiin saakka, hän laskee.

Hallitusohjelmaan kirjattu poliisien määrän lisäys 7 500:ään ei kyselyyn vastanneiden mielestä riitä takaamaan suomalaisten turvallisuutta. Poliiseja on nyt noin 7 200.

Viime vuoden talousarvioesityksessä poliisitoimeen oli varattu 753 miljoonaa euroa, tänä vuonna noin 739 miljoonaa euroa.

– Perusrahoitus on aina alijäämäinen, ja lisärahoituksen kautta tekohengitetään järjestelmää yleensä 15–20 miljoonalla eurolla. Olemme varmasti alle 7 000 poliisissa muutaman vuoden päästä. Tähän pitää puuttua hyvissä ajoin, Nygård lisää.

Poliisikoulutuksessa on tätä nykyä 400 aloituspaikkaa. Rinne arvioi, että määrää pystyy nostamaan enintään sadalla.

– Mutta päteviä hakijiota ei välttämättä edes olisi. 400 aloituspaikalla Suomessa on 7 850 valmista poliisia vuonna 2022. Meidän huolemme on, että tulevaisuudessa meillä on entistä enemmän virattomia poliiseja – ei siis työttömiä, sillä töitä on. Mutta virkoja ei ole, jos rahoitusta ei korjata, Rinne painottaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE