Kolumni

Riitta Myller

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Riitta Myller: Kaikkea mitataan, mutta mitään ei punnita

Viime torstain ykkösaamussa kriitikko Aleksis Salusjärven kiteytys nykypolitiikasta osui naulankantaan. Kun ympärillämme tapahtuu isoja asioita, ovat tärkeysjärjestys ja asioiden syy-seuraussuhteet entistä tärkeämpiä.

Etla arvioi opposition vaihtoehtobudjetteja ja nosti esille koulutuksen ja tutkimuksen, johon kaikki oppositiopuolueet laittaisivat hallitukseen nähden selvästi enemmän rahaa. Hallitus leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta kaikkiaan kolme miljardia. Etlan mukaan koulutukseen satsaaminen mahdollistaa pitkän aikavälin kasvun. Toisin sanoen, koulutuksesta leikkaaminen hallituksen esittämällä tavalla tuhoaa tulevan kasvun mahdollisuudet ja työpaikat.

Suomi ei hallituksen eväillä pärjää kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa tärkeimpinä ainesosina ovat innovaatiot ja entistä parempi osaaminen tuottaa palveluja ja tuotteita, joilla ratkaistaan isoja maailmanlaajuisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, puhtaan veden saatavuutta ja ruuan riittävyyttä. Kaikilla näillä on merkitystä myös maailmanlaajuiseen vakauteen.

Sosialidemokraattien vaihtoehdosta esille nousi ennen muuta oikeudenmukaisuus, taloussopeutuksen laskun painopisteen siirtäminen pienituloisilta suurituloisimmille. Etla oli huolissaan kannustavuudesta, kun suuria tuloja ja omistusta verotetaan enemmän. Tässä kulkee iso yhteiskunnallinen vedenjakaja. Vaikka tulonjako on Suomessa vielä maailman mittakaavassa suhteellisen tasainen, on trendi ollut selkeästi tuloeroja kasvattava, tästä poikkeuksena sosialidemokraattien viime hallituksen politiikka.

Nykypolitiikalla tuloerojen kasvu kiihtyy. Rakenteellinen eriarvoistuminen vauhdittuu peruskoulutukseen ja varhaiskasvatukseen tehtävillä leikkauksilla. Suuret opetusryhmät ja erityistuen väheneminen päivähoidon rajoituksilla, lisäävät sukupolvien ylittävää syrjäytymistä.

Sote-uudistuksen vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Kiihdytetäänkö sillä eriarvoistumista vai suitsitaanko? Tässä tarvitaan tarkkaa ja pitkän aikavälin vaikutusten punnintaa, eikä pelkkiä laskutoimituksia.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Riitta Myller

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Kolumni

verkkoon-oksala
verkkoon-oksala

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Lisää hetken kuluttua.

verkkoon-oksala verkkoon-oksala

Kolumni

rakentaminen-hulkko-9784
rakentaminen-hulkko-9784

100 miljoonan raja meni rikki, että heilahti – rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

-Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

-Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin.

-Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.

rakentaminen-hulkko-9784 rakentaminen-hulkko-9784

Kolumni

Alanko-Kahiluoto ja Eloranta vetoavat koulujen omien terveyspalvelujen puolesta

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sekä sosialidemokraattien kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta ovat huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan hallitus olisi siirtämässä kouluista elintärkeät oppilasterveydenhuollon palvelut maakuntiin. He ovat jättäneet tänään aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

– Terveyspalveluiden siirto pois kouluilta olisi haitallista lapsille, sillä opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa. Yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä on mahdoton erottaa kouluista eri alla tehtäväksi ja suunniteltavaksi palveluksi, Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa.

Kun edellistä lakimuutosta oppilashuoltoon tehtiin, sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja kuraattorin palvelut järjestetään oppilaitoksissa siten, että palvelut ovat lähellä oppilaita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden saavutettavissa. Riittävien henkilöresurssien turvaaminen opiskelijahuoltoon oli uudistuksen toimivuuden kannalta keskeinen kysymys.

– On kestämätöntä, että hallituksen suunnitelmissa oppilashuoltoa pohditaan siirrettäväksi maakuntiin. Nuortemme hyvinvoinnin puolesta toivon, että asiaan tartutaan ja kouluille annetaan mahdollisuus järjestellä oppilashuolto itse parhaaksi katsomallaan tavalla, Eeva-Johanna Eloranta vetoaa.

Alanko-Kahiluoto toimii eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtajana ja Eloranta sen varapuheenjohtajana.

Kolumni

tyottomyysaihekuva1
tyottomyysaihekuva1

SAK:n Eloranta: Työttömyysturvan leikkaus riittää jo

SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannalle riittävät jo tähän saakka tehdyt leikkaukset työttömyysturvaan. Ansiosidonnainen turva lyhenee reippaasti joko 400 tai 300 päivään työsuhteen kestosta riippuen. Tämä yksin tietää jo 200 miljoonan leikkauksia työttömyystukeen.

Itse tapaamisesta Eloranta sanoi, ettei siellä tullut esille mitään uutta, eikä hallitus tarkemmin edes esitellyt työllisyystavoitteitaan. Hallituksen puheista sai kuitenkin käsittyksen, ettei työttomuusturvasta pahemmin neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Keskustelemme, mutta hallitus päättää, lausuttiin.

– Toivoisin kyllä, että kolmikannassa tässä edetäisiin. Mitä niitä sopimuksiakaan tekemään, jos ne heti revitään auki, Eloranta sanoo.

– Tosin hallitus teki jo aiemmatkin leikkaukset yksimielisesti, Eloranta sanoo Demokraatille.

Kilpailukykyasioista vastaavat ministerit ovat yhä vaitonaisia siitä, mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä työllisyyden nostamiseksi, kertoo STT.

Hallituksen ministerit tapasivat tänään työmarkkinajohtajia ja esittelivät heille suunnitelmiaan uusiksi työllisyystoimiksi. Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Tapaamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa ministerit eivät suostuneet kertomaan, mitä uudistuksia hallitus olisi edistämässä.

– Tämä oli vasta tunnustelu. Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström sanoi toimittajille Valtioneuvoston linnassa.

Lindströmin mukaan hallitus tapaa työmarkkinajohtajat vielä ennen kuun vaihteen budjettiriihtä. Pöydässä on hänen mukaansa useita ehdotuksia, joista haetaan sopivaa pakettia.

Kysymykseen paikallisen sopimisen lisäämisestä Lindström vastasi, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Se on aika selvästi sanottu ja piste.

Anniina Luotonen, STT, Juhani Aro, Demokraatti

tyottomyysaihekuva1 tyottomyysaihekuva1