Ritakallio nousee odotetusti olympiakomitean johtoon

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi on valittu työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita. Olympiakomitean puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Risto Nieminen oli luopunut paikastaan.

Olympiakomitean syyskokous Lahdessa valitsi komitean varapuheenjohtajina jatkamaan Susanna Rahkamon ja Jukka Rauhalan. Heilläkään ei ollut vastaehdokkaita.

Käsittämättömät hinnat: Täällä 10-vuotiaat maksavat jääkiekon pelaamisesta 1000€/kk, 15-vuotiaat jopa 3000€/kk

Kuva: Lehtikuva

Jääkiekon huipulla palkat ovat suuret, mutta lajin harrastaminen on yhä kalliimpaa. Jokerit pelasi toissa viikolla ensimmäisen kerran Pekingissä, minne jääkiekkoa yritetään juurruttaa.

Mutta hinnat ovat kiinalaisnuorille päätähuimaavat. Kunlun Red Starin 10-vuotiaat maksavat pelaamisesta tuhat euroa kuukaudessa, 15-vuotiaat kolmetuhatta euroa.

– Se on jääkiekon suurin vitsaus. Jos ajattelen omaa kasvuympäristöäni Poria, tämä (laji) puhuttelee kaikkia. Tähän pystyvät kaikki samaistumaan, sekä rikkaat että köyhät, sanoo Jokerien Jesse Joensuu.

– Mutta yhä enenevässä määrin laji kallistuu ja sitä kautta harrastajamäärät putoavat. Ei ole varaa, tai vaikka olisi sinä päivänä varaa, ymmärretään, että jos lapsi rakastuu lajiin, täytyy sitoutua maksamaan kymmenen vuotta.

Joensuu on huolissaan siitä, että hinta karsii juuri ne lapset, jotka sosiaalisista syistä harrastusta eniten tarvitsisivat.

– Itseäni harmittaa eniten, että mä pelaan niin alkukantaisia aisteja puhuttelevaa lajia, joka kuitenkin on aika elitistinen. Olisi hienoa, kun kaikilla olisi mahdollisuus nousta huipulle, että se olisi vain omasta työnteosta kiinni.

Joensuu on perustanut yhdessä parinkymmenen porilaislähtöisten kiekkoilijan kanssa säätiön, joka auttaa lapsia taloudellisesti kiekkoharrastuksessa. Jokereista mukana ovat Joensuun lisäksi Sakari Salminen, Masi Marjamäki ja Mika Niemi.

– En usko, että suurimmalla osalla kiekkoilijoista on vaikeuksia samaistua näihin asioihin. Meillä on kuitenkin niin lyhyt aika siitä, kun on itse oltu lapsia.

STT–RAIKO HÄYRINEN

AVAINSANAT

KHL-tähti teki sijoituksen 16-vuotiaana, minkä jälkeen hän ei saanut vanhemmiltaan penniäkään — ”Se oli hyvä opetus”

Kuva: Lehtikuva
– Monilla pelikavereilla on ollut ongelmia rahan kanssa. Sitä on palanut paljon kaikkeen turhaan. Mutta en tiedä, onko sillä tekemistä jääkiekon kanssa. On myös lottovoittaja ja rokkitähtiä, joilla rahaa hukkuu, Jesse Joensuu sanoo.

Jesse Joensuu oli juuri täyttämässä 16, kun hän ensimmäisen kerran sai rahaa jääkiekkoilusta. Oli syksy 2003 ja Liigan nuori tulokas allekirjoitti Porin Ässien kanssa sopimuksen, joka toi hänelle 7 000 euroa kaudesta.

Joensuun isä opetti alakoulussa, äiti on tehnyt Porin kaupungin palveluksessa erilaisia sosiaalialan töitä. Perheessä oli kolme lasta ja kaikki urheilivat innokkaasti.

– Ei nyt duunariperhe, ei missään tehtaassa oltu. En ole mistään rikkaista oloista, mutta en myöskään ole koskaan kokenut minkäänlaista puutetta.

Joensuu kertoo suhtautuneensa itse tienaamaansa rahaan eri tavalla kuin vanhemmilta saatuun.

– Tuntui siltä, että tästä pitää jäädä jotain sivuunkin, ettei sitä voi laittaa savuna ilmaan.

Joensuu käytti rahansa tavalla, joka tuskin tulisi jokaisen 16-vuotiaan mieleen. Hän osti lapsuudenkotinsa vierestä tontin.

– Tosi järkevä sijoitus. Se oli hyvä, koska lainaa joutui maksamaan pikku hiljaa. Tuli hyvä mieli, että raha meni johonkin järkevään.

Sen jälkeen Joensuu ei enää saanut vanhemmiltaan rahaa.

– Se oli hyvä opetus. Totta kai minulla oli varmaan enemmän rahaa kuin muilla ikäisilläni, mutta tiesin, että on minun vastuullani saada sopimuksia ja rahaa. Aina oli tiedossa, kuinka paljon minulla oli rahaa käyttää. En ole koskaan kokenut itseäni saidaksi, mutta ratkaisuistaan on vastattava itse.

Palkat nousuun

Vaikka Joensuu oli alkanut saada palkkaa jääkiekkoilusta jo 16-vuotiaana, hän alkoi ajatella pelaamista ammattina vasta neljä vuotta myöhemmin.

– Alkukausi 2007–2008 oli mennyt huonosti, ja tajusin, että minun täytyy pelata parempi loppukausi, jotta saan kolmivuotisen tulokassopimuksen NHL:ään. Silloin se tuntui siltä, että ammatti on ensimmäisen kerran vaarassa.

Joensuun tavoite toteutui, ja 2008 hän debytoi NHL:ssä. KHL perustettiin samana vuonna, mutta Joensuu ei kiinnittänyt jääkiekon työmarkkinat myllertäneeseen uutiseen huomiota.

– Suhtautuminen ammattilaisuuteen ei ole muuttunut mitenkään radikaalisti, mutta ehdottomasti palkat ovat nousseet KHL:n ansiosta. Miljonäärit ja todella hyväpalkkaiset kiekkoilijat pelasivat ennen vain NHL:ssä. Nyt heitä on Euroopassakin selvästi enemmän.

KHL:ssä pelaajapalkat eivät ole julkista tietoa toisin kuin NHL:ssä. Entinen KHL-maalivahti Bernd Brückler arvioi toimittaja Risto Pakarisen kanssa julkaisemassaan kirjassa ”Elämää KHL:ssä” vuodelta 2014, että KHL:n keskipalkka on suunnilleen sama kuin NHL:n vähimmäispalkka eli noin puoli miljoonaa dollaria kaudessa.

Nettopalkkojen puntarointi muuttaisi vertailua, sillä Venäjällä tuloista maksetaan 13 prosentin tasaveroa.

Jokerien urheilupuolen kulut kaudessa ovat toimitusjohtaja Jukka Kohosen mukaan 13–14 miljoonaa euroa vuodessa, mikä sisältää myös valmentajien ja huoltoryhmän palkat.

Verotietojen perusteella jokeripelaajat ansaitsevat enemmän kuin Liigan kiekkoilijat, mutta alle KHL:n keskiarvon. Puolustaja Ossi Väänänen tienasi toissa vuonna Jokereissa 388 000 euroa ansiotuloja ja hyökkääjä Jani Rita lähes 144 000 euroa.

Joensuun mukaan pelaajat puhuvat keskenään palkoistaan.

– Se on paljon avoimempaa kuin mitä se on joskus ollut. Tosin KHL:ssä puhutaan vähemmän kuin NHL:ssä, ja Liigassa vielä vähemmän. Jätkät miettivät uravalintoja ja haluavat tietää, minkälaisia liksoja maksetaan ja minkä arvoinen voisin olla jossain muualla.

STT–RAIKO HÄYRINEN

AVAINSANAT

Suomalaispelaaja ei halunnut tapella: ”Voi olla, että olen pelkuri”

Kuva: Lehtikuva

Jesse Joensuu yritti kuuden kauden ajan vakiinnuttaa paikkaa NHL:stä, mutta saldoksi jäi 129 ottelua. Joensuun mielestä luistelu ja pelitaidot erottavat hänet maailman parhaasta liigasta.

– NHL:ssä on minua huonompiakin luistelijoita, mutta heillä on parempi laukaus tai pelitaidot, joilla he kompensoivat sen, Jokereissa pelaava Joensuu sanoo.

Kookas ja vahva hyökkääjä kertoo miettineensä myös kiertoreittiä NHL:ään.

– Totta kai olisi voinut pyrkiä tappelemaan ja yrittää sitä kautta sinne, mitä ovat tehneet esimerkiksi Jarkko Ruutu ja Sami Helenius, Joensuu sanoo.

– Voi olla, että olen pelkuri, mutta minulla on ollut Pohjois-Amerikassa monta päivää, iltaa ja yötä aikaa miettiä näitä, kun peliaikaa ei ole tullut. Minun on vaikea kuvitella, että olisin nauttinut urastani jämä-äijänä, kun minulla kuitenkin riittävät taidot pelata KHL:ssä ja kaikissa Euroopan sarjoissa. Ei ykkösviulistina, mutta kuitenkin jonkinlaisessa tulosvastuussa.

Joensuu sanoo, ettei tappelemalla hankittu NHL-paikka olisi ollut vaarojensa arvoinen.

– Sellaiset äijät ovat helposti korvattavissa.

STT–RAIKO HÄYRINEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vuoden urheilija Leo-Pekka Tähti on esimerkillinen urheilija, mutta yhden lehden toimittajat eivät saaneet Tähteä edes 100 parhaan joukkoon

Vuoden urheilijan valintaa rummutettiin kakissa mediavälineissä nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin muistamastani. Urheilu kiinnostaa ja huippusuoritukset eritoten. Tosin näiden huippujen tarjonta on ollut varsinkin olympiavuonna 2016 melko matalaa tasoa suomalaisittain.

Leo-Pekka Tähti oli ennakkosuosikki ja toiveet täyttyivät. Ratakelaaja on esimerkillinen urheilija. Myös tasa-arvoisuuden merkityksen vuoksi. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, kuten Veikko Lavi asian ilmaisi laulussaan. Lämmin onnittelu Leo-Pekka Tähdelle.

Kun urheilutoimittajat lähtivät vuonna 1947 antamaan tunnustusta nimenomaan menestyville urheilijoille, lähtökohtana oli saavutuksiltaan parhaan urheilijan nimeäminen korkeimmalle koturnille. Eli etsittiin kuka on Vuoden paras sentein ja sekuntein mitattuna.

Matkan varrella kriteerejä laajennettiin, kun huomattiin, että ollakseen paras on vielä ansioituneempaa olla esimerkillinen muiltakin osin. Vuoden paras muutettiin Vuoden urheilijaksi.

Tähti ei kuitenkaan saanut vaalissa kaikkien valitsijoiden ääniä. Moni oli harkintojen edessä, mitä tarkoittaa Vuoden urheilija verrattuna Vuoden parhaan valintaan.

Harkinnat olivat moninaiset. Muun muassa yhden lehden toimittajat eivät saaneet Tähteä edes 100 parhaan joukkoon.

Ehkä näitä valintakriteerejä olisi vastaisuudessa syytä tuoda paremmin esille, jotta ymmärrys leviäisi.

Väiski lausui Pajulahdessa, että on mainiota olla hyvä uimari, mutta vielä parempi on olla hyvä uimari ja sosialidemokraatti.

Tuosta valintaperustelujen laajentamisesta mieleeni tulee seuratoverini Helsingin Työväen Uimarien Väinö Leskinen. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän kuoli Lauttasaaren hiihtoladulle 55-vuotissyntymäpäivänään 1972.

Väiski voitti 1937 työläisolympialaisissa 1937 Antwerpenissa olympiakultaa rintauinnissa. Hän oli myös SDPn puoluesihteeri, joka keksi 1948 kommunismin vastaisen menestyksekkään JO RIITTÄÄ -kampanjan. Hän oli myös TUL:n puheenjohtaja ja UKK:n aikana maan ulkoministeri.

Pajulahden urheiluopiston seinällä on luettavissa ”terve sielu terveessä ruumiissa”. Väiski lausui Pajulahdessa, että on mainiota olla hyvä uimari, mutta vielä parempi on olla hyvä uimari ja sosialidemokraatti.

Paljonkin yhteistä käsitteellistä perustelua Vuoden Urheilijaan.

Arjen alkaessa suomalaiset potevat krapulaa.

Jalkapallokausi on nykyään Suomessa 7 kuukauden mittainen. Aloitetaan huhtikuun 5. päivä ja lopetetaan sarjaruljanssi 28. lokakuuta. Kiitokset lauhtuvan ilmaston ja lämmitettävien kenttien.

Meilläkin futis on kiinnostukseltaan levinnyt enemmän kenttien ulkopuolelle kuin katsojamäärien lisääntymiseen. Hulinointi on jo arkipäivää ison maailman mallin mukaan. Siitä esimerkkinä lahtelaisten aloittama hävyttömyyksien huutelu ja vakavana jatkona HJK:n ja HIFK:n välisten otteluiden jopa väkivaltaisuudet eritoten ennen ja jälkeen itse kamppailujen.

Tätä menoa eivät vastuulliset tahot eli järjestäjät ja virkavalta mielellään suvaitse. Aivan oikein. Palloliitto on tarttunut poliisin esityksestä ennakkoehkäisevästi siirtämään derbykamppailut viikonlopusta alkuviikkoon, Arjen alkaessa suomalaiset potevat krapulaa eivätkä suosi niinkään villitsevää dokaamista.

Etukäteen veikkaan laihaa urheilumenestystämme ja lähes katastrofia europuolelle.

Lahden MM-hiihdot kolkuttelevat. Paitsi urheilusta niin kyse on myös taloudesta. Kyseessä ovat isot rahat. Tulopuoli rakentuu pitkälti omiin menestyviin urheilijoihin, Tärkeimmät tekijät eli omat voittajat ovat harvassa.

Mäkihyppy on aina ollut kisojen vetonaula. Nyt ollaan maan matosia, ja se on iso lovi kukkarossa. Naishiihdossa on oikeastaan vain Krista Pärmäkoski selvä vetonaula. Muut ovat arvoituksia.

Miesten puolella vain Matti Heikkinen on ollut kansainvälinen menestyjä. Eli ollaan aika vähissä.

Yhdistetty onkin tällä erää lippulaivamme. Eero Hirvoen, Ilkka Herola, Leevi Mutru ja Hannu Manninen ovat toiveiden tynnyrissä.

Etukäteen veikkaan laihaa urheilumenestystämme ja lähes katastrofia europuolelle.

Heitä, sanansa mittaisia osaajia, kyllä löytyy.

Olympiastadion on jälleen kerran miljoonaremontin edessä. Aikaisemmat remontit on hoidettu paikkansa pitävillä urakkasopimuksilla. Nyt on kuitenkin livetty sovitusta 209 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan lisätarpeeseen. Laskettiinko alkuperäinen urakka-arvio houkutuslinnun tavoin, jotta päästiin ylipäätään urakoimaan. Noin 30 prosentin virhe on valtava. Ja osoitus joko tarkoituksenmukaisesta tai asiantuntemattomasta toiminnasta.

On syytä selvittää missä vika ja ryhdyttävä sen mukaisiin toimiin. Urheilussakin tulee olla pätevyyttä ja asiansa osaajia myös tällä alalla. Heitä, sanansa mittaisia osaajia, kyllä löytyy. Kyseessä ovat urheilun rahat ja osaamisen kunnia.

Keskustelua aiheesta

Latvala iloitsi Monte Carlossa: ”Olen huipputyytyväinen – heti kakkoseksi”

Kuva: Pertti Knuuttila
Uusi auto, uusi talli ja uusi kausi. Ja Montessa heti kakkoseksi – Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila hymyilivät syystä vapautuneesti.

Uusien autojen kasterallin leima vaivasi rallitalleja MM-sarjan avauskisassa Monte Carlo -rallissa.

Sunnuntain ensimmäisellä erikoiskokeella vaikeuksien uhriksi joutui Viron Ott Tänak. Hänen walesilaisen M-Sportin Fordinsa moottori ei mylvinyt normaalisti.

– En tiedä, meillä käy vain kaksi sylinteriä, sanoi Tänak 14. erikoiskokeen maalissa.

Hän yritti korjata ongelmaa ja sai 60 sekuntia aikasakkoa myöhästymisestä seuraavalle, Turinin huipun 1 604 metrin korkeudella ylittävälle ek:lle.

Tänakin korjaus ei onnistunut. Hän hävisi ek 15:llä Stephane Lefebvren pohja-aikaan lähes puolitoista minuuttia ja putosi kokonaistilanteessa kolmanneksi – Toytotan Jari-Matti Latvalan noustessa näin jo toiseksi 34,8 sekunnin erolla Tänakiin.

Kun rallin järjestäjä peruutti 16. erikoiskokeen, saman mikä ajettiin aamun avauksena, oli jäljellä rallista vain toistamiseen ajettava Turinin ylitys.

Syy peruutukseen oli liian suuri yleisömäärä. Osa katsojista oli valinnut liian vaarallisen katselupaikan.

Kilpailun kärjen päästessä maaliin alkoi lumisade kevyenä, mutta se muuttui aivan ennusteen mukaisesti tasaiseksi.

Viron Ott Tänakin pää painui, kun hänen autonsa moottori muuttui vain kaksisylinteriseksi. Siihen kaatui myös M-Sportin Fordien kaksoisvoitto.

Katseet kääntyivät rengasvalintoihin, jotka kuskit olivat valinneet Monacon satama-altaan laiturilla kuivassa mutta pilvisessä säässä.

Kilpailu huipentui kysymykseen, sataako Turinin huipulla niin paljon, että ajolinja menee umpeen ensimmäisen ajon viimeisen auton, kelinuottiautojen ja turva-autojen mentyä ja toisen ajokerran kärkiautojen välissä?

Vain Toyotan Juho Hännisellä oli autossaan mukana neljä nastatonta talvirengasta ja kaksi superpehmeää.

Latvala on puolestaan ainoa, jolla on mukana myös kaksi nastallista talvirengasta ja neljä superpehmeää.

Suomalaistallissa oli siis varauduttu lumisateeseen kaikkein varmimman päälle ja ennakoitu kelin äkillistä huononemista. Lumisateen yltyminen ei kuitenkaan enää muuttanut tuloslistaa enempää.

Ensimmäisinä liikkeellä olleet Thierry Neuville ja Juho Hänninen hyötyivät lähtöpaikastaan. Hänninen onnistui nappaamaan 3 powerstage-pistettä, kolmanneksi nopeimmalla ajollaan.

– Erittäin hyvältä tuntuu. Eikä vähiten siksi, että auto on kilpailukykyinen. Tämä on myös hyvä näpäytys niille, jotka sanoivat ettei onnistu, sanoi Hänninen maalissa.

– Tehty Suomessa, täräytti Latvala maalissa.

– Todella hyvä fiilis startata tällaisella tuloksella Toyotalla ja etenkin kun tietää, että tämä lähtee tehtaan ylimmästä johdosta. Volkswagenilla tämä meni vähän toisinpäin, ensin ajettiin tulosta ja vasta sitten johto kiinnostui meistä, Latvalan kakkoskuljettaja Miikka Anttila kiteytti tunnot tyytyväisenä.

– Tehty Suomessa, täräytti Latvala maalissa.

– Olen huipputyytyväinen. Viimeksi podiumilla Jyväskylässä. Heti kakkoseksi, ja auto ollut vain kahdeksan kuukautta käytössä, kommentoi Latvala ajoaan ja uutta työkaluaan.

Tällä viikolla Latvala matkustaa Japaniin Gazoo Racingin vuosijuhliin ja sitten ovatkin vuorossa Ruotsin rallin testit.

FIA:n tiedotustilaisuuden eturivissä istuivat ykkönen ja kakkonen, entiset tallitoverit Sebastien Ogier ja Latvala vierekkäin.

Ogier myönsikin hämmennyksen ja onnitteli tallia työstä ennen hänen mukaantuloa.

– Voittaa ei voi ilman hyvää autoa. Kiitos hyvän auton rakentamisesta ja työstä koko tiimille, sanoi Ogier kohteliaasti.

– On se hämmentävää, että tallissa tulee ihmisiä onnittelemaan, joita ei edes tunne. Mutta ei se ollut niin helppoa kuin miltä se ehkä näytti. Ei tässä kelissä, eikä tällä tuntumalla autoon, pyöritteli Ogier.

Ogier päätti loistavalla ajollaan myös tallipäällikkö Malcolm Wilsonin kuivan kauden, olla voittajatallin edustajana pressitilaisuudessa.

– Viime kerrasta on todella vierähtänyt viisi vuotta, vaikkei tunnu siltä. Silloin voittoon ajoi Walesissa Jari-Matti Latvala. Tästä on hyvä jatkaa, panostus kauteen on suuri. Jopa niin suuri, ettei ilman menestystä ole mahdollisuutta jatkaa näin enää vuonna 2018, sanoi Wilson viitaten asemaansa yksityisenä merkkimestaruudesta ajavana tallina ilman tehtaan suoraa tukea.

Jyväskylän viimeisin voittaja, Citroenin Kris Meeke oli jälleen, vielä siirtymätaipaleellakin. epäonninen lauantai-iltana. Hän kolaroi toisen ajoneuvon kanssa, oikean takapyörän ripustus rikkoontui ja hänen oli keskeytettävä.

Kolarissa ei tullut henkilövahinkoja, mutta Meeken kisa päättyi. Citroen menetti merkkipisteet, koska ralli2-sääntö ei ole voimassa enää sunnuntaille, päätöspäivälle. Näin tallin ainoaksi valopilkuksi ja merkkipaaluksi kisasta jäi Lefebvren ja uuden auton ensimmäinen pohja-aika rallin MM-sarjassa.

Mäkinen loisti pilvisessä Monacossa

Puuppolan ihmeen toteuttanut Tommi Mäkinen oli loiste muutoin harmaassa, märässä Monacossa.

– Kyllä kyse on luottamuksesta toinen toiseensa. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta, kiteytti Mäkinen suhteensa autojätti Toyotan pääjohtajaan Akido Toyodaan.

– Tyytyväinen pitää olla. Ja olen ylpeä tästä suorituksesta. Emme odottaneet mitään, kun tulimme tänne. Mutta kyllä Juhon kolmossija ensimmäisenä iltana ja sitten perjantaiaamun nopein väliaika osoittivat, että olemme saavuttaneet päämäärämme, ainakin osittain, tiivisti Mäkinen ennakko-odotukset.

– Jari-Matti sitten vielä ajoi loistavasti ja vielä autolla, jossa oli sähkövika. On ihan hirveää ajaa takaraivossa tunne, että jos sammuu, ja näissä oloissa. Jari-Matti kesti paineen loistavasti, kertoi Mäkinen.

– Oltiin opettelemassa täällä. Nopeasti huomattiin, että autossakin on potentiaalia.

Mäkinen kertoi, että Puuppolassa rakennettiin tiimiä ja tiimityöskentely saatiin toimimaan.

– Annettiin vastuita rakentaa oma alue sellaisiksi kuin haluttiin. Samalla henkilöt hitsautuivat työskentelemään tiiminä ja tiedonkulku tuli samalla nopeaksi. Isossa organisaatiossa tämä ei välttämättä olisi voinut olla mahdollista, kuvaili Mäkinen.

Toyotan rallipäälliköllä Tommi Mäkisellä oli jälleen aihetta riemuun Monacossa. Ensimmäinen kilpailu hiljensi hankkeen epäilijät. (Kuvat: Pertti Knuuttila)

Mäkinen paljasti Toyotalle käyvän Volkswagenin mukaantulo MM-sarjaan, vaikka yksityisesti.

– Siitä oli tänään puhetta tiimipäälliköiden kokouksessa. Ymmärrän kyllä vastahankaisuuden sääntöpoikkeusta kohtaan. Toiset tekevät kaiken sääntöjen mukaan ja maksavat maksut, sitten tullaan ulkopuolelta ajamaan vain osa kisoista, mutta ehkä siinä olisi sitten alempi kynnys VW:lla palata takaisin MM-sarjaan, jos se nyt olisi heille vielä mahdollista vuokraamalla vehkeet loppukaudeksi, hän kertoi.

Mäkinen ei paljon jaksanut muistella puolentoista vuoden takaista aikaa, jolloin hankkeen kivittäjiä, asiantuntijoita löytyi kommentoimaan hanketta lähes kaikissa alan julkaisuissa.

– Eikös se ole sanonta, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Tieto kulkee nykyään niin nopeasti, että kaikki sanomiset leviävät – ja onhan toki kaikilla oikeus mielipiteisiin, hän kuittasi.

– Olen luottavainen, että nykyinen sääntökirja ja meidän esimerkkimme kannustaa muitakin tulemaan mukaan MM-sarjaan. Eihän tämä mitään tähtitiedettä ole. Periaatteessa samojen komponenttien kokoonpanosta on enemmänkin kyse. Lisää merkkejä varmistaisi mielenkiintoisia kisoja. VW teki samoin kuin me. Ja heidänkin hanke arvioitiin epäonnistumaan. Itse olin eri mieltä jo silloin. Ja kuten nähtiin, heti mestaruuteen, Mäkinen sanoi.

Rallin kokenut monitoimimies Lasse Lampi suitsutti niin ikään Mäkisen rohkeudelle ja johtajuudelle.

– Kannattaako näihin lähteä, jos ei usko. Kyllä Mäkinen on jätkä, kun uskoi. Tämä kilpuri on tehty Suomessa. Pitäisi olla tyytyväinen Jyväskylässä. Ja pitäisi olla ylpeitä koko Suomessa. Toistasataa on töissä Puuppolassa, alihankkijaverkosto on suuri Suomessakin, sanoi Lampi.

– Tämä menestys nyt täällä on tärkeää koko tiimille. Jos on jäänyt nukkumatta – nyt kaikki tietävät, ettei se ole ollut turhaa. Ja nyt siihen on hetki aikaakin, Lampi päätti.

Myhäilevät miehet sivummalla Monacon maalissa. Taustavoima Lasse Lampi ja operatiivinen johtaja Lauri Riipinen – miehet, jotka luovat Suomeen ja Puuppolaan ralliauton, WRC:n rakentamisen kulttuuria.

Toyotan Gazoo Racingin WRC-tiimin operatiivinen johtaja Lauri Riipinen on pitänyt lankoja käsissään moneen suuntaan.

– Tuossa oli jo joulun alla päivä, jolloin yhtaikaa aika monta asiaa meni päällekkäin. Silloin piti kysyä aina soittajalta aluksi, mistä maasta soitat.

– Ensiksi oli kaksi testausta menossa Suomessa ja ulkomailla, autoja rakennettiin Puupolassa, FIA:n luokitukset olivat menossa Puuppolassa, matkavehkeiden testaus Hollannissa, ralleissa käytettävän varikkorakennelman koepystytys Puolassa, kertoi Riipinen, joka edusti tallia myös tiimipäälliköiden pressissä Monacossa rallin avauspäivänä.

– Maanantaina alkaa merikonttien lastaus Meksikoa varten. Ja liikkeelle ne lähtevät ensi viikolla. Kilpa-autot menevät myöhemmin lentorahtina, aikataulutti Riipinen.