Rinteeltä vakava varoitus ja vaatimus hallitukselle politiikan muuttamisesta: ”On syntymässä eriarvoistumiskehitys, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vasemmalla) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan täysistunnossa, jossa hallitus vastasi edustaja Suna Kymäläisen välikysymykseen eriarvoistumisesta.

Eduskunnassa käytiin tänään tiukkaa debattia SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa arvostelevan välikysymyksen pohjalta.

– Lyhyet terävät välihuudot voivat virkistää keskustelua, mutta pitkät tarinat rinnan puhujan kanssa eivät sitä tee. Pyydän, että tämä otetaan huomioon seuraavia välihuutoja huudeltaessa, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) joutui sanomaan toistensa päälle puhuneille kansanedustajille.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tiivisti, mistä välikysymyksessä on kyse: sosiaalidemokraattista oppositiota huolestuttaa se, että hallituksen toimilla on syntymässä eriarvoistumiskehitys, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen niin kansantalouteen kuin ihmisten elämään.

– Meille on tärkeätä se, että työllisyys vahvistuu, meille on tärkeätä se, että saadaan syntymään työpaikkoja, talouskasvua. Meidän eromme teidän hallitukseen viime hallituksessa oli se, että samaan aikaan, kun tehtiin julkisen talouden sopeutuksia, jotka rakentuivat menoleikkauksiin ja tulojen lisäämiseen, tehtiin oikeudenmukaista politiikkaa, Rinne vertasi nykyistä Sipilän hallitusta ja edellistä, jossa SDP:kin oli mukana.

Hän totesi, että viime hallituksessa parannettiin heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa, nostettiin peruspäivärahan tasoa ja viimesijaisen toimeentulotuen määrää merkittävästi.

– Se johti siihen, että tuloerot kapenivat. Tehtiin sopeutustoimia, joittenka avulla saatiin suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, Rinne totesi.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Rinne oli moittinut Sipilän hallitusta siitä, että nyt talouskasvun vahvistuessa ihmisten eriarvoisuus kuitenkin kasvaa.

– Se on kokoomuksen ja keskustan tahto, niiden arvovalinta. Korjatkaa suunta tai luopukaa. Kasvu kuuluu kaikille, ja me olemme valmiit korjaamaan suuntaa, Rinne sanoi ryhmäpuheenvuorossa.

Tilastokeskuksen lista mukana.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) olivat molemmat ottaneet istuntoon mukaan Tilastokeskuksen listan, johon se oli koonnut paloja Suomi 100 -vuoden kunniaksi kansainvälisistä, Suomen menestystä kuvaavista tutkimuksista.

– Suomi on maailman vakain ja turvallisin valtio, meillä on paras hallinto, olemme maailman vapain maa Ruotsin ja Norjan ohella. Olemme kolmanneksi vaurain ja toiseksi paras sosiaalisen kehityksen maa. Tanskan ja Ruotsin jälkeen olemme sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa…, Sipilä kävi läpi pitkää listaa.

Kuten aiemmin pääministeri ja valtiovarainministeri painottivat työllisyyden nostamisen tärkeyttä. Tämä johtaa siihen, että on varaa pitää heikommassa asemassa olevista ja köyhemmistä huolta.

– Ja on totta, ettei Suomesta ole, valitettavasti, köyhyys tai vähäosaisuus kokonaan poistunut, ei vielä lähelläkään, meidän pitää tehdä töitä, Petteri Orpo sanoi.

Orpo kertoi pitävänsä edelleen mahdollisena, että hallitus voi saavuttaa 72%:n työllisyysasteen.

Sipilä totesi julkisen talouden velkaantumisen ja suurtyöttömyys-kehityksen olevan nyt pysäytetty.

– Mutta se on totta, että ei se sitä ihmistä lohduta, joka kokee pudonneensa kehityksen kelkasta, hän sanoi.

”Miksi te tuotte kerta toisensa jälkeen tähän saliin lakeja, joiden talousvaikutuksissa lukee, että toimeentulotukimenot kasvavat?”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula huomautti, että korkea työllisyysaste ilman tasa-arvoa ei tuota hyvinvointia yhteiskunnalle.

– Meillä on paljon sellaisia maita, joissa työllisyysaste hipoo sataa ja siitä huolimatta lapsia kuolee nälkään.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen sanoi köyhyyden syntyneen yhteiskunnan rakenteisiin poliittisten päätösten vaikutuksesta.

– Täällä puhutaan työn tekemisestä unohtaen se, että ei tasa-arvo kosketa kaikkia työntekijöitä. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka eivät suinkaan ole syrjäytyneitä mutta elävät köyhyysrajan alapuolella ja joihin nämä leikkaukset hyvin vakavasti kohdistuvat ja vaikeuttavat heidän arkeaan, Kymäläinen kritisoi hallituksen politiikkaa.

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoi, ettei kukaan kiistä, että Suomi on maailman parhaita maita.

– Mutta jotta näin on tulevaisuudessakin, niin meidän pitää osata lukea niitä hiljaisia signaaleja, joita tässä yhteiskunnassa tapahtuu. Ja ne hiljaiset signaalit kertovat siitä, että eriarvoisuus on kasvussa.

Filatov kysyi valtiovarainministeri Orpolta, miten voi olla mahdollista, että tämä arvioi toimeentulotukimenojen kasvavan.

– Miksi te tuotte kerta toisensa jälkeen tähän saliin lakeja, joiden talousvaikutuksissa lukee, että toimeentulotukimenot kasvavat? Katsokaa omaa budjettianne, sieltä ne luvut löytyvät.

– Missä on se työ, jossa vaikka vero- ja yritystukia karsitaan ja kohdennetaan niitä resursseja koulutukseen ja köyhyyden torjuntaan? vihreiden puhenjohtaja Touko Aalto taasen kysyi Orpolta.

Zyskowicz: ”Kuinka moni tämän päivän lapsiperhe asuu vuokrayksiössä? Ei yksikään – eikä pidäkään.”

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) mukaili Tuntematonta sotilasta.

– Tässä tulee kyllä väistämättä mieleen takaumia kirjallisuudesta, kun kuuntelee tätä hallituspuolueiden ja hallituksen pitkää listaa, kuinka hyvin asiat ovat. Tuo Tuntemattoman sotilaan nälkäinen sotamies, joka sanoo, että meneppä niille valittamaan nälästäs, niin ne lyövät sinulle sellaset rätingit eteen, että kalorien määrän perusteella ei voi olla nälkä. Tässä tilanteessa ollaan taas tänään, että hallitus pyrkii osoittamaan, että kaikki asiat ovat niin erinomaisen hyvin, että ei ole ongelmaa, Heinäluoma sanoi.

– Jään kuitenkin kysymään, onko eriarvoisuus lisääntymässä vai vähenemässä: jos miljoonaperintöjen verotusta kevennetään ja samaan aikaan leikataan perusturvaa, kuten kansaneläkkeitä, leikataan asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa, niin eikö eriarvoisuus lisäänny? hän jatkoi.

Kokoomuskonkari Ben Zyskowicz sanoi, että häntä häiritsee opposition kritiikissä historiattomuus.

– Kun itse olin pieni lapsi, niin meidän perheemme, nelihenkinen perhe, asui yksiössä Helsingin Kampissa, vuokrayksiössä, Zyskowicz sanoi.

– Kuinka moni tämän päivän lapsiperhe asuu vuokrayksiössä? Ei yksikään – eikä pidäkään, Zyskowicz sanoi ja herätti salissa melkoista kohinaa.

Haatainen: ”Haluamme, että Suomi pysyy yhtenäisenä.”

Kansanedustaja Tuula Haatainen totesi, että maailman huippumaassakin on huolehdittava siitä, että ihmiset voivat kokea, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

– Ja kun nyt katsotaan, mitä on tehty, niin nämä kasvun hedelmät eivät suinkaan jakaudu nyt tasaisesti.

Haatainen totesi muun muassa, että maksuja on nostettu ja samaan aikaan verohelpotuksia on kohdennettu suurituloisille.

– Tällaiselle kehitykselle ei pidä antaa jalansijaa, sillä siellä, missä kokemus epätasa-arvosta kasvaa, siellä myös syntyy pohjaa kaikenlaisille populistisille liikkeille, ääriliikkeille, ja myös tämän eriarvoistumisen seurauksena vastakkainasettelut kasvavat. Sitä emme halua. Me haluamme, että Suomi pysyy yhtenäisenä, Haatainen sanoi.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään huomenna perjantaina.

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta

Vihreiden kansanedustaja vaatii, että kokoomus kommentoi Suvi Lindéniin liittyvää tapausta: ”Olisi yleisen edun mukaista”

Kuva: Lehtikuva

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen katsoo tarpeelliseksi, että kokoomus ottaa julkisesti kantaa kokoomuksen entisen ministerin Suvi Lindénin toimien ympärillä käytyyn keskusteluun.

Parviainen kirjoittaa Twitter-tilillään.

”Olisi yleisen edun mukaista että myös kokoomus ottaisi Suvi Lindéniin liittyvään asiaan kantaa: kyseessä on kokoomuslainen ex-ministeri, joka matkusti kokoomuksen ehdokkaana olleen henkilön kanssa Ugandaan, jatkon tiedämme. Miten puolue näkee asian?”

Parviainen kirjoittaa, että kokoomus on yksi suurimmista puolueista. Hänen mukaansa puolueiden ja puoluejohtajien kantaa on kysytty vähemmästäkin.

”Jos Lindenillä ei ole enää mitään tekemistä kokoomuksen kanssa niin sekin hyvä tehdä selväksi väärinkäsitysten ja leimojen välttämiseksi. Kommentoinnin ei tarvitse olla syyllistävä tai syyllistyvä.”

Kokoomuksesta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen on sanonut odottavansa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

SDP suhtautuu myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen ja näkee, että Suomi hyötyy sen syventämisestä

Kuva: Thinkstock

SDP:n mukaan sekä pohjoismainen että EU-yhteistyö, Naton kumppanuus ja kahdenvälinen yhteistyö tukevat ja täydentävät omaa puolustustamme. SDP suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämiseen.

SDP:n puoluehallituksen mukaan on mietittävä, mitä Suomi painottaa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössään. Hankkeissa mukana oleminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyödyt, mahdolliset huolenaiheet ja erityisesti rahalliset vaikutukset punnitaan tarkasti.

”Lissabonin sopimukseen perustuva pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) on uusi elementti EU:n puolustusyhteistyössä. SDP näkee, että PRY vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja voi parhaimmillaan tuoda lisäarvoa Suomelle, kuten osaamista ja kustannustehokkuutta. Materiaalihankkeiden hyödyntäminen, siviilikriisinhallinnan kehittäminen, teollinen yhteistyö ja tutkimushankkeiden rahoitus ovat kaikki Suomen kannalta myönteisiä ja tavoittelemisen arvoisia.”

SDP:n puoluehallituksen mielestä yhteistyön tulee palvella Suomen oman puolustuksen tarpeita. Konkreettisten hankkeiden on oltava riittävän isoja, jolloin niiden toteuttaminen eurooppalaisen yhteistyön kautta tuo lisäarvoa.

”PRY käynnistyi 25 unionimaan voimin. Puolustusyhteistyön ei pidä luoda uusia jakolinjoja EU:n sisällä, mutta PRY:ssä on mahdollista edetä myös pienemmissä ryhmissä, silloin kun se on jonkin hankkeen kohdalla luontevaa. Nyt käynnistetty yhteistyö ei merkitse EU-armeijan luomista tai komentovallan luovuttamista kansallisen päätäntävallan ulkopuolelle. Suomi on jatkossakin vastuussa oman alueensa puolustamisesta viime kädessä itse.”

Huomionarvoista on SDP:n mukaan, että puolustus tuodaan nyt ensimmäistä kertaa osaksi EU:n budjettia.

”Suomen puolustusbudjetti on viime vuosina ollut tiukka, vaikka sitä on turvallisuustilanteen muutoksesta johtuen tilapäisesti nostettu. Puolustusvoimien isot strategiset hankkeet tulevat lähivuosina rasittamaan kansantalouttamme huomattavasti. On varmistettava, että EU-puolustusyhteistyö ei heikennä eduskunnan budjettivaltaa.”

EU:hun kohdistuu SDP:n puoluehallituksen mukaan voimakkaasti odotuksia, että se vahvistaisi rooliaan globaaleissa kysymyksissä ja kriisinhallinnassa sekä lisäisi vastuuta omasta puolustuksestaan.

”EU:n keinovalikoima ei rajoitu sotilaallisiin kykyihin, minkä vuoksi se on luonteva toimija ja kumppani monessa kehityspolitiikkaa ja diplomatiaa vaativassa kysymyksessä. Samalla kun PRY:tä kehitetään uutena instrumenttina, on olemassa olevien yhteensopivuutta parannettava ja esimerkiksi taisteluosastojen taakanjako uudistettava. On taloudellisesti viisasta, että suorituskykyjä pyritään saamaan joko edullisemmin tai suorituskykyisemmin – parhaassa tapauksessa sekä-että.”

SDP:n lähtökohta on, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiset kehittämisratkaisut tehdään kansallisesti mahdollisimman laajalla yhteistyöllä.

”Tämä edellyttää sitä, että eduskuntaa informoidaan hyvissä ajoin ja että eduskunnalla on mahdollisuus ilmaista asiallisen harkinnan jälkeen oma kantansa esimerkiksi pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeisiin.”

SDP ei voi hyväksyä, että hallitus tuo merkittäviä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan ratkaisuja kiirehtimismenettelyllä eduskuntaan.

”Hallituksella on velvollisuus toimittaa koko ajan tietoa EU-asioiden valmistelusta, myös ja nimenomaan silloin kun lopullista kantaa ei ole EU:ssa eikä Suomessa vielä muodostettu. Aikaa esimerkiksi PRY-kannan huolelliseen valmisteluun olisi ollut jo pitempään. SDP peräänkuuluttaa hallituksen tahtoa ja vaatii, että eduskunta on mukana Suomen Eurooppa-politiikan valmistelussa perustuslain edellyttämällä tavalla.”

Keskustelua aiheesta

SDP:n Tuppurainen varoittaa Suomen hallitusta vaitonaisuudesta: ”Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä.

Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista.

”EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa tiedotteessaan.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan myös opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Raippamalli vasta alkusoittoa: Nyt halutaan puuttua ”työttömyyden kovaan ytimeen”, ja väitteen mukaan ”viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen talouskasvun nopein vaihe on tällä erää ohi, arvioivat Palvelualojen työnantajat Paltan ekonomistit.

Heidön mukaansa kasvu jatkuu edelleen nopeana yksityisillä palvelutoimialoilla.Talouden vetovastuu siirtyy taas takaisin kuluttajalle. Paltan ekonomistit ennustavat, että työvoiman saatavuus hidastaa talouskasvua jo tänä vuonna.

– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi työllisiä saada 180 000 lisää. Se onnistuu vain puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen. Kaikki työ pitää tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä, sanoo Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Avain on Paltan mukaan tässä: Rakennetyöttömyyttä on purettava niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan työelämään. Onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen muutosta ja matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla.

– Aktiivimalli on vastustuksesta huolimatta vasta liikkuvan työllisyystavoitteen välietappi. Rakennetyöttömyys pitää puolittaa, muuten kestävää työllisyyden tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Työvoima ei riitä.

Yksityisille palvelualoille on syntynyt 2000-luvulla yli 290 000 työpaikkaa. Kaikista Suomen työllisistä 85 prosenttia toimii jo nyt erilaisissa palvelutehtävissä.

– Palvelualojen kasvun esteiden poistaminen sataa kaikkien toimialojen ja koko Suomen laariin. Digitaloudessa toimialarajat hämärtyvät, minkä vuoksi tarvitaan toimialaneutraaleja ratkaisuja, arvioi Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Varpen mukaan palvelujen kasvuvauhdin ja uusien työpaikkojen syntyminen turvataan vauhdittamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan elinkeinorakenteen muutosta.

–Tämä edellyttää, että otetaan ensimmäisten joukossa käyttöön uusin teknologia ja luodaan Suomeen paras mahdollinen digi-infra keinoälyn ja tuetun todellisuuden sovelluksille. Työvoiman osaamisen turvaamiseksi on huolehdittava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista.