Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Reuna-alueet ja alan palkansaajat soten maksumiehiksi

Sote-uudistusta on veivattu pitkään, mutta uudistuksen vaikutuksista reuna-alueiden asukkaiden palveluihin ja sosiaali- ja terveysalan palkansaajien asemaan on pohdittu kovin vähän. Hallituspuolueiden hiljaisuuden ymmärtää, keskittäähän esitelty uudistus palvelut yhtiöihin ja maakuntakeskukseen. Esimakua terveysalan ammattilaisille antoi yksityinen pörssiyhtiö Attendo vaatimalla sairaanhoitajien palkkojen roimaa alentamista.

Sipilän hallituksen pakkoyhtiöittäminen tarkoittaa, että kuntien terveyskeskusten pitäisi ruveta tuottamaan voittoa. Tämän määrittelee yhtiölaki. Kansanterveystyö ja yritysten voitonteko sopivat mielestäni hyvin huonosti yhteen. Kuinka nämä voitot todellisuudessa tehtäisiin, on pohtimisen arvoinen asia sekin.

Yhtiöiden tulot muodostuisivat pääosin palvelusopimuksen tuotosta.  Keskeiseksi keinoksi on nostettu palveluverkon supistaminen. Tämä Sipilän malli tietää lautaa monen terveyskeskuksen ikkunaan. Yhdeksän maakuntaa on jo ilmoittanut vähentävänsä terveyskeskustensa määrää heti uudistuksen alussa. Lisäksi on arvioita, että vain puolet nykyisistä terveyskeskuksista on toiminnassa kymmenen vuoden kuluttua. Joten lakkautuksista kuullaan, kunhan vaalit on käyty.

Palvelun laadusta tinkiminen näyttä myös olevan yleisesti käytössä oleva keino, kun sote-yhtiöt pyrkivät voittojensa maksimointiin. Vanhusten ja vammaisten huonosta kohtelusta olemme kuulleet toistuvia esimerkkejä. Mutta sitä saa mitä tilaa!

Päätöksenteko terveyskeskuksista siirtyisi maakuntavaltuustoille. Näihin edustajat valittaisiin suoralla kansanäänestyksellä. Maakuntavaltuuston jäsenmääräksi on kaavailtu reilua 60 jäsentä. Asukasmäärällä laskettuna kymmenentuhannen asukkaan kunnan osuus maakuntavaltuustossa olisi noin 3-4 edustajaa ja hallituspaikka tämänkokoiseen kuntaan oikea lottovoitto.

Harva kuntapäättäjä näyttää ymmärtävän muutoksen suuruutta. Päätösvalta kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin menetetään peruuttamattomasti. Jos ja kun Seinäjoella istuva maakuntavaltuusto päättää, että kunnan terveyskeskus tai asema suljetaan, se on siinä.

Sosiaali- ja terveysalan palkansaajille muutos on ennen kokemattoman suuri. Kaikki alalla työskentelevät siirtyvät vuoden 2019 alusta maakunnan palvelukseen ja siitä parin vuoden sisällä yksityisiin firmoihin. Ensimmäisenä yhtiöitetään tukipalvelut, sekin tiedetään.

Vuosittain tapahtuva palvelutuottajan valinta laukaisee jatkuvat yt-neuvottelut ja epävarmuuden työsuhteen jatkuvuudesta. Kuka on työnantajani ensi vuonna, jatkuvatko työt. Lisäksi siirrot paikkakunnalta toiselle tulevat olemaan palkollisten jatkuvana riesana. Attendon palkanalennusvaatimus on oiva esimerkki ja varoitus jatkuvan kilpailutuksen autuudesta alan ammattilaisille.

Nyt on aika laittaa stoppi hallituksen pakkoyhtiöittämiselle ja äänestää reuna-alueiden palveluiden ja sosiaali- ja terveysalan parempien työsuhteiden puolesta. Vaalien tulos ratkaisee!

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE