Rinteeltä vakava varoitus ja vaatimus hallitukselle politiikan muuttamisesta: ”On syntymässä eriarvoistumiskehitys, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vasemmalla) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan täysistunnossa, jossa hallitus vastasi edustaja Suna Kymäläisen välikysymykseen eriarvoistumisesta.

Eduskunnassa käytiin tänään tiukkaa debattia SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa arvostelevan välikysymyksen pohjalta.

– Lyhyet terävät välihuudot voivat virkistää keskustelua, mutta pitkät tarinat rinnan puhujan kanssa eivät sitä tee. Pyydän, että tämä otetaan huomioon seuraavia välihuutoja huudeltaessa, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) joutui sanomaan toistensa päälle puhuneille kansanedustajille.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tiivisti, mistä välikysymyksessä on kyse: sosiaalidemokraattista oppositiota huolestuttaa se, että hallituksen toimilla on syntymässä eriarvoistumiskehitys, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen niin kansantalouteen kuin ihmisten elämään.

– Meille on tärkeätä se, että työllisyys vahvistuu, meille on tärkeätä se, että saadaan syntymään työpaikkoja, talouskasvua. Meidän eromme teidän hallitukseen viime hallituksessa oli se, että samaan aikaan, kun tehtiin julkisen talouden sopeutuksia, jotka rakentuivat menoleikkauksiin ja tulojen lisäämiseen, tehtiin oikeudenmukaista politiikkaa, Rinne vertasi nykyistä Sipilän hallitusta ja edellistä, jossa SDP:kin oli mukana.

Hän totesi, että viime hallituksessa parannettiin heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa, nostettiin peruspäivärahan tasoa ja viimesijaisen toimeentulotuen määrää merkittävästi.

– Se johti siihen, että tuloerot kapenivat. Tehtiin sopeutustoimia, joittenka avulla saatiin suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, Rinne totesi.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Rinne oli moittinut Sipilän hallitusta siitä, että nyt talouskasvun vahvistuessa ihmisten eriarvoisuus kuitenkin kasvaa.

– Se on kokoomuksen ja keskustan tahto, niiden arvovalinta. Korjatkaa suunta tai luopukaa. Kasvu kuuluu kaikille, ja me olemme valmiit korjaamaan suuntaa, Rinne sanoi ryhmäpuheenvuorossa.

Tilastokeskuksen lista mukana.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) olivat molemmat ottaneet istuntoon mukaan Tilastokeskuksen listan, johon se oli koonnut paloja Suomi 100 -vuoden kunniaksi kansainvälisistä, Suomen menestystä kuvaavista tutkimuksista.

– Suomi on maailman vakain ja turvallisin valtio, meillä on paras hallinto, olemme maailman vapain maa Ruotsin ja Norjan ohella. Olemme kolmanneksi vaurain ja toiseksi paras sosiaalisen kehityksen maa. Tanskan ja Ruotsin jälkeen olemme sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa…, Sipilä kävi läpi pitkää listaa.

Kuten aiemmin pääministeri ja valtiovarainministeri painottivat työllisyyden nostamisen tärkeyttä. Tämä johtaa siihen, että on varaa pitää heikommassa asemassa olevista ja köyhemmistä huolta.

– Ja on totta, ettei Suomesta ole, valitettavasti, köyhyys tai vähäosaisuus kokonaan poistunut, ei vielä lähelläkään, meidän pitää tehdä töitä, Petteri Orpo sanoi.

Orpo kertoi pitävänsä edelleen mahdollisena, että hallitus voi saavuttaa 72%:n työllisyysasteen.

Sipilä totesi julkisen talouden velkaantumisen ja suurtyöttömyys-kehityksen olevan nyt pysäytetty.

– Mutta se on totta, että ei se sitä ihmistä lohduta, joka kokee pudonneensa kehityksen kelkasta, hän sanoi.

”Miksi te tuotte kerta toisensa jälkeen tähän saliin lakeja, joiden talousvaikutuksissa lukee, että toimeentulotukimenot kasvavat?”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula huomautti, että korkea työllisyysaste ilman tasa-arvoa ei tuota hyvinvointia yhteiskunnalle.

– Meillä on paljon sellaisia maita, joissa työllisyysaste hipoo sataa ja siitä huolimatta lapsia kuolee nälkään.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen sanoi köyhyyden syntyneen yhteiskunnan rakenteisiin poliittisten päätösten vaikutuksesta.

– Täällä puhutaan työn tekemisestä unohtaen se, että ei tasa-arvo kosketa kaikkia työntekijöitä. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka eivät suinkaan ole syrjäytyneitä mutta elävät köyhyysrajan alapuolella ja joihin nämä leikkaukset hyvin vakavasti kohdistuvat ja vaikeuttavat heidän arkeaan, Kymäläinen kritisoi hallituksen politiikkaa.

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoi, ettei kukaan kiistä, että Suomi on maailman parhaita maita.

– Mutta jotta näin on tulevaisuudessakin, niin meidän pitää osata lukea niitä hiljaisia signaaleja, joita tässä yhteiskunnassa tapahtuu. Ja ne hiljaiset signaalit kertovat siitä, että eriarvoisuus on kasvussa.

Filatov kysyi valtiovarainministeri Orpolta, miten voi olla mahdollista, että tämä arvioi toimeentulotukimenojen kasvavan.

– Miksi te tuotte kerta toisensa jälkeen tähän saliin lakeja, joiden talousvaikutuksissa lukee, että toimeentulotukimenot kasvavat? Katsokaa omaa budjettianne, sieltä ne luvut löytyvät.

– Missä on se työ, jossa vaikka vero- ja yritystukia karsitaan ja kohdennetaan niitä resursseja koulutukseen ja köyhyyden torjuntaan? vihreiden puhenjohtaja Touko Aalto taasen kysyi Orpolta.

Zyskowicz: ”Kuinka moni tämän päivän lapsiperhe asuu vuokrayksiössä? Ei yksikään – eikä pidäkään.”

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) mukaili Tuntematonta sotilasta.

– Tässä tulee kyllä väistämättä mieleen takaumia kirjallisuudesta, kun kuuntelee tätä hallituspuolueiden ja hallituksen pitkää listaa, kuinka hyvin asiat ovat. Tuo Tuntemattoman sotilaan nälkäinen sotamies, joka sanoo, että meneppä niille valittamaan nälästäs, niin ne lyövät sinulle sellaset rätingit eteen, että kalorien määrän perusteella ei voi olla nälkä. Tässä tilanteessa ollaan taas tänään, että hallitus pyrkii osoittamaan, että kaikki asiat ovat niin erinomaisen hyvin, että ei ole ongelmaa, Heinäluoma sanoi.

– Jään kuitenkin kysymään, onko eriarvoisuus lisääntymässä vai vähenemässä: jos miljoonaperintöjen verotusta kevennetään ja samaan aikaan leikataan perusturvaa, kuten kansaneläkkeitä, leikataan asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa, niin eikö eriarvoisuus lisäänny? hän jatkoi.

Kokoomuskonkari Ben Zyskowicz sanoi, että häntä häiritsee opposition kritiikissä historiattomuus.

– Kun itse olin pieni lapsi, niin meidän perheemme, nelihenkinen perhe, asui yksiössä Helsingin Kampissa, vuokrayksiössä, Zyskowicz sanoi.

– Kuinka moni tämän päivän lapsiperhe asuu vuokrayksiössä? Ei yksikään – eikä pidäkään, Zyskowicz sanoi ja herätti salissa melkoista kohinaa.

Haatainen: ”Haluamme, että Suomi pysyy yhtenäisenä.”

Kansanedustaja Tuula Haatainen totesi, että maailman huippumaassakin on huolehdittava siitä, että ihmiset voivat kokea, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

– Ja kun nyt katsotaan, mitä on tehty, niin nämä kasvun hedelmät eivät suinkaan jakaudu nyt tasaisesti.

Haatainen totesi muun muassa, että maksuja on nostettu ja samaan aikaan verohelpotuksia on kohdennettu suurituloisille.

– Tällaiselle kehitykselle ei pidä antaa jalansijaa, sillä siellä, missä kokemus epätasa-arvosta kasvaa, siellä myös syntyy pohjaa kaikenlaisille populistisille liikkeille, ääriliikkeille, ja myös tämän eriarvoistumisen seurauksena vastakkainasettelut kasvavat. Sitä emme halua. Me haluamme, että Suomi pysyy yhtenäisenä, Haatainen sanoi.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään huomenna perjantaina.

”On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntamme tärkein uudistus on sössitty täydellisesti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustajat KD:n Peter Östman (vasemmalla), vasemmistoliiton Kari Uotila, SDP:n Krista Kiuru ja vihreiden Ozan Yanar valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vasemmistoliiton kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painotti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käsitellään tänään vuoden 2018 budjettia.

– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi, hän kuitenkin huomauttaa.

Uotila perusteli toteamustaan nostamalla esiin Espoon, Suomen toiseksi suurimman kaupungin, kaupunginvaltuuston soten valinnanvapausluonnoksesta antaman lausunnon.

– Kysymyksiin, kaventaako esitys terveys- ja hyvinvointieroja, parantaako se yhdenvertaisuutta, paraneeko asiakkaan mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluita ja toteutuuko palveluiden integraatio, oli Espoon yksiselitteinen vastaus jokaiseen kysymykseen ”ei”.

– Kun kokoomuslaisen kaupungin vastaus on tällainen, voi vain kuvitella, millaista palautetta muista kaupungeista tulee.

Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli.

Uotila nosti puheessaan lisäksi esiin maanantaina täysistuntosalissa ensimmäisessä käsittelyssä olleen niin sanotun työttömien aktiivimallin.

– Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli, Uotila sanaili Arkadianmäellä.

– Te haluatte rankaista työtöntä työttömyysturvaa leikkaamalla, vaikka hän hakee joka päivä töitä, tekee kymmeniä hakemuksia ja pyrkii turhaan aktiivitoimien piiriin. Tämä ei voi olla oikein.

Uotila vetosikin valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.). Uotila toivoi, että Orpo peruisi ”kohtuuttoman ja perustuslaillisestikin ongelmallisen” ehdotuksen vielä ennen ratkaisevaa toista käsittelyä.

Vihreiden Yanar: ”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ozan Yanar (kuva lokakuulta).

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan paraikaa käynnissä olevassa budjetin palautekeskustelussa käytti kansanedustaja Ozan Yanar.

Hän kiinnitti huomiota hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassaan hallitus on sanonut syrjäytymisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka.

– Hallitus ei tee politiikkaa, jolla eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenisivät. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista, Yanar ihmetteli.

Yanar varoitteli, että antamalla köyhyyden jatkua, hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea.

– Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa, Yanar sanoi.

Haluatko parempaa palkkaa? – Tekniikan akateemisille viesti: Vaihtakaa työpaikkaa

Kuva: Jari Soini

Diplomi-insinöörien mediaanipalkka on noussut tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta – kiitos kilpailukykysopimuksen.

Tekniikan akateemiset TEK:n jäsenten keskuudessa tehty työmarkkinatutkimus kertoo, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työssä oli vuoden 2017 lokakuussa 4 799 euroa ja keskipalkka 5 247 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 379 ja 3 454 euroa.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 47 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 44 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut.

TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että yleiskorotus on viime vuosina ollut yleisin syy palkankorotukselle.

– Tämän vuoden luvuissa näkyy selvästi ammattiliittojen sopimien palkankorotusten merkitys – tai oikeammin niiden puuttuminen.

Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia.

Hänen mukaansa tälle vuodelle ei osunut kiky-sopimuksen takia lainkaan liittojen sopimia korotuksia. Yleinen palkkakehitys jäi siksi huonoksi orastavasta nousukaudesta huolimatta.

TEK on osana Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää sopinut tänä syksynä yhteensä 3,2 % palkankorotuksista kahden vuoden aikana suurimmalle osalle jäsenkuntaansa.

Kauppi kannustaa tekniikan akateemisia lisäksi käyttämään noususuhdannetta hyväkseen etsimällä parempia työmahdollisuuksia.

– Pitkäaikainen kokemus osoittaa, että paras palkkakehitys on niillä, jotka vaihtavat työpaikkaa. Oma aktiivisuus yhdessä liittojen sopiman peruskehityksen kanssa takaa parhaan tuloksen, Kauppi perustelee.

Taloustilanteen koheneminen näkyi selvästi työmarkkinatutkimuksen työllisyysluvuissa. Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia, kun se on kolmena edellisenä vuonna ollut 6 prosenttia.

Työmarkkinatutkimukseen tuli vastauksia noin 9 200. Vastaajien yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto. Suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla.

Keskustelua aiheesta

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ahkeroi huomiselle alkoholimietintöä – Haatainen: ”Tämä on iso paketti”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei keskiviikon ensimmäisessä istunnossaan saanut valmiiksi alkoholilakia koskevaa mietintöään. Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan mietintöluonnoksen parissa jatketaan kokoustamista myöhemmin tänään tai torstaina aamulla.

– Ei tullut vielä valmista. Jatkamme viimeistään huomenna aamulla, jollei tänään ole toista kokousta, Haatainen sanoi.

Mikäli kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajasta halutaan perjantaina äänestää, valiokunnan mietinnön pitäisi olla huomenna salikeskustelussa. Haataisen mukaan tästä ei ole toistaiseksi varmuutta.

– En pysty vielä sanomaan. Tämä on iso paketti, ja se riippuu ihan siitä miten työskentely tuossa etenee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan valiokuntaa on puhuttanut viimeksi lakiehdotukseen kirjatut etämyyntilinjaukset. Toiveena on myös Heikkisen mukaan, että perjantaille kaavaillun äänestyksen aikataulussa pysyttäisiin.

– Toivotaan, että mietintö on valmis ennen huomista kello kymmentä, jolloin täysistunto alkaa, Heikkinen sanoo.

Keskustelua aiheesta