Risikko Demokraatille poliisien toiminnasta: ”Todistettavasti olisi tullut lisää uhreja”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi Turun sarjapuukotusta Demokraatille illansuussa. Risikon mukaan hänellä ei ole päivällä tiedotustilaisuudessa kerrottuun nähden uutta tietoa asian tutkinnallisesta etenemisestä.

Esimerkiksi rikoksesta epäillyn ideologista taustaa ei ole Risikon tiedojen mukaan saatu vahvistettua.

– Ei ole. Tämä on tutkinnanjohtajan asia, en ota kantaa tutkintaan.

Viranomaisten toimintaa tapauksen hoitamisessa on kehuttu. Risikolla ei ole heti mielessään välittömiä kehitysehdotuksia siihen, miten puukotusten jälkeisen tilanteen hoitaminen eteni.

– Kun tällainen tapaus tulee, käydään vielä operatiivisen puolenkin analyysi – mutta nyt on kaikkein tärkeintä keskittyä tutkintaan.

Risikko toistaa myös Demokraatille kehut poliisin ensipartion toiminnalle Turussa.

– Se oli aivan vertaansa vailla. Vain muutama minuutti kesti, kun oltiin tekijän pakeilla. Todistettavasti tilanne olisi ollut sellainen, että olisi tullut lisää uhreja. Myös kansalaiset ovat tukeneet viranomaisen työtä, pyrkimällä estämään tätä henkilöä (puukottajaa). Se on rohkeuden osoitusta, turvallisuus tehdään yhdessä.

Kysymykseen, kehottaako Risikko kansalaisia menemään väliin vastaavissa tilanteissa, hän toteaa, ettei niin voi missään nimessä kehottaa.

– Jokainen itse arvioi sen, koska tilanteet ovat niin erilaisia, hän painottaa.

Ministeri kiirehtii tiedustelulainsäädäntöä.

Turun puukotuksista pidätettynä on yksi henkilö. Keskusrikospoliisi tutkii Turun puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä. Lisäksi neljän osallisuutta tekoon selvitetään. Henkilöt ovat Marokosta.

Lisäksi yhdestä henkilöstä on pantu toimeen kansainvälinen etsintäkuulutus.

Risikko toteaa, että painopiste on nyt asian tutkinnassa eikä esimerkiksi tässä vaiheessa pystytä sanomaan, tuleeko Maahanmuutoviraston toiminnalle uusia ohjeita tai onko tapahtumilla vaikutusta lainsäädäntöön.

Tiedustelulainsäädäntöä Risikko kiirehtii. Se on tarkoitus saada tämän syksyn aikana eduskuntaan. Risikko esittää, kuten on jo ennen Turun tapahtumiakin todennut, että perustuslain muutokset hyväksyttäisiin eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä.

Sisäministeriön määrärahojen lisäyksestä aiemmin kaavailtuun nähden Risikko toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpon todenneen, että tilanne arvioidaan, jos jotain ilmenee rikoksen tutkinnan edetessä.

Orpo on myös kommentoinut tilannetta tänään Lännen Medialle.

Poliisien määrästä Risikko sanoo, että tällä hetkellä miltei kaikki poliiseiksi koulutetut ovat Suomessa töissä. Risikon mukaan vain 25 on työttöminä.

Poliisihallitus ja puolustusvoimat ovat juuri allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että puolustusvoimat osallistuisi poliisin reservipoliisiselvitykseen. Risikko toteaa, että sisäministeriössä on menossa hanke täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja toteaa, että toimivaltuudet täytyy katsoa asiassa tarkkaan.

Käytännössä reservipoliisi korvaisi täydennyspoliisin. Reservipoliiseja voitaisiin rekrytoida Puolustusvoimien henkilöstöstä.

Rinteen aloitteelle kiitosta.

Suomessa huoli on nyt se, ettei maamme ilmapiiri kiristy. Risikko on tänään julkisuudessa moneen kertaan sanonut, että on ollut tiedossa, että nyt nähdyn kaltainen epäilty terroriteko voisi Suomeenkin tulla. Asia ei siinä mielessä ollut yllätys.

Terrorismi on muuttanut sillä tavalla muotoaan, että sen estäminen on yhä haastavampaa.

Risikko painottaa, että luovuttaa ei pidä ja ennaltaehkäisyä on jatkettava.

– Suomi on tehnyt hyvin paljon ennaltahkäistäkseen tällaisia. On varauduttu, hän katsoo.

– Näkisin, että nyt on tärkeä, kun selviää, mitä tästä ilmenee, käydä se läpi.

– Olen korostanut, että maltti on valttia, koston kierre ei saa lähteä liikkeelle. Terrorismin tarkoitus on yhteiskuntarauhan heilauttaminen, halvaannuttaa päätyöksentekokykyä ja aiheuttaa kärsimystä.

Risikon mukaan myös poliittista keskustelua on käytävä vakavin mielin.

– Kyllä minä luotan siihen, että kaikki poliitikot aivan varmasti ymmärtävät, että kyseessä on vakava asia, josta on tiedetty, että kyllä se Suomeen jossain vaiheessa rantautuu. Nyt on ensimmäinen epäily.

– Olen aivan vakuuttunut, että kaikki poliittiset puolueet haluavat olla ehkäisemässä, että näin ei tapahdu enää. Sitä edellyttää myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä. Poliittisten vaikuttajien pitää näyttää, että olemme toivon tällä puolen yhdessä.

– Tämä asia ei ole mikään hallitus-oppositio-asia, turvallisuus ei saa sitä olla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi eilen käyneensä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa keskustelun Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoi Facebookissa.

Risikko toteaa olleensa tyytyväinen kuullessaan Rinteen kannasta ja keskustelusta presidentin kanssa.

Harva suomalainen uskoo omistavansa sähköauton jo 2 vuoden päästä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmasosaa vastanneista lataisi sähköautoa mieluiten kotona, esimerkiksi omassa autotallissa tai pihalla. Hieman yli puolet vastanneista valitsisi työsuhdeautoksi mieluummin sähköauton kuin polttoaineella kulkevan auton, jos molempien kustannukset olisivat yhtä suuret.

Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

AVAINSANAT

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.