Risikko toimi tällä kaudella osan aikaa sisäministerinä ja osan aikaa puhemiehenä. Hän tunnusti, ettei osannut aavistaa, mitä puhemiehenä voisi kokea. Vaalikausi oli Risikon mukaan ehkä vauhdikkain hänen läpikäymänsä.

Tunnelmiaan hän kuvasi liikuttavaksi, sillä niin moni kokenut kansanedustaja on jättämässä eduskunnan.

Risikko kävi läpi eduskunnan kulunutta neljää vuotta. Turvallisuusympäristön muutos, ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, taloushaasteet, eduskunnan remontti, digitalisaatio, itsenäisyyden juhlavuosi, tiedustelulait, kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden lakkauttaminen, kaatunut sote-uudistus. Siinä muun muassa avainsanoja, jotka summaavat kuluneita vuosia.

Sote-uudistuksesta Risikko sanoi, että loppuvaiheessa ilmeni ennakoitua suurempia vaikeuksia, joita ei ehditty korjata. Itse asiassa jo vuoden alussa alkoi näyttää siltä, että vaikeaa tulee. Kyseessä oli myös poliittisesti herkkä asia ja hyvin monimutkainen kokonaisuus.

Risikko vertasi työtä soten parissa vaikeasti vammautuneen onnettomuuspotilaan hoitoon, mistä hänellä on itselläkin kokemusta terveydenhuoltoalalta. Kun potilasta hoidettiin, tehtiin kaikki eikä luovutettu. Hanskat eivät koskaan tippuneet.

– Täällä oli sama, yritettiin eikä luovutettu. Uskon, että potilas on hengissä seuraavalle kaudelle, Risikko totesi viitaten siis siihen, että sotea yritetään jälleen ratkoa tulevalla kaudella.

Risikko painotti, ettei puhemiesneuvosto voi juuri ohjeistaa valiokuntien työtä, sillä ne ovat autonomisia. Silti puhemiesneuvostoon tuli Risikon mukaan valiokunnista ristiriitaista tietoa ”ovista ja ikkunoista” uudistusta tehtäessä. Risikon mukaan valiokunnille järjestettiin lisää työvoimaa, mutta poliittisia ja henkilökemiakysymyksiä ei voi eduskunnan virkamiesten toimesta tai puhemiesneuvostosta käsin ratkoa.

– Haluan kuitenkin uskoa, että täällä vain asiat riitelevät.

Toisaalta Risikon mukaan myös eduskunnan keskustelukulttuuri on muuttunut kriittisemmäksi, minkä kansanedustajakonkaritkin ovat todenneet. Risikko uskoo, että ilmiöön on vaikuttanut sosiaalinen media, jossa saatetaan kirjoittaa harkitsematta mitä mieleen juolahtaa.

Tulevaa ajatellen Risikko toivoo, että soten kaltaiset vaalikauden lopun pattitilanteet pitäisi pystyä välttämään. Aikataulutus on kaiken a ja o. Hallituksen ja eduskunnan on tehtävä tässä enemmän yhteistyötä. Asioiden käsittelyä voisi jouhevoittaa kenties myös valiokuntien kokoa pienentämällä.

– Tämä on varmasti yksi kohta, joka seuraavan eduskunnan alussa pohditaan.

Pääsihteeri Maija-Leena Paavola kuvasi eduskunnan viime viikkoja hektisiksi. 

– Nyt on rauhoittunut, onneksi. Paljon on tehty töitä, hän sanoi.

Risikon ja Paavolan tilaisuuksissa pohditutti myös se, että tällä vaalikaudella noin 10 kansanedustajaa on saanut eron edustajan tehtävästä kesken kauden. Edustajia on siirtynyt erilaisiin tehtäviin. Monen tapauksen kohdalla on taitettu julkisuudessa peistä, onko tuleva tehtävä sen luonteinen, että kansanedustajan paikan voi jättää.

Paavola tiivisti, että yleisenä linjana arvioinneissa on ollut se, että ero myönnetään. Historiassa vain pari kertaa on käynyt toisin eikä eroa ole myönnetty.

– Jokaisen on itse päätettävä kumman laittaa etusijalle, kansan päätöksen vai oman päätöksen. Siihen ei pidä eduskunnan ottaa kantaa, Paula Risikko tiivisti kantaansa.