Politiikka
22.12.2017 13:03 ・ Päivitetty: 22.12.2017 13:03
Risikko haluaa hoitotakuun lyhyemmäksi – tätä se tarkoittaisi erikoissairaanhoidon asiakassetelimarkkinoille
Hallitus kävi läpi valinnanvapauslakiluonnoksesta saamaansa kriittistä palautetta. Se päätti, ettei asiakassetelin velvoittavuus koske enää erikoissairaanhoidon palveluita.
Sairaaloissa oli pelätty erikoissairaanhoidon päivystyksen vaarantuvan, mikäli asiakkaita ja tätä myöten myös lääkäreitä olisi siirtynyt runsaasti yksityiselle puolelle.
Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin.
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertonut STT:lle esittäneensä erikoissairaanhoidon hoitotakuun tiukentamista kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen, mutta tätä asiaa ei ole sovittu. Kysymys kuuluukin, millaiset odotusajat sairaanhoitopiirissä on ja kuinka paljon potilaita vapautuisi asiakassetelijärjestelmän piiriin, mikäli hoitotakuuta lyhennettäisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien tilastojen perusteella elokuun 2017 lopussa 116 817 potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Hoitoa odottaneista 1 525 (1,3 %) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään hoitoon. Vastaavasti hoitoa odottaneista yli kolme kuukautta hoitoa odottaneita on 21 prosenttia. Näin ollen Risikon ehdotus tarkoittaisi selvää lisäystä niihin potilaiseen, joille olisi tarjottava mahdollisuutta käyttä asiakasseteliä erikoissairaanhoidossa.
Hoitotakuuta katsottava hoidon, ei markkinoiden näkökulmasta.
THL:n ylijohtaja Marina Erhola pitää tärkeänä, että hallitus on päässyt valinnanvapaudesta sopuun. Keskeisimmäksi hän näkee sen, että erikoissairaanhoidossa ei olisi enää pakko käyttää asiakasseteliä. Sitä olisi tarjottava vai silloin, jos hoitotakuu ylittyy.
Lisää aiheesta
Toinen tärkeä muutos on se, että erikoislääkärit on otettu niin kutsutuista suoran valinnan palveluista pois. Jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on kuitenkin oltava muita kuin yleislääketieteen alaan kuuluvia palveluita vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta.
– Edellisestä valinnanvapausversiosta kaikki sairaanhoitopiirin johtavat ylilääkärit esittivät hyvin vakavia huolia. Nyt kuitenkin mennään kohti alkuperäistä valinnanvapautta, jossa tavoittena oli peruspalvelujen vahvistaminen. Nyt perääntyminen aiemmasta valinnanvapausesityksestä vie reformia oikeaan suuntaan. On siellä toki vielä ratkaisemattomia yksityiskohtia, Erhola toteaa uusimmasta sovusta.
Erhola korostaa, että hoitotakuun lyhentämistä on katsottava nimenomaan ihmisten hoidon kannalta, ei niinkään sen kannalta, millaiset vaikutukset sillä olisi erikoissairaanhoidon asiakassetelijärjestelmään ja markkinoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä hoitotakuuta pohtiva työryhmätyö, jossa on myös THL:n edustus.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.