Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

D-analyysit

Risto Isomäki: Liian yhtiövetoiseen ilmastopolitiikkaan on sisäänrakennettu tärkeä oikeistopopulistisia liikkeitä vahvistava mekanismi

Viikon lehti

Risto Isomäki

Kirjoittaja on tieteiskirjailija.

Ilmastopolitiikka on viime vuosina kehittynyt yhä yhtiövetoisempaan suuntaan. Hallitsevassa sinivih­reässä tai turkoosissa ilmastoajattelussa kaupalliset yhtiöt pelastavat ihmiskunnan tuottamalla parempaa teknologiaa. Samalla oman maan talous hyötyy maailman pelastamisesta.

Risto Isomäki

Tämä on epäilemättä tärkeä osa ratkaisua, ja lähestymistapa on tuottanut pitkän rivin merkittäviä voittoja.

Kaupallisten yhtiöiden täytyy kuitenkin jo lainsäädännönkin mukaan tähdätä voittoa tuottavaan liiketoimintaan. Niiden näkökulmasta ainoastaan liikevaihtoa ja voittoja kasvattavat vaihtoehdot ovat kiinnostavia tai edes mahdollisia.

Joillakin sektoreilla tämä ei ole ongelma. Esimerkiksi ruuan tuotannossa siirtyminen aidoista eläinperäisistä tuotteista vegaanisiin vastineisiin kasvattaa elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan voittoja samalla, kun se pienentää päästöjä.

Alkaa näyttää siltä, että ilmastokaaoksen torjuminen edellyttää myös valtion vahvistamista.

Monilla aloilla halvimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut uhkaavat kuitenkin jäädä pysyvästi ilmastotoimien ulkopuolelle. Esimerkiksi vanhojen rakennusten kattojen ja seinien jälkieristäminen piioksidiaerogeeliä sisältävillä maaleilla, laasteilla, massoilla tai levyillä ei ole rakennusteollisuuden kannalta toivottava ratkaisu. Vaikka se olisi ihmisten näkökulmasta halpa ja asumiskuluja laskeva tapa pudottaa rakennusten päästöt murto-osaan nykyisestä, se pienentäisi myös alalla toimivien yhtiöiden yhteenlaskettua liikevaihtoa. Monet muutkin erityisen lupaavat ratkaisukeinot kuten perovskiittiset aurinkopaneelit, puupohjaiset hiilikuidut ja natriumakut saattavat jäädä hyllylle samasta syystä: niistä tulisi suurisuuntaisessa tuotannossa liian halpoja.

Yhä useammissa maissa poliittinen kenttä on jakautunut ilmastonmuutoksen kieltäjiin ja puolueisiin, jotka pitävät ilmastokriisin torjumista tärkeänä asiana. Yhdysvalloissa ilmasto-ongelman merkityksen kiistävät republikaanit onnistuivat jo kaatamaan presidentti Bidenin tuhannen miljardin dollarin ilmasto-ohjelman. Samanlaiset asetelmat vahvistuvat myös Euroopassa.

Polarisoituneessa tilanteessa on vaarallista, jos ilmastonmuutosta joudutaan torjumaan pääsääntöisesti keinoilla, jotka kasvattavat ihmisten menoja, eivätkä pienennä niitä. Liian yhtiövetoiseen ilmastopolitiikkaan on sisäänrakennettu tärkeä oikeistopopulistisia liikkeitä vahvistava mekanismi.

Alkaa näyttää siltä, että ilmastokaaoksen torjuminen edellyttää myös valtion vahvistamista.

Valtioiden rooli liike-elämässä on haluttu EU:ssa rajata hyvin pieneksi. Valtio saa investoida uusiin yhtiöihin korkeintaan 15 miljoonaa euroa ja enintään 50 prosenttia pääomasta. Tämä ei riitä uuden teollisuudenalan käynnistämiseen. Silloin, kun yksityiset yritykset eivät kerta kaikkiaan näytä pääsevän liikkeelle jonkun ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erityisen keskeisen uuden avaintekniikan tuottamisessa, valtion pitää pystyä parempaan. Valtioille täytyy jälleen antaa mahdollisuus perustaa uusia valtionyhtiöitä silloin, kun tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että ihmiskunnalla on tulevaisuus.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE