Flunssaan sairastanutta kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa sijaistanut varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen toisti, että kokoomus haluaa keventää työn verotusta. Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) jatkaisi maltillisen työn verotuksen linjalla seuraavallakin vaalikaudella.

Sipilä sai SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen huudahtamaan, että “annat väärän todistuksen toverista”, kun tämä nimitteli Rinnettä “himoverottaja-Antiksi”.

– SDP:n veromallissa erityisesti pienten ja keskituloisten ansiotuloverotus kevenee. Haittaverot, kyllä, mutta niiden pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Täytyy huolehtia, että ne eivät köyhdytä köyhimpiä entisestään. Me haemme veropohjaa sellaisista kohteista, joista ei tällä hetkellä veroteta oikein, Rinne selvitti.

– Antti hyvä, älä kiristä yrittäjien verotusta. Siinä tulee pää vetävän käteen. Osinkoverotus on tärkeimmistä kannustimista pienilla ja keskisuurille listaamattomille yrityksille. Älä Antti koske siihen.

Opetusministeri Grahn-Laasonen sai myös osansa oppositiopuolueiden puheenjohtajilta.

– Kokoomus lupaa laskea veroja miljardilla eurolla. Mutta kuluvalta kaudelta on muutama puuttuva koulutusmiljardi, vihreiden Pekka Haavisto heitti.

Rinne jatkoi samalla linjalla, ja osoitti sanansa niin kokoomukselle kuin Sipilällekin.

– Juha, minä sanon sinulle, että älä sinä enää riko koulutuslupausta, jonka sinä ja Petterin puolue annoitte.

Sipilä evästi heti Rinnettä: “Äläkä sinä sössi taloutta siihen kuntoon, että joudutaan rikkomaan kaikki lupaukset”.

Rinne ihmetteli myös tapaa, jolla Grahn-Laasonen pelotteli yrittäjiä.

– “Tulee Antti Rinne, joka verottaa kuoliaaksi”. Eihän se pidä paikkaansa. Sanni itse antoi koulutuslupauksen 2015, ettei leikata koulutuksesta. Ja mitä tapahtui? Miljardi on leikattu tällä vaalikaudella.

Ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista puhuttaessa Sipilä vaati isoa systeemintason muutosta.

– Keskustelu pyörii jonkun lihaveron ympärillä, en tiedä, kuka sen aloitti.

Rinteeltä tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä: “Sinä.”

SDP:n puheenjohtajalta tuli toivomus vaalikentille.

– Minusta olisi fiksua, ettemme ampuisi alas toisiemme näkemyksiä – tai vääristelisi niitä, kuten nyt lihaveron kohdalla on käynyt, Rinne painotti.

Puoluejohtajat tuntuivat olevan hyvin mielissään siitä, että heti paneelin alussa pääsivät tenttaamaan medioita, mitä teemoja ne ovat pitäneet – tai olleet pitämättä – esillä eduskuntavaalien alla. Sipilä sanoi olevansa äärimmäisen huolestunut demokratian tilasta. Se on näkynyt viime aikoina esimerkiksi vaalitilaisuuksissa, joissa poliitikkojen kimppuun on hyökätty.

– Mitä media voi tehdä, ettei tällaisia kärjistymisiä ei tapahtuisi, hän kysyi A-lehtien päätoimittajalta Marja Aarnipurolta.

Aarnipuro arvioi osan kansasta olevan hyvin pettynyt ja vihainen.

– Median pitäisi osata avata asioita maltillisemmin, vähemmän ronskeilla otsikoilla, mutta sosiaalinen media sotkee pakan täydellisesti.

Rinne viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan nuoret pelkäävät, mitä tapahtuu ilmastonmuutoksen takia. Hän osoitti kysymyksensä Iltasanomien päätoimittajalle Ulla Appelsinille.

– Mikä on median rooli, että nuoret saisivat toivoa ja uskoisivat tulevaisuuteen?

Appelsinin mielestä pelkojen lietsomisen sijasta sekä median että poliitikkojen pitäisi esittää ratkaisuvaihtoehtoja, erilaisia näkemyksiä.

– Rohkeiden ajatusten esiintuominen on sekä päättäjien että median tehtävä, ettei nuorten tarvitse ajatella maailman katoavan.

Haavisto kaipasi vaalitentteihin ulkopoliittisia teemoja. Grahn-Laasonen halusi tietää, millaista mediatalot voisivat ottaa elinikäisestä oppimisesta.

Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi antoi palautetta vastauksista. Hän otti esille erityisesti Rinteen huomion siitä, että nuorille pitäisi antaa toiveekkaampi näkymä tulevaisuudesta.

– Toinen huomioni on se, että päättäjät ja media haastavat toinen toistaan. Me pistämme teidät vähän lujille tulevien viikkojen aikana, hän lupasi.