Keskustelijat saivat ensin vastattavakseen eilen Niinistön esiin nostaman kysymyksen siitä, mikä Euroopan maille on yhteistä.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) painotti vanhaa historiallista tehtävää eli rauhan ylläpitämistä, vakautta ja kansalaisten hyvinvointia. Rinne totesi olevansa huolissaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta maanosassamme.

Toimittaja Olli Seurin vetämän paneelin muut keskustelijat olivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sekä Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

Rinne jatkoi tästä esimerkkein olevansa huolissaan siitä, että tuomioistuinten rakenteita politisoidaan, vapaan median toimintaedellytyksiä rajoitetaan ja poliittisen opposition toimintaa pyritään vaikeuttamaan vakavalla tavalla. Rinne ei maininnut nimeltä Euroopan maita, mutta muun muassa Unkarin ja Puolan kehitys on ollut huolestuttavaa.

Mika Aaltola analysoi Euroopan olevan perusmelankolian tilassa.

– Emme elä niinkään eteenpäin menon aikaa vaan regression ja taantuman aikakautta, Aaltola sanoi ja viittasi muun muassa geopoliittisen kilpailun leviämiseen.

Pääministeri Antti Rinne nosti keskustelussa jälleen esiin yhden lempiteemoistaan eli Afrikan tukemisen ja sen merkityksen koko Euroopan kannalta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pitänyt teemaa esillä.

Rinne muistutti, miten väestön- ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat johtamassa siihen, että afrikkalaisten elämä heikkenee. Afrikassa on suuri muuttopaine Eurooppaan.

Rinne painottaakin, että suomalaisten etu on auttaa Afrikkaa, mikä edellyttää vahvoja yhteiseurooppalaisia toimenpiteitä ja koordinoitua kehityspolitiikkaa, jossa Afrikan unioni on kumppanina. Tähän myös hallitus omassa politiikassaan tähtää.

Jussi Halla-aho totesi, ettei hän usko, että uudet poliittiset jakolinjat katoavat, vaikka siirtolaiskriisi saataisin ratkaistua. Vuoden 2015–2016 siirtolaiskriisi oli Halla-ahon mukaan pikemminkin katalysaattori, joka toi esiin hyvin fundamentaalisia näkemyseroja siitä, mitä varten valtio on olemassa.

Halla-aho sanoi, että kansallismielisiä arvostellaan usein siitä, että he keskittyvät valittamaan sen sijaan että esittäisivät positiivisia visioita. Halla-ahon mukaan he sen sijaan luottavat ihmisten omaan kykyyn luoda positiivisia visiota. Halla-aho sanoi myös, että pitää puuttua ongelmiin, jotka estävät ihmisiä toteuttamasta positiivisia visioita, joista hän nosti esiin maahanmuuton.

Pääministeri Rinne totesi painokkaasti Halla-aholle, että hänestä ratkaisu ei ole se, että rajat kiinni ja annetaan vain ihmisten ikääntyä.

Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhasen mukaan maahanmuutosta on tullut iso testi koko EU:n uskottavuudelle.

– Eurooppalaista keskustelua seuratessa ymmärtää todella hyvin, miksi olisi todella hyvä saada Schengen toimimaan ja poikkeusjärjestelyt loppumaan, jos lähtökohta on se, että se pitää EU:n yhdessä.

Kauhasen mukaan on vakava ongelma, että näin perustavanlaatuiset järjestelmät ovat näin kauan kriisissä. Hän nosti esiin myös pakolaisten liikkeitä Euroopassa säätelevän Dublinin sopimuksen.

Halla-aho vaati puuttumaan niihin syihin, minkä vuoksi tietyt maat ovat laittaneet sisärajojaan kiinni tai valvontaan. Vasta syihin puuttumalla voitaisiin aikanaan poistaa jälleen rajavalvontaa. Halla-ahon mukaan sisärajoja otettiin valvontaan muun muassa ”turvapaikkashoppailun” ja maat ylittävän rikollisuuden takia.

Rinne kertasi vuoden 2015 pakolaiskriisin tilannetta ja pohti Afrikan muutosta, jos maanosaa ei pystytä tukemaan oikeilla hyvinvointia ja työtä luovilla toimenpiteillä.

– Pistetäänkö rautaa rajoille, jos 100–200 miljoonaa lähtee tukemaan ja estämme ketään tulemasta? hän kysyi huolissaan vakavan kysymyksen Halla-aholta.

Halla-ahon mukaan laittoman siirtolaisuuden torjunnan pitäisi olla laillinen peruste sisärajavalvonnallle.

– Schengen on mielestäni arvokas ja sen takia sitä pitää puolustaa. Jos siitä tulee keskeisellä tavalla laittoman maahanmuuton mahdollistaja, menetämme sen, koska sen legitimiteetti ihmisten silmissä murenee. Tästä on nähty merkkejä viimeisten vuosien aikana. Olen ihan samaa mieltä että elintasosiirtolaisuuden juurisyihin pitää pystyä puuttumaan, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon mukaan Eurooppa voi auttaa Afrikkaa, muttei kykene luomaan sinne hyvinvointivaltioita. Hän vaati realismia.

– Jos ymmärsin oikein, ratkaisusi on Schengenin kehittäminen niin, että rajat voidaan laittaa kiinni Euroopan maasta toiseen. Minä en kyllä näe sellaista Eurooppaa järkevänä tulevaisuuden näkökulmasta, Rinne kuittasi.
Pääministerin mukaan kehitysapua voidaan suunnata Afrikkaan niin, että sen kehittymistä voidaan vahvistaa.

– En usko, että 200 miljoonaa ihmistä voidaan pysäyttää tuosta noin vaan siitä syntyy vakavia asioita, Rinne huolehti edelleen.