Kolumni

Riitta Myller

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Riitta Myller: Kaikkea mitataan, mutta mitään ei punnita

Viime torstain ykkösaamussa kriitikko Aleksis Salusjärven kiteytys nykypolitiikasta osui naulankantaan. Kun ympärillämme tapahtuu isoja asioita, ovat tärkeysjärjestys ja asioiden syy-seuraussuhteet entistä tärkeämpiä.

Etla arvioi opposition vaihtoehtobudjetteja ja nosti esille koulutuksen ja tutkimuksen, johon kaikki oppositiopuolueet laittaisivat hallitukseen nähden selvästi enemmän rahaa. Hallitus leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta kaikkiaan kolme miljardia. Etlan mukaan koulutukseen satsaaminen mahdollistaa pitkän aikavälin kasvun. Toisin sanoen, koulutuksesta leikkaaminen hallituksen esittämällä tavalla tuhoaa tulevan kasvun mahdollisuudet ja työpaikat.

Suomi ei hallituksen eväillä pärjää kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa tärkeimpinä ainesosina ovat innovaatiot ja entistä parempi osaaminen tuottaa palveluja ja tuotteita, joilla ratkaistaan isoja maailmanlaajuisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, puhtaan veden saatavuutta ja ruuan riittävyyttä. Kaikilla näillä on merkitystä myös maailmanlaajuiseen vakauteen.

Sosialidemokraattien vaihtoehdosta esille nousi ennen muuta oikeudenmukaisuus, taloussopeutuksen laskun painopisteen siirtäminen pienituloisilta suurituloisimmille. Etla oli huolissaan kannustavuudesta, kun suuria tuloja ja omistusta verotetaan enemmän. Tässä kulkee iso yhteiskunnallinen vedenjakaja. Vaikka tulonjako on Suomessa vielä maailman mittakaavassa suhteellisen tasainen, on trendi ollut selkeästi tuloeroja kasvattava, tästä poikkeuksena sosialidemokraattien viime hallituksen politiikka.

Nykypolitiikalla tuloerojen kasvu kiihtyy. Rakenteellinen eriarvoistuminen vauhdittuu peruskoulutukseen ja varhaiskasvatukseen tehtävillä leikkauksilla. Suuret opetusryhmät ja erityistuen väheneminen päivähoidon rajoituksilla, lisäävät sukupolvien ylittävää syrjäytymistä.

Sote-uudistuksen vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Kiihdytetäänkö sillä eriarvoistumista vai suitsitaanko? Tässä tarvitaan tarkkaa ja pitkän aikavälin vaikutusten punnintaa, eikä pelkkiä laskutoimituksia.

Riitta Myller

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

Merja Mäkisalo-Ropponen

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kolumni

rinne-sipilä

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

rinne-sipilä

Kolumni

pm-posti

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

pm-posti

Kolumni

slack-imgs.com

SAK:hon uusi ekonomisti

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

slack-imgs.com

Kolumni

Keskustan kansanedustajista suuri osa haluaa eroon ryhmäkurista alkoholiäänestyksessä

Keskustan eduskuntaryhmässä on laajaa kannatusta sille, että puolue luopuu ryhmäkurista alkoholilaista äänestettäessä.

STT tavoitti 20 keskustan kansanedustajaa. Heistä kukaan ei kannattanut suoraan ryhmäkuria alkoholilaista äänestettäessä, jos tuleva hallituksen esitys noudattelee hallituspuolueiden viime vuonna sopimaa kompromissia.

Uusi alkoholilaki toisi ruokakauppoihin vahvat oluet ja siiderit sekä niin kutsutut limuviinat.