Rinne puoluevaltuustossa: ”Jos me emme tarjoa ratkaisuja ongelmiin, populistit käyttävät niitä hyväkseen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Antti Rinne kuvattuna kesällä eduskunnassa.

– Kymmenen vuotta Eurooppa on kulkenut kriisistä kriisin. Kotimantereemme muutokset näkyvät ja tuntuvat myös meillä. Päällimmäisenä on ollut taloudellinen kriisi, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloitti puheensa Jyväskylässä puoluevaltuuston kokouksessa.

Hän totesi, että poliittisilla päätöksillä laman maksajiksi on laitettu ihmiset, jotka eivät ole lamaan syypäitä.

– Tämä on johtanut syventyneeseen sosiaaliseen kriisiin. Se näkyy työttömyytenä, köyhyytenä ja syrjäytymisenä.

– Tällaisessa tilanteessa osa puolueista ja poliitikoista nostaa kädet pystyyn. Asioille pitää tehdä jotakin, ei alkaa osoitella syyttävällä sormella ties mihin suuntaan.

Rinne jatkoi, että osa puolueista – Euroopassa ja Suomessa – on nähnyt ihmisten pettymyksessä oman mahdollisuutensa.

– Nämä puolueet eivät ole halunneet yhdessä etsiä ratkaisuja ongelmiin. Ne keskittyvät etsimään syyllisiä ja antamaan vaikeisiin kysymyksiin helppoja vastauksia.

Nyt, jos koskaan, kaikkien vastuullisten puolueiden on sisäistettävä tämä:

– Jos me emme tarjoa ratkaisuja ongelmiin, populistit ja ääriajattelijat käyttävät niitä hyväkseen. SDP:n ja muiden vastuullisten puolueiden tehtävä on antaa vastauksia ihmisten kysymyksiin, ei ratsastaa ihmisten huolilla ja peloilla.

EU:lle vapaan maailman johtajuus.

Rinne määritteli SDP:n eurooppalaiseksi ja Eurooppa-puolueeksi.

– Me kannatamme EU:n kehittämistä ja uudistamista. Samalla tiedostamme EU:n haasteet. Tiedostamme asiat, joissa EU:n pitää toimia entistä paremmin.

– Viimeisen kahden vuoden aikana media ja suomalaiset ovat aivan syystä kyselleet Sipilän hallituksen EU-linjan perään. Myös minulle hallituksen linja on ollut, ja on edelleen epäselvä.

Rinne sanoi, ettei riitä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esittelee prosessikaaviotaan Angela Merkelille.

– Näin voi saada mukavan kuvan lehteen ja Twitteriin, mutta käytännön politiikkaan tai muihin EU:n jäsenmaihin se ei vaikuta. Prosessikaaviot eivät korjaa ihmisten arjen ongelmia. Ei Suomessa eikä Euroopassa.

Rinteen mukaan kuluva vuosi on osoittanut, että Donald Trumpin Yhdysvalloista ei ole vapaan maailman johtajaksi.

– Suomella on mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, millä tavalla EU ottaa vapaan maailman johtajuuden. SDP:n tehtävä on johdattaa Suomi takaisin erityisesti EU:n, mutta myös muiden kansainvälisten organisaatioiden, eturiviin.

Sisäänpäin käpertyminen ei ole ratkaisu.

Antti Rinne muistutti, että tämän päivän haasteet ovat entistä enemmän globaaleja. Suomi ei ole yksin. Eikä Suomi myöskään saa eikä voi jäädä yksin.

– Sisäänpäin käpertyminen ja rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu mihinkään asiaan. Ei Suomessa, ei Euroopassa eikä globaalisti.

– Koska hengitämme samaa ilmaa ja asumme samalla planeetalla, kohtalomme on sidottu yhteen. Tästä syystä meidän tulee jatkuvasti tehdä kansainvälistä yhteistyötä.

– Siksi Suomen on oltava aktiivisen ratkaisijan, sovinnon ja rauhanrakentajan roolissa kansainvälisissä organisaatioissa. Sillä tavoin voimme ratkaista globaaleja, koko ihmiskunnan kohtaloa koskevia kysymyksiä.

– Ihmiskunnan pitkän aikavälin eloonjäämisen ehto on, että suojelemme luontoa, palautamme sitä ennalleen ja edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Meidän tulee pysäyttää maaperän ja merien köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Vain näin toimien voimme pelastaa elinympäristömme ja itsemme.

Rinne totesi, ettei ole pessimisti vaan realisti. Meidän on aika toimia ja valita kahdesta vaihtoehdosta:

– Joko otamme ilmastonmuutoksen ja elinympäristömme köyhtymisen ja saastumisen tosissamme, haemme nopeasti ratkaisuja ja pelastamme itsemme.

– Tai sitten annamme ympäristön ja lapsiltamme lainassa olevan maapallon tuhoutua. Katsokaa, mitä Texasissa on tapahtunut! En voi ymmärtää, miten Yhdysvaltojen presidentti voi ummistaa silmänsä ilmastonmuutokselta, vaikka ilmastonmuutos tapahtuu hänen silmiensä edessä.

”Me toistamme tämän vaatimuksen!”

Rinne puhui myös Afrikan mantereen ongelmista ja vaati Suomen valtiolta vahvempaa roolia kehitysyhteistyössä.

– On tärkeää huomata, että varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat nyt jäämässä kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on vain 536,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa, lähes tuplat.

Suomen kehitysyhteistyön osuus BKTL:sta odotetaan ensi vuonna olevan vain noin 0,39 %.

– Olemme kansakuntana sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

– Presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Maarit, Tuula ja Sirpa ovat pitäneet tätä asiaa ansiokkaasti esillä. He ovat vaatineet, että vuoden 2018 budjetissa nostetaan varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitustasoa esitetystä 100 miljoonalla.

– Me toistamme tämän vaatimuksen!

”SDP:n oltava järjen ja inhimillisyyden ääni.”

Antti Rinne painotti, että sosialidemokratian perusta on kansainvälisyys.

– Filosofinen perusajatuksemme lähtee yhteistyöstä ihmisten ja kansojen välillä. Valtioiden rajat eivät saa olla määrittämässä ihmisyyttä, yksilöä tai hänen mahdollisuuksiaan.

– Viimeisten sadan vuoden aikana olemme nähneet, että nationalistinen ajattelu on säännöllisesti nostanut päätään. Tulokset ovat olleet katastrofaalisia: konflikteja, sotia, kansanmurhia ja väkivallan uhkaa.

– Nationalistista retoriikkaa on kuultu myös viime vuosina. Pelon ja vihan lietsomista, vaatimuksia sulkeutuneista yhteiskunnista ja muureista kansakuntien rajoille, ihmisoikeuksien kyseenalaistamista ja suvaitsemattomuutta.

Rinteen mukaan SDP:n on oltava tässäkin asiassa järjen ja inhimillisyyden ääni.

– Me emme aseta sotien takia kotinsa menettäneitä pakolaisia ja työttömiä tai sairaita ihmisiä vastakkain. Me emme puhu niin, koska se ei ole totta.

– Pakolaiset eivät aiheuta terrorismia, vaan terrorismi aiheuttaa pakolaisuutta.

– Me sanomme selvästi ei terrorismille ja yhtä selvästi sanomme ei vihan ja ennakkoluulojen lietsonnalle. Sanomme ei rasismille.

”Haluamme pysäyttää rikkauksien kasaantumisen entistä harvemmille.”

Antti Rinne totesi, että poliittisena liikkeenä sosialidemokratialla on kansainvälisen tason perustavoitteita, jotka ohjaavat toimintaa.

– Olemme avoimen yhteiskunnan kannattajia. Yhteinen tavoitteemme on luoda rauhaa maailmaan. Haluamme varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen jokaisen yksilön tasolla. Tarvitsemme enemmän tasa-arvoa. Ohjenuoramme on kestävän sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kehityksen luominen.

– Sosialidemokraattinen puolue on Suomen kansainvälisin puolue. Meillä on kaikista Suomen puolueista vankin verkosto globaalisti ja Euroopassa. Lähes kaikkialla meillä on veljes- ja sisarpuolueita, joiden kannattajat jakavat yhteiset arvomme. Vapaus, tasa-arvo, oikeudenmukainen yhteiskuntapolitiikka ja ihmisten keskinäinen solidaarisuus yhdistävät meitä. Jakamaton ihmisarvo ohjaa toimintaamme.

– Kansainvälisyys on myös väylä erilaisille ideoille ja keskustelulle tulla SDP:n piiriin.  Tässä työssä nuoren sukupolven mahdollisuudet toimia ovat rajattomat mutta toisaalta myös vastuu tulevaisuudesta on suuri.

– Haluamme pysäyttää rikkauksien kasaantumisen entistä harvemmille. Samalla edistämme rauhanomaisten yhteiskuntien rakentumista sekä oikeusvaltioiden vahvistumista.

– Sosialidemokratia on nykyaikainen ja ajassa kiinni oleva vaikutusalusta kaikille suomalaisille rakentaa parempaa maailmaa, parempaa Eurooppaa ja parempaa Suomea.

Keskustelua aiheesta

Haatainen: ”Ei ole oikein, että Suomi vie aseita maihin, jossa niitä saatetaan käyttää myös siviilejä vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tuula Haatainen MTV3:n Suuressa Presidenttitenttissä 13.12.

Keskiviikkoiltana nähtii ensimmäinen presidenttiehdokkaiden tv-tentti. MTV:n tentissä pohdittiin muun muassa pohtimaan Suomen asevientiä.

Ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin pysäyttää.

Käsiään eivät tällä kohdin nostaneet ehdokkaat Paavo Väyrynen (Paavo Väyrysen valitsijayhdistys), Matti Vanhanen (kesk.) ja Laura Huhtasaari (ps.).

Tämä ei kuitenkaan kertonut kaikkea, sillä kaikilla ehdokkailla oli kriittisiä huomioita Suomen asevientiä kohtaan.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen muistutti, että Jemenissä on ennennäkemätön kriisi, jossa siviilit kärsivät. Suomen pitäisi varmistaa, että suomalaisia aseita ei käytetä näitä ihmisiä vastaan.

Presidenttitentin jälkeen Haatainen on päivittänyt asiasta myös Facebook-sivuilleen.

– Suomen asevienti on kasvanut ja suuntautuu entistä enemmän Lähi-Itään. Puolustusministeri on myöntänyt ulkoministeriön linjauksen vastaisen aseviennin. Ei ole oikein, että Suomi vie aseita maihin, jossa niitä saatetaan käyttää myös siviilejä vastaan, Haatainen toteaa.

– Kansainvälisen asevientisopimuksen mukaan aseita ei pidä viedä sotaa käyviin maihin. Suomen pitää itse noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia, että se voi vaatia samaa muilta, Haatainen toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Kun se loppuu, loppuu sen syöminenkin” – Tämä herkku lähellä sukupuuttoa

Keskieurooppalaiset ovat herkutelleet ankeriailla ja niiden poikasilla lasiankeriailla. Nyt herkku uhkaa kadota merestä kokonaan, mutta perinneherkkua popsitaan vaan surutta..

EU-maiden kalastusministerit tyrmäsivät keskiviikkoaamuna EU-komission esityksen ankeriaan suojelemiseksi. Komission esitys olisi läpi mennessään kieltänyt aikuisten ankeriaiden kaupallisen kalastuksen ja ollut iso edistysaskel äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelussa. Ankeriaiden määrä on romahtanut viimeisten 30 vuoden aikana.

EU-maiden kalastusministerit päättivät ankeriaan kalastuskiellon sijaan kolmen kuukauden rauhoitusajasta. Jäsenmaat saavat itse päättää rauhoituksen tarkemmasta ajoituksesta syyskuun ja tammikuun välisenä aikana.

– Olemme todella pettyneitä jäsenmaiden haluttomuuteen suojella äärimmäisen uhanalaista ankeriasta. Kalastusneuvoston päätös kolmen kuukauden rauhoitusajasta on laiha kompromissi, joka ei tule auttamaan ankeriaskannan elvyttämisessä”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

Suomelle kiitosta

– Suomen kanta ansaitsee kuitenkin kiitosta, vaikka toivottua vaikutusta siltä ei lopulta ollutkaan. Suomi puolusti komission esitystä ja olisi halunnut ulottaa kalastuskiellon koskemaan myös ankeriaan poikasia, Ovaska sanoo.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on todennut, että kaikki ihmistoiminnasta johtuva ankeriaiden kuolleisuus pitää saada minimiin lajin pelastamiseksi. Ankeriaat ovat osassa EU:n jäsenvaltioita perinneruokaa.

– Se, ettei ankeriaan kalastusta rajoiteta edes lopullisen sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista – kun ankerias kuolee sukupuuttoon, loppuu varmasti myös sen syöminen, Ovaska sanoo.

Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä. Ankeriaskannan romahdus näkyy selvästi myös Suomessa. Esimerkiksi Kokemäenjoella tehdyissä tutkimuksissa saatiin vuosina 2014 ja 2015 pyydettyä ainoastaan yksi nuori ankerias. Kokemäenjoki oli aikoinaan yksi maamme merkittävimmistä ankeriaiden elinalueista.

EU-maiden kalastusministerit tyrmäsivät keskiviikkoaamuna EU-komission esityksen ankeriaan suojelemiseksi. Komission esitys olisi läpi mennessään kieltänyt aikuisten ankeriaiden kaupallisen kalastuksen ja ollut iso edistysaskel äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelussa. Ankeriaiden määrä on romahtanut viimeisten 30 vuoden aikana.

EU-maiden kalastusministerit päättivät ankeriaan kalastuskiellon sijaan kolmen kuukauden rauhoitusajasta. Jäsenmaat saavat itse päättää rauhoituksen tarkemmasta ajoituksesta syyskuun ja tammikuun välisenä aikana.

– Olemme todella pettyneitä jäsenmaiden haluttomuuteen suojella äärimmäisen uhanalaista ankeriasta. Kalastusneuvoston päätös kolmen kuukauden rauhoitusajasta on laiha kompromissi, joka ei tule auttamaan ankeriaskannan elvyttämisessä, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

– Suomen kanta ansaitsee kuitenkin kiitosta, vaikka toivottua vaikutusta siltä ei lopulta ollutkaan. Suomi puolusti komission esitystä ja olisi halunnut ulottaa kalastuskiellon koskemaan myös ankeriaan poikasia, Ovaska sanoo.

Perinneherkku

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on todennut, että kaikki ihmistoiminnasta johtuva ankeriaiden kuolleisuus pitää saada minimiin lajin pelastamiseksi. Ankeriaat ovat osassa EU:n jäsenvaltioita perinneruokaa.

– Se, ettei ankeriaan kalastusta rajoiteta edes lopullisen sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista – kun ankerias kuolee sukupuuttoon, loppuu varmasti myös sen syöminen, Ovaska sanoo.

Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä. Ankeriaskannan romahdus näkyy selvästi myös Suomessa. Esimerkiksi Kokemäenjoella tehdyissä tutkimuksissa saatiin vuosina 2014 ja 2015 pyydettyä ainoastaan yksi nuori ankerias. Kokemäenjoki oli aikoinaan yksi maamme merkittävimmistä ankeriaiden elinalueista.

AVAINSANAT

EU:ssa tapahtuu paljon, mutta… – Liisa Jaakonsaari: ”Koskaan aiemmin eduskunnalla ja mepeillä ei ole ollut niin vähän yhteyksiä kuin nyt”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari pitää suomalaista keskustelua EU:sta tällä hetkellä hämmästyttävän vaisuna. Tämä siitä huolimatta, että EU:ssa tapahtuu enemmän kuin pitkiin aikoihin. Esimerkiksi Brexit-neuvottelut ovat tiukassa vaiheessa ja konkreettisia esityksiä talous- ja rahaliiton uudistamiseksi on saatu.

– Heikkeneekö Merkelin asema ja mikä on sosialidemokraattien rooli sekä mitä tapahtuu Saksa–Ranska-akselilla, joka on keskeinen, Jaakonsaari jatkaa.

– Suomessa keskustelua ei alusteta oikein missään. Hallituksen pitäisi alustaa. Hallitus on tässä suhteessa ollut hiljainen ja välttänyt kannanottoja, hän summaa.

SDP on arvostellut hallitusta voimakkaasti siitä, että Suomessa ei juuri käydä EU-keskustelua. Sitä on nähty eduskunnassakin vain lähinnä pääministerin ilmoituksen kautta, kun selonteko- tai tiedonanto-menettely takaisi perusteellisen käsittelyn ja samalla eduskunnan sitouttamisen prosessiin valiokuntakäsittelyn kautta.

– Eduskunnan kritiikki hallitukselle on oikeutettua, Jaakonsaari katsoo.

Vuodesta 2009 europarlamentaarikkona toiminut Jaakonsaari toteaa, että koskaan aiemmin eduskunnalla ja mepeillä ei ole ollut niin vähän yhteyksiä kuin tällä hetkellä Sipilän hallituksen aikana.

– Eduskunnan valiokunnat erittäin harvoin käyttävät meppejä asinantuntijoinaan. Suuri valiokunta ei ole kutsunut kertaakaan meppejä tämän hallituskauden aikana, tällaista kutsua ei ole vielä tullut ainakaan minulle tämän vaalikauden aikana. Kun on paljon asioita, joissa yksittäinen suomalaismeppi saattaa olla esittelijänäkin europarlamentissa, voisi kuvitella, että se toisi lisäarvoa, jos esittelijä voisi tulla kertomaan taustoista.

Jaakonsaari muistelee, ettei ole ollut tällä vaalikaudella yhdessäkään eduskunnan valiokunnassa asiantuntijana.

– Tällaista periksiantamisen tuntua ja vaisuuden tuntua on vähän joka tasolla Suomessa.

Mepit ovat eduskunnalle vielä käyttämätön voimavara.

SDP:n toinen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri toteaa, että suuri valiokunta käy Brysselissä yleisen agendan merkeissä. Kumpula-Natrin ollessa suuren valiokunnan puheenjohtaja matkat saatiin tuplattua yhdestä kahteen.

Kumpula-Natri kertoo itse käyneensä digi- ja roaming-asioissa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

Miapetra Kumpula-Natri.

Hänkin kuitenkin näkee, että mepit ovat eduskunnalle vielä käyttämätön voimavara, vaikka Suomea hyödyttävää tietoa eri asioista olisi todella paljon vaikkapa EU:n tulevaisuuslinjauksista.

Samat asiat kuin neuvostossa ja komissiossa kiertävät myös europarlamentin kautta, joten tämänkin vuoksi europarlamentaarikot ovat suomalaisministereille vielä alikäytetty tietolähde.

Kun Suomen päästä ei ole juuri valiokuntakutsuja kuulunut, Kumpula-Natri toteaa olleensa itse aktiivinen.

Jaakonsaaren tapaan Kumpula-Natri pitää hallituksen Suomessa virittämää EU-keskustelua tällä hetkellä riittämättömänä.

Valtioneuvoston parisenkymmentä EU-asioista kertovaa E-kirjettä ei Kumpula-Natrin mukaan riitä. Kun pääministeri hiljattain antoi ilmoituksen EU-asioista, linjausta ei ollut mahdollista saada etukäteen analysoitavaksi.

– Tämä on riittämätöntä, olen siitä samaa mieltä kuin moni Eurooppa-asioita seuraava taho.

Saatua ilmoitusta Kumpula-Natri luonnehtii minimalistiseksi, viisi riviä EU:n taloudellisesta integraatiosta tai maahanmuutosta ei riitä.

”Siinä olisi enemmän selkänojaa myös kansanedustajille.”

Opposition hallitukselle antamaa EU-kritiikkiä Kumpula-Natri kuvaa ”rohkeaksi”, mutta muistuttaa, että kritiikkiä on tullut myös myös elinkeinoelämältä.

Opposition argumenttia, jonka mukaan keskusta ja kokoomus ovat hallituksessa EU-kriittisten sinisten panttivankeja, Kumpula-Natri kuvailee jo vähän vanhahtavaksikin.

– Kyllä ne asiat ovat pöydällä joka tapauksessa. Ja hoitivathan sinisten ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö Suomen mukaan EU:n puolustusyhteistyöhön.

Kumpula-Natri kaipaisi myös hallitukselta tiedonantoa tai selontekoa EU-asioista.

– Siinä olisi enemmän selkänojaa myös kansanedustajille, jotka tapaavat tekevät ratkaisuja ja miettivät isoa kuvaa, Kumpula-Natri toteaa ja lisää, että se olisi tärkeää myös kansalaisilta EU-politiikalle tulevan oikeutuksen takia.

Lue huomenna 14.12. ilmestyvästä Demokraatista Erkki Tuomiojan haastattelu. Tuomiojan mielestä EU-asioiden parlamentaarinen seuranta- ja valvontajärjestelmä on tällä hetkellä eduskunnassa jo niin huonolla tolalla, että kysymys kuuluu jo, onko se enää perustuslain mukainen. Eduskunnan on vaikea saada tietoa EU-asioista ja asioita salataan liian herkästi. SDP pohtii Tuomiojan mukaan asian viemistä perustuslakivaliokuntaan. Asiaa kommentoi myös suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.).

Ihalainen antoi hallitukselle vinkit Suomen kasvun edistämiseksi ja muistutti: ”Pohjimmiltaan meidän tärkein voimavara on ihminen”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Ihalainen ehdottaa, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella noin parin vuoden päästä kierto- ja jakamistalous on Suomen yksi keskeinen kärkihanke.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen kiinnitti tänään alkaneessa eduskunnan budjettikeskustelussa huomiota siihen, että on tärkeää puhua myös kakun kasvatettamisesta eikä vain sen jakamisesta.

Hän lähestyi asiaa SDP:n vaihtoehtobudjetin pohjalta.

– Me olemme peräänkuuluttaneet oikeudenmukaisuutta, kaikkien mukana pitämisen tärkeyttä ja kasvavan eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden näkökulmasta, Ihalainen tiivisti.

Hän totesi vaihtoehtobudjetin rakentuvat julkisen talouden vastuulliselle taloudenhoidolle. Hän painotti myös työllisyyden merkitystä syrjäytymisen estämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

– Me olemme esittäneet poikkeuksellisen paljon asioita, jotka liittyvät kasvuun ja kakun kasvattamiseen, ja tässä mielessä me tarvitsemme tällaista osaamisperusteista, vientivetoista kasvua. Me tarvitsemme innostavaa ilmapiiriä investoida nimenomaan Suomeen. Me tarvitsemme pk-yritysten ja itsensätyöllistäjien tukemista, näiden yritysten kansainvälistymistä, ja se pidemmän aikavälin kasvu rakentuu siitä, että luodaan edellytyksiä lisärahoittamalla ennen kaikkea tutkimusta ja tuotekehitystä, joita nyt on leikattu ja rajusti, parantamalla osaamista, koulutusta ja sivistystä, sitäkin on leikattu rajusti, Ihalainen sanoi.

Ihalaisen mukaan Suomessa tarvitaan myös elinkeinorakenteen uudistumista, työelämän uudistumista ja kilpailukyvyn parantamista. Tässä hän nosti esiin erityisesti kierto‑ ja jakamistalouden merkityksen.

– Toivon, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella kierto- ja jakamistalous on Suomen yksi keskeinen kärkihanke.

Arktisen alueen kehittäminen heikolla pohjalla valtion budjetissa.

Ihalaisen mielestä iso asia on myös palvelualojen arvostuksen nostaminen, yleisesti ottaen ja erityisesti matkailun.

– Meidän pitää edelleen tukea, rakentaa infraa, tehdä valtion, kuntien ja yrityksien yhteistyötä palvelukeskittymien aikaansaamiseksi myös turismin näkökulmasta.

Uuden kasvun lähde on myös arktisen alueen kehittäminen.

– Varsin heikolla ja ohuella on ohitettu tämä kysymys myös ensi vuoden valtion budjetin yhteydessä. Olisimme odottaneet vahvempaa aktiivisuutta.

– Meidän huolemme on se, että vaikka nyt vienti vetää, niin korkean teknologian jalostusarvon viennin osuus on edelleenkin erittäin heikko. Meidän pitää nostaa jalostusarvoa ja saada uusia vienninlähteitä niin, että ne ovat ympäristön kannalta ja ilmaston kannalta kestäviä, ja tällaisia ovat ympäristöteknologiaan panostaminen, energiatehokkuus, osin myös palvelujen vienti.

Ihalainen mainitsi myös sen, että SDP on ehdottanut, että jokainen maakunta rakentaa omille vahvuuksilleen omat kasvu- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa.

– Pohjimmiltaan meidän tärkein voimavara on ihminen, sen osaaminen, jaksaminen ja siitä huolehtiminen, että kaikki pysyvät mukana. Suomen pitää olla sivistys‑ ja osaamisyhteiskunta. Meidän pitää ennen kaikkea myös panostaa työssä olevien ihmisten elinikäiseen oppimiseen, työn ja oppimisen vuorotteluun, ja tähän tarvitaan erittäin paljon uusia toimenpiteitä, jotka koskevat sekä yrityksiä että yhteiskunnan rahoitusta.

Pankit kiinni joulun välipäiviksi? – Lakko uhkaamassa, ylityökielto päällä

Pankit voivat olla kiinni välipäivinä.

Lokakuusta asti jatkuneissa neuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen yhdestäkään tärkeästä kysymyksestä, tiedottaa ammattiliito Pro. Pro tavoittelee paikallista sopimista työajoista sekä yleiskorotusta, joka nostaisi kaikkien alalla työskentelevien palkkoja. Työnantajaliitot esittävät suuria heikennyksiä ja työnantajan mielen mukaisia pieniä korotuksia. Neuvottelujen kaksi keskeisintä kysymystä ovat työajat ja palkankorotusmalli.

Mahdollinen lakko ajoittuisi joulun välipäiviin. Lakko vaikuttaisi niin, että pankkikonttorit pysyvät kiinni. Myöskään pankkien puhelinpalvelut eivät toimi, eikä lainaneuvotteluja käydä.

Työnantajaliitot Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry vaativat, että rahoitusalalla voidaan työnantajan päättämällä tavalla työskennellä maanantaista sunnuntaihin kaikissa tehtävissä. Osana tätä työaikojen muutosta työnantajat ovat vaatineet jaksotyötä sekä ylityökorvausten heikentämistä.

Rahoitusalan työaikamääräyksiä muutettiin viimeksi reilu vuosi sitten. Tuolloin sovittiin mahdollisuudesta sopia lauantaityöstä paikallisesti ja vapaaehtoisuuden pohjalta. Pro ja muut rahoitusalan ammattiliitot ovat neuvotteluissa esittäneet, että sunnuntaityötä tehtäisiin samalla periaatteella kuin lauantaityötä nyt.

– Kokemukset lauantaityöstä ovat osoittautuneet myönteisiksi. On vaikea ymmärtää, miksi työnantaja vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä. Vai onko niin, että työnantajan tavoite on koko ajan ollut työnantajan määräysvallan lisääminen? Muilla aloilla vannotaan paikallisen sopimisen nimiin, mutta rahoitusalalla halutaan paluuta isäntävaltaan, toteaa Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala.

Rahoitusalan töitä tehdään pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiöissä. Alan työehdot koskevat noin 20 000 rahoitusalan ammattilaista.

Rahaa takovilla yrityksillä varaa korottaa palkkoja

Rahoitusalalla on käytössä ns. palkkakeskustelumalli eli pienempi osa palkankorotuksesta on tavattu jakaa henkilökohtaisten keskustelujen kautta työnantajan päättämällä tavalla. Jatkossa työnantaja haluaa jakaa jopa 60 prosenttia palkankorotuspotista palkkakeskustelujen kautta, jolloin yleiskorotuksen osuus jää nykyistä merkittävästi pienemmäksi. Muilla aloilla vastaava luku on noin 30 prosenttia.

– Rahoitusalan työntekijät ansaitsevat vähintään yhtä suuren yleiskorotuksen kuin muillakin aloilla on sovittu. Pankit ovat takoneet Suomessa viime vuosina miljardivoittoja. Pankkien tulokset mahdollistavat kyllä vähintään vastaavat palkankorotukset kuin muuallakin yksityisellä sektorilla, toteaa Hakala.

Rahoitusalalla jyllää iso rakennemuutos. Ala on uudenlaisessa kilpailutilanteessa. Suuri osa pitkään pankkien eteen töitä tehneistä ammattilaisista on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Rahoitusala tarvitsisi nyt työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteisymmärrystä ja yhteisiä ponnisteluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

– Yhteistyön sijaan työnantaja saa aikaan vain vastakkainasettelua. On turha puhua Hyvinvoiva finanssiala -hankkeista ja muusta työelämän kehittämisestä, jos todellista halua kuunnella palkansaajapuolen esityksiä ei ole.

Rahoitusala on asetettu ylityökieltoon 8.12.2017 lähtien. Lakonuhka alkaa 28.12.2017 klo 6 ja päättyy 29.12.2017 klo 23.59. Työtaistelu koskee kaikkia rahoitusalan töitä ja kaikkia työehtosopimusta noudattavia yrityksiä.

– Pron tavoite on edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisu uudesta työehtosopimuksesta ja välttää työtaistelu, johtaja Hakala päättää.

Työehtosopimuksen voimassaolo päättyi marraskuun lopussa. Neuvottelut aloitettiin hyvissä ajoin lokakuun alussa ja yhteensä neuvottelutapaamisia on tähän mennessä ollut kolmetoista.