Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Rekrytointiyrityksen työntekijää syytetään syrjinnästä – kaksoiskansalaisuus esti työskentelyn varuskuntaravintolassa

Kyltti Vekaranjärven varuskunta-alueelle.

Helsingin käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä Vekaranjärven varuskuntaravintolassa ollutta epäiltyä työsyrjintää.

Epäilyjen mukaan Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin rekrytointia hoitanut henkilöstövuokrausfirma ei ottanut Venäjän kaksoiskansalaista töihin. Nainen haki toissa vuonna rekrytointifirman kautta osa-aikaista keittiöapulaisen paikkaa varuskuntaan.

Naisen mukaan hän sai hakemuksen jättämisen jälkeen sähköpostin, jossa sanottiin asiakasyrityksen vaativan, että työntekijällä on Suomen kansalaisuus ja ettei kaksoiskansalaisuus käy. Syrjinnästä epäillään henkilöstövuokrausyrityksen työntekijää.

Asiassa epäiltiin aiemmin myös kolmea muuta ihmistä: kahta muuta henkilöstövuokrausyrityksen työntekijää ja yhtä Leijona Cateringin työntekijää. Heitä ei kuitenkaan enää epäillä asiassa.

– Ei ole näyttöä, minkä perustella tehtiin syyttämättäjättämispäätökset, kertoi syyttäjä Sinikka Paasivirta.

Päätöksistä selviää, että varuskuntaravintolan työntekijä kiisti, että olisi antanut ohjeita kaksoiskansalaisten palkkaamisesta, eikä hän tiennyt, että muutkaan olisivat ohjeita antaneet.

Yle uutisoi vuonna 2017 kaksoiskansalaisia syrjivästä ohjeesta – ministeri kutsui uutisankaksi

Epäilty kaksoiskansalaisen työsyrjintä sai aikanaan paljon julkisuutta Ylen jutun ja puolustusministerin voimakkaan reaktion myötä. Yle kertoi tammikuussa 2017, että Puolustusvoimat oli jokin aika sitten ottanut käyttöön käytännön, että jokaiselle sinne töihin tulevalle tehdään turvallisuusselvitys. Jos selvityksessä oli käynyt ilmi henkilön Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisuus, häntä ei ollut otettu töihin Puolustusvoimiin, Yle kirjoitti.

Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (tuolloin ps., sittemmin sin.) kiisti Ylen uutisen tyystin. Niinistön mukaan Puolustusvoimat ei ollut rajoittanut millään tavalla Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten ottamista töihin. Niinistö kutsui juttua uutisankaksi ja epäili sitä informaatio-operaatioksi.

Puolustusvoimien prikaatikenraali Kim Mattsson taas sanoi, että kaksoiskansalaisia koskevat ohjeet eivät olleet mahdollisia, sillä ne olisivat olleet laittomia.

Puolustusvoimat vaati Yleä oikaisemaan uutisointiaan, mutta Yle ei suostunut.

Ylen jutun toimittaja Päivi Happonen ja Ylen ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen (silloin Venäläinen) vakuuttivat Ylen jutun faktojen pitävän. Räisänen sanoi Ylen jutun perustuvan Puolustusvoimissa merkittävässä asemassa olevaan luotettavaan lähteeseen ja esimerkkitapauksiin. Lisäksi Happonen oli Venäläisen mukaan nähnyt sähköpostiasiakirjan.

Yle kertoi myöhemmin, että sen tietojen mukaan ohjeistus tuli Puolustusvoimien tiedustelulaitokselta. Ylen mukaan epävirallisessa ohjeistuksessa määritettiin, ettei Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia saisi sijoittaa muun muassa lennokkikoulutukseen tai Ilmavoimiin.

Puolustusvoimien mukaan selvityksessä ei havaittu, että tiedustelulaitos olisi antanut kaksoiskansalaisuusohjeistusta. Myöskään puolustusministeri Niinistö ei uskonut tätä.

Kaksoiskansalaisuuskeskustelu paisui – KRP tutki epäilyjä ja Puolustusvoimissa selvitettiin asiaa

Ylen, puolustusministerin ja Puolustusvoimien väännön jälkeen kaksoiskansalaisuuskeskustelu ja syrjintäepäilyt laajenivat. Helmikuussa 2017 Helsingin Sanomat kertoi, että ulkoministeriö oli perunut jo myönnetyn työpaikan hakijalta, koska hänellä on Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuus.

Kainuun prikaatin koulutuspäällikkö taas kertoi, että tammikuussa 2017 Kainuun prikaatissa alokkaille oli kerrottu virheellisesti, etteivät kaksoiskansalaiset pääse minilennokkikoulutukseen. Asiaa selvittäneen keskusrikospoliisin (KRP) mukaan koulutusmateriaalissa oli kirjaus “ei kaksoiskansalaisille”. Esitutkintaa ei kuitenkaan aloitettu muun muassa siksi, että kukaan ei kokenut tulleensa syrjityiksi.

KRP ja apulaisvaltakunnansyyttäjä selvittivät myös tapausta, jossa lääkintäeverstin epäiltiin rajoittaneen varusmieslääkärin tehtäviä ja oikeuksia, kuten pääsyä Puolustusvoimien potilastietojärjestelmään. Varusmies oli venäläistaustainen, mutta ei kaksoiskansalainen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan varusmieslääkärin palvelus keskeytyi hänen oman toiveensa mukaisesti muista syistä. Näin rajoituksen seuraukset eivät ehtineet toteutua eikä palvelusrikoksen tunnusmerkistö täyttynyt. Syytettä ei nostettu.

Uutisoinnin taustoitus Oikeustoimittajien kirjassa ja HS:n juttu veivät tapauksen uusille kierroksille

Alkuperäisen kaksoiskansalaisuusuutisen tehnyt Ylen toimittaja kirjoitti viime vuoden lopulla julkaistussa Oikeustoimittajat-yhdistyksen juhlakirjassa juttuprojektista, joka liittyy tänään alkavaan syrjintäoikeudenkäyntiin. Helsingin Sanomat teki kirjasta jutun, jossa toimittaja Happonen sanoi, että Ylen entinen politiikan toimittaja yritti Puolustusvoimien kanssa estää hänen juttunsa julkaisun vuonna 2017. Helsingin Sanomat kuvasi tapahtumaa kirja-arviossaan “Puolustusvoimien vaikuttamisoperaatioksi”.

Eläkkeellä nykyisin oleva Hilkka Säävälä kertoi tunnistavansa itsensä Happosen kertomuksesta, mutta kiisti painostaneensa ketään tai saaneensa Puolustusvoimilta toimintaohjeita asiassa. Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoi Helsingin Sanomien levittävän väärää tulkintaa kirjoittaessaan uutisoinnista vaikuttamisoperaationa.

Myös Happonen pahoitteli juhlakirjassa olleen kirjoituksensa sisältöä. Hänen mukaansa toimituksen sisäisten asioiden puinti kirjassa oli häneltä virhearvio. Hän kirjoitti, että näkemys, jonka mukaan hänen kollegansa olisi ollut Puolustusvoimien ohjauksessa, oli Helsingin Sanomien tulkinta.

– Tällaista en ole kirjoittanut Etusivun rikokset -kirjassa olevassa tekstissäni. Enkä ole muuttanut näkemystäni, Happonen sanoi.

Sekä Yle että Helsingin Sanomat ovat STT:n uutisasiakkaita. Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Viime kaudella kiristettiin kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin – ei kategorista kieltoa

Eduskunta hyväksyi tämän vuoden maaliskuussa kaksoiskansalaisten sotilasvirkoihin pääsyä koskevan lain. Laissa kiristettiin kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin, mutta sitä ei kategorisesti kielletty.

Virkaan nimitettävällä ei kuitenkaan lain mukaan saa olla sellaista toisen valtion kansalaisuutta, joka vaarantaisi valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta, Suomen kansainvälisiä suhteita tai palvelusturvallisuutta.
Tämä koskee sekä Puolustusvoimien sotilasvirkoja että Rajavartiolaitoksen virkoja ja Raja- ja merivartiokoulua.

Puolustus- ja sisäministeriö valmistelivat esityksiä omilla hallinnonaloillaan, ja ministereillä oli erimielisyyksiä lain sisällöstä. Puolustusministeri Niinistö ajoi kokonaiskieltoa siten, että erivapauden hakeminen olisi mahdollista.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE