– Paljon muuta en tällä hetkellä ehdi hoitamaan kuin tätä rokoteasiaa, Kukka sanoo.

Ongelma ei hänen mukaansa ole lain velvoite, vaan työpaikkojen kirjavat tulkinnat.

– Maalaisjärki on lakia sovellettaessa loppunut, mikä on aiheuttanut ylilyöntejä muun muassa menettelyohjeissa ja työntekijöiden terveystietojen käsittelyssä.

– Eniten yhteydenottoja on tullut kotihoidosta, joka ei lähtökohtaisesti kuulu säädöksen soveltamisalaan. Isotkin työnantajat ovat ilmoittaneet, että rokotusta edellytetään kaikilta tehtävästä riippumatta ja rokottamattomille työntekijöille on järjestetty kuulemistilaisuuksia, joissa on selvitetty työssä jatkamisen mahdollisuuksia.

Kukan mukaan valtaosa työntekijöistä on ottanut rokotuksen aivan normaalisti. Niissä yksiköissä, joissa potilaiden vastustuskyky on alentunut, on työntekijöiltä edellytetty rokotesuojaa jo pitkään ennen lainmuutosta.

– Laki velvoittaa käyttämään näissä yksiköissä vain työntekijöitä, joilla on rokotesuoja. Erityisestä syystä työntekijä voi olla myös rokottamaton. Erityinen syy voi olla esimerkiksi työntekijän oma terveydentila. Suurimmassa osassa tapauksista ihminen voisi silti jatkaa työssään, mutta nyt työnantaja on tulkinnut, että heillä on sataprosenttinen velvollisuus taata, että kaikki ovat rokotettuja.

Kukan mukaan Tehy kannattaa rokotuksia, ja on hyvä, että rokotuksia tarjotaan kattavasti työntekijöiden ja potilaiden turvaamiseksi. Tehy on myös mukana #minäsuojaanpotilasta-kampanjassa.

– Kyse on nyt menettelytavoista. Totesimme lausunnossamme, kun säädöstä valmisteltiin, että tämä tulee johtamaan tulkintaristiriitoihin. Sote-alalla on valtavasti erilaisia, julkisia ja yksityisiä työnantajia sekä erilaisia yksiköitä ja tehtäviä. Ei voi olla tarkoitus, että tällä on vaikutuksia voimassaoleviin työsuhteisiin, Kukka sanoo.