Muu kulttuuri
25.4.2017 10:02 ・ Päivitetty: 25.4.2017 12:47
Renée Fleming ja Lucinda Williams Helsingin juhlaviikkojen säteileviä naistähtiä
Helsingin juhlaviikot täyttää jälleen pääkaupungin kulttuurilla. 17.8.–3.9.2017 on luvassa kymmenittäin konsertteja klassisesta Huvila-teltan hämyyn, esittäviä taiteita, kaupunkitapahtumia sekä taide-elämyksiä videoinstallaatiosta virtuaalitodellisuuteen. Samalla juhlitaan 100-vuotiasta Suomea uudelleen löydetyillä klassikoilla, hyvillä teoilla sekä musiikillisilla terveisillä naapurivaltioista.
Tanssiteatteria Belgiasta ja uniikkia Tshehovia
Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva, uskollisen yleisön niin kotimaassaan kuin kansainvälisesti kerännyt belgialaisryhmä Peeping Tom tunnetaan taidokkaasta, mustan huumorin sävyttämästä tanssiteatteristaan. Juhlaviikoilla nähtävä “Moeder” (Äiti) on perhesuhteita tutkivan trilogian itsenäinen toinen osa.
Dublinilais-lontoolaisen Dead Centren “Chekhov’s First Play” perustuu Anton Tshehovin ensimmäiseen, nimettömäksi jääneeseen näytelmäkäsikirjoitukseen. Energinen teos koetaan lavan tapahtumia purkavan kommenttiraidan kera, jonka yleisö kuulee omista kuulokkeistaan.
Helsingin juhlaviikkojen muita kansainvälisiä teatterivierailuita ovat espanjalaisen Agrupación Señor Serranon siirtolaisuutta käsittelevä “Birdie” yhteistyössä Korjaamon Stage -festivaalin kanssa sekä ranskalaisen Blick Théâtren fyysistä teatteria ja nukketeatteria omintakeisesti yhdistävä “[Hullu]” yhteistyössä Sampo 2017 -festivaalin kanssa.
Juhlaviikoilla kantaesityksensä saavat koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen puutarhoihin sukeltava kävelyteos “Aidatut unelmat” yhteistyössä Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kanssa sekä sirkustaiteilija Sanna Silvennoisen ja fyysisen komedian Thomas Moncktonin “The Artist”, joka viihdyttää suursuosion saavuttaneen “The Pianistin” jalanjäljissä.
Uudelleen löydettyjä klassikoita
Juhlaviikkojen klassisen musiikin ohjelma ottaa varaslähdön festivaaliin jo perjantaina 11.8., kun Esa-Pekka Salonen johtaa tuoreen sellokonserttonsa Suomen ensiesityksen Suomen kansallisoopperassa. Solistina nähdään saksalais-ranskalainen Nicolas Alstaedt.
Ensimmäisen festivaalipäivän iltana Musiikkitalossa koetaan yli 80 vuotta sitten viimeksi esitetty suomalaisen musiikkihistorian helmi, Väinö Raition “Prinsessa Cecilia”. Oopperan päärooleissa loistavat muun muassa Johanna Rusanen-Kartano ja Waltteri Torikka. Uudelleen löydettyjä klassikoita nostetaan esiin myös seuraavana päivänä, kun Dmitri Shostakovitshin “Nenä”-oopperasta aikoinaan sensuroidut ja vastikään löydetyt interludit sekä Igor Stravinskyn Pietarin konservatoriosta löydetty ”Hautajaislaulu” saavat viimein Suomen ensiesityksenä Susanna Mälkin johdolla.
Suomen itsenäisyyden merkkivuotta juhlistetaan ainutkertaisella elokuvakonsertilla, kun Kansallisen audiovisuaalisen arkiston restauroima dokumenttielokuva “Finlandia” (1922) saadaan taas valkokankaalle kera säestyksen, joka koostuu aikansa klassisen musiikin avainteoksista Erkki Melartinista Toivo Kuulaan ja Jean Sibeliukseen.
Huippuorkesterivierailuiden sarjaa Juhlaviikoilla jatkaa Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri Sakari Oramon johdolla. Säihkyvän illan kruunaa yhdysvaltalainen tähtisopraano Renée Fleming. Iltapäivän etko-ohjelmassa ruotsalaisia ikivihreitä tulkitsevat Krista Siegfrids ja Tomi Metsäketo.
Soulin, countryn ja calypson legendat kohtaavat Huvila-teltassa
Huvila-teltta toimii tuttuun tapaan musiikillisten tyylilajien ja maailmankolkkien sekä alansa legendojen ja nuorten kykyjen tunnelmallisena kohtaamispaikkana. Ensimmäistä kertaa Suomessa konsertoiva, vastikään Grammylla palkittu William Bell on Memphis-soulin harvoja elossa olevia legendoja sekä yhä samplattu ja versioitu sielukas tulkitsija.
Finlandia-talon vuonna 2013 mykistäneen country-legenda Lucinda Williamsin vahvan tulkinnan ytimessä taas ovat riipaisevat tarinat Amerikan sydänmailta.
Americanan kaiut kuuluvat myös tuottajana muun muassa Bob Dylanin, Neil Youngiin ja U2:n äänimaailmoja rakentaneen, Huvilassa tuoreen “Goodbye to Language” -albuminsa tiimoilta konsertoivan Daniel Lanois’in instrumentaalimusiikissa. Alansa pioneereihin kuuluu lisäksi calypson kiistaton kuningatar, yhä kovassa vedossa oleva Calypso Rose. Trinidadtobagolainen Rose on tehnyt Karibian musiikkityylejä tunnetuksi jo 50-luvulta alkaen.
Maailmanmusiikkisoundeja Huvilaan tuovat myös meksikolais-yhdysvaltalainen, indie-mamboksi musiikkityylinsä ristinyt Orkesta Mendoza, länsi-afrikkalaisesta musiikkiperinteestä tuoreesti ammentavat Blick Bassy ja Vaudou Game sekä lattaricovereilla ja fuusiojazzilla yllättävä espanjalainen Patax. Vuoden kiinnostavimpiin musiikki-ilmiöihin kuuluva israelilainen Victoria Hanna taas yhdistelee musiikissaan hip hopia, elektroa sekä heprean- ja arameankielistä vokaalitaidetta.
Kotimaisista suosikeista Huvilassa kuullaan “Talvikuningas”-scifi-eepoksensa läpi soittava CMX, kesän ainoan keikkansa heittävä Olavi Uusivirta, harvinaislaatuisen koko illan huutokattauksen tarjoileva Mieskuoro Huutajat sekä Rajattoman, Club for Fiven ja Forkin muodostama AcaCartelli.
Jazzpianisti Aki Rissasen trio tuo Huvilaan Leevi Madetojan sävellyksiin perustuvan “Sininen syksy” -konsertin, ja lapsia viihdyttää Orffien “Haloo Kalevala”.
Cate Blanchett puhuttelevassa videokollaasissa
Helsingin Taidehallin valtaava, saksalaistaiteilija Julian Rosefeldtin “Manifesto” on kunnianosoitus taidemanifestien traditiolle. Kiitetty ja kohuttu 13-kanavainen videoinstallaatio on aiemmin nähty muun muassa Berliinissä ja New Yorkissa. Historiallisia tekstejä nykypäivän kontekstiin yhdistävän videokollaasin 13 eri roolihahmoa näyttelee australialaistähti Cate Blanchett, jonka elokuvia on syksyn aikana esillä myös Elokuvateatteri Orionin arkistosarjassa.
Suomen valokuvataiteen museo esittelee yhdysvaltalaisvalokuvaaja Francesca Woodmanin (1958–1981) retrospektiivin “Enkelinä olemisesta”. Woodmanin lyhyen uran aikana syntyneet kuvat ja videoteokset ovat intiimejä tutkimusmatkoja sukupuoleen, ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen.
Taiteilija Kaisa Salmen Suomi 100 -vuoden ohjelmaan kuuluva “#tekoja” kutsuu suomalaiset ottamaan toisensa huomioon pienillä teoilla edes yhden päivän ajan. Hyvän tekemisen kesä huipentuu 26.8., jolloin Juhlaviikoilla kokoonnutaan yhteen syventämään ajatuksia empatiasta. Salmi tunnetaan muun muassa Oulun ja Turun keskustan sekä Eduskuntatalon portaat vallanneista kukkateoksista sekä 1918 tapahtumiin liittyvästä “Fellmanin pelto” -suurperformanssista.
Taiteiden yönä 24.8. Senaatintorille nousee historiallisten puutarhojen viehkoa tunnelmaa henkivä “Salainen puutarha”, jonka innoituksena toimii viime vuonna Kaartin lasaretin täyttänyt koko perheen puutarha- ja tapahtumakeidas.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.