-  Kysymys näissä vaaleissa on siitä, kumpi linja voittaa. Onko se EU-myönteinen, Nato-myönteinen ja länsimyönteinen linja vai äärinationalistinen, EU-vastainen sekä Ukrainan sotaan nuivasti suhtautuva ja Venäjää ymmärtävä linja. Näiden kahden linjan välillä romanialaiset nyt äänestävät, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklossy STT:lle tulevista vaaleista.

Epäilty Venäjän sekaantuminen vaaleihin oli taustasyynä sille, miksi edellinen vaalitulos kumottiin. Tuomioistuin perusteli päätöstään vaalilainsäädännön rikkomuksilla, ja päätöstä edelsi Romanian viranomaisten raportti, jonka mukaan Romania oli venäläisten hybridioperaatioiden kohteena.

VIIME vuoden vaalitulos oli järkytys, sillä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voitti kaikkien kannatuskyselyiden vastaisesti puoluekentän ulkopuolelta putkahtanut äärioikeistolainen Calin Georgescu 22,9 prosentin ääniosuudella. Julkisuudessa Georgescu oli myötäillyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia.

-  AUR on hyvin samankaltainen puolue kuin Giorgia Melonin, ja se on noudattanut hyvin samanlaista strategiaa. Giorgia Meloni on muuttanut puoluettaan äärioikealta enemmän keskustaan päin ja salonkikelpoisemmaksi EU:ssa, ja AUR yrittää ihan samaa temppua. Se ei ole enää niin radikaalin äärioikeistolainen kuin aikoinaan, koska se halajaa valtaan, sanoo Miklossy.

KYSELYIDEN perusteella toukokuun vaaleissa Simionin vastaehdokkaaksi kakkoskierrokselle olisi nousemassa keskustaoikeistolaisen PNL:n ja kahden muun puolueen koalition yhteisehdokas Crin Antonescu, riippumaton keskustaehdokas Nicusor Dan tai entinen pääministeri Victor Ponta.

Helsingin yliopiston Miklossy pelkää oikeuden päätöksen lisänneen romanialaisten äänestäjien kyynisyyttä demokratiaa kohtaan.

-  Mitätöinnin teki perustuslaillinen tuomioistuin, joka on miehitetty hallituspuolueiden edustajilla. — Ihmisten luottamus demokraattisiin instituutioihin on rapistunut juuri tällä sirkuksella.

Miklossy arvostelee sitä, että päätös ensimmäisen kierroksen tulosten perumisesta tehtiin vain pari vuorokautta ennen toista kierrosta, vaikka Venäjän vaikuttamisesta oli merkkejä jo kampanjan aikana. Presidentti Klaus Iohannis pysytteli alkuun myös vallassa vaalien perumisen jälkeen, vaikka hänen kautensa olisi loppunut joulukuussa. Painostuksen myötä hän erosi helmikuussa.