Rinne matkustaa huomenna Pariisiin tapaamaan Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia.

– Enemmän aikaa meni kopioitten ottamiseen tänään kuin päätösten tekemiseen, Rinne kertoi sanoneensa leikkimielellä oman puolueensa neuvottelijoille budjettiriihen jälkeen.

Maailman talouskasvu yskii tällä hetkellä. On monia uhkakuvia. Rinne totesikin, että pienen vientivetoisen kansakunnan tulevaisuuteen tämä vaikuttaa jollakin tavalla varmasti.

Hallituksen tavoitteena on saada 60 000 työpaikkaa lisää. Työministeri Timo Harakka (sd.) esittelikin budjetin julkistuksessa 25 kohdan työllisyyslistansa. Keväällä työllisyystoimia on luvassa lisää.

60 000 työllistä on määrä saada sen päälle, mikä on valtiovarainministeriön ennustama niin kutsuttu perusura. Perusuralla työllisyyden on määrä kasvaa joka tapauksessa 30 000:lla vuoteen 2023 mennessä. 60 000 työllistä tulee siis tämän perusuran päälle.

Rinne mainitsi budjettipäätöksiä esitelleessään myös kuntatalouden ”hämärän tilanteen”. Ennakonperintälainsäädännön muutos ja tulorekisterin epävarmuudet ovat saaneet aikaan verokertymien tilapäisen vähenemisen.

Rinne kertoi, että tämän vuoksi kunnat ovat saamassa jo tänä vuonna lisäbudjetista apua 237 miljooonan euroa.

Hallitus pyrkii myös rohkaisemaan yrityksiä investoimaan kansliapäällikkö Martti Hetemäen tekemien toimenpide-ehdotusten mukaisesti.

Rinne summasi, että budjettiesitys toteuttaa keskeiset hallituksen tavoitteeet. Näistä hän nosti esiin eriarvoisuuden torjumisen ja panostukset heikossa asemassa olevien sosiaaliturvaan.

– Olen todella ylpeä tästä painotuksesta, Rinne sanoi.

Myös valtiovarainministeri Mika Lintilä mainitsi heikkenevän globaalitalouden.

– Maailmantalouden ennustettavuus on äärimmäisen vaikea. Kasvu vaimenee, se on hyvin selkeä asia.

Valtiovarainministeriö antoi budjettiriiheen omat kasvuennusteensa, mutta ministeriö julkistaa ennusteensa vasta 7.10.

Lintilä muistutti, että Suomi on kuitenkin vielä normaalin suhdannevaihtelun piirissä. Ei siis voida ainakaan toistaiseksi puhua mistään poikkeuksellisesta tilanteesta.

Joka tapauksessa julkisen talouden tila heikentyy, valtiontalouden alijäämä vuonna 2020 on 2 miljardia.
Kehyskaudella alijäämää kasvattaa hävittäjähankintaan varattu 1,5 miljardin rahoitus vuodesta 2021 alkaen.

Budjetin veromuutoksia Lintilä kuvasi maltillisiksi. Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Vastaavasti esimerkiksi polttoaineverotus kiristyy.

Lintilä totesi, että Suomi on jäänyt kilpailijoista yksityisissä tuotannollisissa investoinneissa.
Hallitus vauhdittaakin tuotannollisia investointeja, mikä koskee nyt myös palveluihin tehtyjä investointeja.

Hallitus varautuu myös väyläverkon parantamiseen, mikäli metsäinvestointeja tulee lisää.

Hallitukselle investointimahdollisuuksia pohjustanut kansliapäällikkö Martti Hetemäki huomautti, että viimeisen kymmenen vuoden aikana maamme tuottavuus ei ole kasvanut. Tämä on hyvin poikkeuksellinen vaihe Suomen historiassa.

Työllisyyden kasvu taasen on pysähtynyt tämän vuoden alkupuoliskolla. Hetemäen mukaan hallituksen tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen toteutumiselle on kuitenkin olemassa kaikki edellytykset, sillä esimerkiksi avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä.

Hetemäen mukaan ikääntyneiden työllisyyden parantaminen on erittäin tärkeää. Suomessa ja Ruotsissa ero 55–64-vuotiaiden työllisyysasteessa on huimat 12,5 prosenttiyksikköä rakkaan länsinaapurin eduksi.

Puolueitten puheenjohtajat nostivat hallituksen tiedotustilaisuudessa kukin tärkeäksi näkemiään asioita budjetista esiin. Keskustan Katri Kulmuni korosti pienituloisten aseman parantamista, koulutusta ja vaikuttamista yritteliäisyyteen.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoi, että luonnonsuojelumäärärahat kasvavat ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, minkä vihreät oli katsonut sovitun myös hallitusneuvotteluissa.

Yritystukien leikkaamisessa päästään alkuun, kun parafiinisen dieselöljyn veronalennus poistuu asteittain. Tällä toimella leikataan 120 miljoonaa euroa. Yritystuen leikkauksia on luvassa lisää ensi vuonna.

Ohisalo ei malttanut olla käymättä läpi myös muiden ministeriöiden asioita. Hän mainitsikin ensimmäisenä sen, että yliopistot ja korkeakoulut saavat täysimääräisinä perusrahoituksensa korotuksen. Luvassa on siis 60 miljoonan lisärahoitus, kun valtiovarainministeriö ehdotti alun perin 15 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson painotti hänkin panostuksia eriarvoisuuden lisäämiseksi. Hän mainitsi, että esimerkiksi kansaneläkkeisiin on tehty tasokorotuksia viimeksi vuonna 2008. Nyt korotus tulee.

Li Andersson pääsi kertomaan myös, että työttömien aktiivimalli puretaan 1.1.2020 alkaen.

– Kun on laskettu budjetti-, vero- ja talouspolitiikan kokonaisuus, on saatu mustaa valkoisella tietoa, että tämä kokonaisuus kaventaa tuloeroja ja lisää tasa-arvoa, Andersson sanoi.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson katsoi hallituksen budjettiesityksen nostavan tulevaisuususkoa.

Hän muisti mainita myös sen, että Vaasan sairaala saa rahansa laajan päivystyksen palauttamiseen.

Hallituksen kertaluontoisten investointien oli vielä aamulla määrä jäädä alle miljardin euron. Näin arveli tuolloin valtiovarainministeri Mika Lintilä. Investointeihin upposi kuitenkin jo 1,3 miljardia euroa.

Hallituksen on määrä käyttää kertaluontoisiin investointeihin hallituskauden aikana maksimissaan 3 miljardia. euroa.