Rosvo-debatti: Rinne katsoo Sipilän uhriutuneen: ”Olisi aika ymmärtää, että Suomi ei ole yritys vaan demokratia”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vertaa opposition puheita Donald Trumpin puheisiin Yhdysvaltojen likaisimmiksi luonnehdituissa presidentinvaaleissa. Hän näkee selviä merkkejä siitä, että Suomessa kehitys on menossa samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa.

– Tällä viikolla kotimaan politiikassa on nimitetty hallituspuolueiden puheenjohtajia kolmeksi rosvoksi. Tämähän on kuin suoraan Trumpin puheista, Sipilä sanoi MTV:n nettikolumnissaan.

SDP:n tiistaina julkistamassa vaihtoehtobudjetissa oli väliotsikko Kolme iloista rosvoa. Puheenjohtaja Antti Rinne kertoi myöhemmin Iltalehdessä, että tällä viitattiin sekä hallituspuolueiden puheenjohtajiin että hallituksen kolmeen tuoreeseen esitykseen.

– Eikä pelkästään puheenjohtajiin vaan puolueisiin, hän sanoi.

Sipilä sanoo joutuvansa vakavasti kysymään, miten muiden mustamaalaaminen edistää ratkaisujen aikaansaamista ongelmiimme.

Rinne ei hyväksy vertailua USA:n vaaleihin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää naurettavana väitettä siitä, Suomen poliittinen keskustelu on samanlaista kuin Yhdysvaltojen vaaleissa. Rinteen mukaan SDP on tarjonnut useissa eri tilanteissa yhteistyön kättä ja tarjonnut konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi sekä mahdollisuutta parlamentaariseen valmisteluun sote-uudistuksessa.

– Kun ottaa huomioon nämä faktat, on todella ihmeellistä, että pääministeri Sipilä yrittää uhriutumalla vaientaa hänen hallituksensa politiikkaan kohdistuvan kritiikin. Sipilän olisi jo korkea aika ymmärtää, että Suomi ei ole yritys vaan demokratia, Rinne sanoo.

Rinne lisää, että Suomen hallitusta ei johda toimitusjohtaja vaan pääministeri, jonka toimintaa voi ja saa arvostella.

– Vaikka oppositio on arvostellut hallituksen politiikkaa, kaikkein suurinta kritiikkiä on esittänyt kansa, hän sanoo.

”Sipilä ei ole kertaakaan suostunut kahdestaan tv:seen.”

Antti Rinne sanoo Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa myös, että tosiasia on se, että arvostelulle on aihetta.

– Sipilä lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata – tuloksena miljardiluokan leikkaukset koulutukseen. Sipilä lupasi ennen vaaleja, että lapsiperheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten toimeentulosta ei leikata senttiäkään – tuloksena merkittäviä leikkauksia heidän toimeentuloonsa. Sipilä puhuu velkaantumisen taittamisesta, mutta hänen hallituksensa velkaannuttaa Suomea enemmän kuin edellinen hallitus. Miten tämä on mahdollista, vaikka leikkaukset ovat valtavia? Vastaus on yksinkertainen: pieni- ja keskituloisilta leikatut rahat valuvat suurituloisten veronkevennyksiin.

Rinteen mukaan Sipilän hallituksen politiikka eriarvoistaa suomalaisia. Se jakaa, ei yhdistä.

– Myös Sipilän lyhyt muisti hänen omiin puheisiinsa liittyen ihmetyttää. Ollessaan oppositiossa Sipilä väitti, että Suomesta on tullut ”porvarillinen DDR”. Vertauksellaan Sipilä rinnasti edellisen hallituksen toiminnan kommunistiseen diktatuuriin.

– Pääministeri Sipilä sanoo keskustelevansa mielellään opposition kanssa. Tervehdin ilolla tätä muutosta pääministerin ajattelussa. Vaalien jälkeen pääministeri Sipilä ei ole kertaakaan suostunut kahdestaan yhteiseen tv- tai muuhun esiintymiseen. Siksi haastan pääministeri Sipilän uudestaan keskustelemaan Suomen suunnasta. Pääministeri Sipilä saa itse valita mediaformaatin ja aikataulun, minä tulen paikalle

STT:n uutista täydennetty kello 19.42 Antti Rinteen Facebookissa julkaistun kirjoituksen lainauksilla.

Lakialoite: Presidentiltä ei tulisi enää vaatia Suomessa syntymistä

Kuva: Kari Hulkko
Perustuslaki vaatii tasavallan presidentiltä syntyperäistä Suomen kansalaisuutta. Pilvi Torsti haluaa vaatimuksen Suomessa syntymisestä pois perustuslaista.

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti jätti tänään aloitteen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta. Kiitos kaikille usealle kymmenelle allekirjoittaneelle!

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi voidaan valita ainoastaan syntyperäinen Suomen kansalainen. Syntyperäisyydellä tarkoitetaan perustuslaissa sitä, että henkilön on täytynyt syntyessään saada Suomen kansalaisuus.

– Syntyperäisyyden vaatiminen rajoittaa merkittävää osaa ei-syntyperäisiä Suomen kansalaisia asettumasta ehdolle Suomen presidentinvaaleissa. Samanlainen vaatimus ei koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä.

– Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä, muuten kuin presidentin kohdalla. Suomessa syntyperäisyyttä vaadittiin myös aiemmin ministereiltä, mutta vaatimus poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla.

Orpo ei ota kantaa palkankorotusten tasoon – toivoo kuitenkin malttia

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vltiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää ilahduttavana, että Suomen talous kasvaa paitsi tänä, myös kahtena seuraavana vuonna mukavasti. Se tarkoittaa, ettei kyse ole mistään kasvupyrähdyksestä, Orpo sanoi STT:lle.

Orpo toivoo kuitenkin liittokierrokselta edelleen palkkamalttia, jotta kohentunut kilpailukyky pysyy yllä. Sopiviin palkankorotusprosentteihin hän ei ota kantaa.

– Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua, hän sanoi.
Valtiovarainministerin mukaan nyt pitää huolehtia erityisesti siitä, että työttömät ja aukeavat työpaikat kohtaavat.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuonna talous jatkaa kasvua 2,1 prosentin ja vuonna 2019 vajaan kahden prosentin vauhdilla.

Sanna Nikula, STT

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja maakuntamallista: ”Uhka koko Suomen kehitykselle”

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomessa välttämätön, mutta maakuntahallintoa tulee arvioida uudelleen. Näin arvioi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen, jonka mielestä uudistus tulisi tehdä viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueiden pohjalta.

– Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla tunnetaan väestön palveluissa olevat ongelmat ja ne voivat vastata palvelujen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin maakuntapohjaista mallia paremmin, Järvinen toteaa tiedotteessaan.

Valkeakoskelaisen Järvisen mukaan yliopistosairaaloilla on riittävät hartiat valinnanvapauden toteuttamiselle.

– Yliopistosairaaloilla on riittävästi osaamista palvelujen kilpailutuksesta ja tietoa siitä, mitkä palvelut on mahdollista ulkoistaa. Näin voidaan huolehtia myös riittävästä koulutuksesta ja potilasturvallisuudesta, hän sanoo.

Järvisen mielestä myös ensihoito kuuluu uudistuksessa yliopistosairaaloiden vastuulle. Kevyet sosiaali- ja perhepalvelut voisivat Järvisen mielestä olla edelleen kuntien vastuulla. Niissä kunnilla on Järvisen mukaan parasta osaamista ja palvelua. Samalla yhteistyö koulun ja kodin sekä kunnan välillä säilyisi. Kolmas sektori toimisi yhteistyössä sekä kuntien että yliopistosairaaloiden kanssa.

– Terveyden ja hyvinvoinnin pitää olla vahvasti kuntien toimintaa. Myös vanhustenhuolto voisi olla pääosin kunnilla. Vuodeosastohoitoa voitaisiin keskittää alueellisesti, jotta palvelun laatu ja taso säilyisivät.

Käytännössä Järvinen esittää kuntayhtymäpohjaista hallintomallia, josta Suomessa on paljon kokemusta. Nykyisten erityisvastuualueiden sisällä voitaisiin käydä vaalit, jolloin hallinto perustuisi väestöpohjaan. Paikat voitaisiin jyvittää nykyisille sairaanhoitopiireille.

Järvisen mukaan Suomen laajuisessa maassa oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset palvelut eivät toteudu nykyisellä maakuntapohjaisella esityksellä. Palveluiden saatavuus ja laatu pitää olla uudistuksen keskiössä, hän painottaa.

– Esitetty maakuntahallinto tappaa kehityksen, joka Suomessa perustuu varsin pitkälti keskuskaupunkien vetovoimaan ja vahvaan osaamiseen sekä kykyyn kehittää alueidensa palveluita ja kilpailukykyä. Nyt esitetty malli on uhka koko Suomen kehitykselle, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan elinkeinopalveluiden pitää jatkossakin pääosin tukeutua kuntien toimintaan.

 

Vihreät listasi karsittavia yritystukia

Kuva: Getty Images

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on esitellyt puolueen ehdotuksia yritystukien karsimisen pohjaksi.

Aalto esitteli politiikan toimittajien lounastilaisuudessa listaa, jolta löytyvät muun muassa kilometrikorvauksien ja työmatkavähennyksien leikkaukset, dieselin alennettu verokanta sekä teollisuuden energiaverojen palautus.

Aallon mielestä hallitus olisi vallan hyvin voinut jo tehdä päätöksiä yritystukien karsimisesta budjettiriihessään. Sen sijaan tehtävä annettiin parlamentaariselle selvitysryhmälle kaikkien puolueiden pohdittavaksi.

AVAINSANAT

”Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat” – Alkoholitaisto alkoi vilkkaana eduskunnan täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tiistaina.

Normienpurkutalkoot, kansanterveydelliset vaikutukset, kaupassa myytävien alkoholien suurin sallittu vahvuus, limuviinat sekä luottamus asiantuntijoihin nousivat odotetusti esiin eduskunnan täysistunnossa paljon keskustelua herättäneen alkoholilain uudistuksen siirryttyä eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) esiteltyä kansanedustajille uudistuksen keskeisimpiä kohtia, salissa virisi vilkas keskustelu kymmenien kansanedustajien noustessa pystyyn pyytääkseen puheenvuoroa.

Lähes kaikissa vastauspuheenvuoroissa nostettiin esiin hallituksen esityksen kohta, jonka mukaan kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajaa esitetään nostettavaksi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Lisäksi hallitus esittää, että kaupat saisivat jatkossa myydä myös muita kuin käymällä valmistettuja alkoholijuomia, eli niin sanottuja limuviinoja valittuun prosenttirajaan asti.

Salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) korosti omassa puheenvuorossaan, että uudistuksen keskeiset kysymykset korostuvat juuri limuviinoihin sekä kaupoissa myytäviin vahvempiin oluihin.

– Tämä on keskeinen terveyspoliittinen kysymys. THL:n tilastojen mukaan suomalaiset saavat 90 prosenttia kuluttamastaan alkoholista juomalla olutta. Pelkona onkin nyt se, että vähittäiskauppojen hyllyt täyttyvät vahvemmista oluista. Pikkuhiljaa salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee, Haatainen totesi.

– Tämä on vahvassa yhteydessä siihen, että syöpä- ja maksasairaudet tulevat lisääntymään.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) puolestaan kysyi omassa puheenvuorossaan puolestaan, miksi asiantuntijalausuntojen huomioiminen on jäänyt hallituksen esityksessä niin pieneen rooliin.

Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa.

– Maksamme jo nyt yhteisistä verorahoista vuosittain miljarditolkulla järjestyshäiriöistä, terveydellisistä ongelmista, poliisien resursseista, työstä poissa oloista. Puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista, joille on edes vaikea määrittää hintaa, Huovinen luetteli.

– Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa. Niille suomalaisille, joille alkoholin käyttö on jo ongelma tai on syntymässä ongelmaksi, nämä eivät ole hyviä uutisia. Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) mukaan hallituksen esitys on monella tapaa ristiriitainen ja epälooginen.

– Esitys pyrkii lisäämään terveyttä, mutta todellisuudessa se lisää alkoholin käyttöä. Asiantuntijat ovat ilmaisseet suurta huolta limuviinojen ilmestymisestä kauppojen hyllyille. Kuinka tulette hallituksessa vaikuttamaan siihen, ettei nuorten alkoholin kulutus lisäänny kuten asiantuntija esittävät, Kiljunen kysyi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan totesi uskovansa, että kaikki eduskuntasalissa haluaisivat Suomessa siirryttävän kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria. Mittarina hän tälle kehitykselle arvioi muun muassa sen, siirtyykö kulutus enemmän ravintoloihin kodeista ja kaduilta.

Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön.

– Hallitus kuitenkin itse arvioi, että kulutus tulee päinvastoin siirtymään entistä enemmän pois ravintoloista. Tämä saattaa jopa vähentää alan työllisyyttä. Hallitus myös itse arvioi, että esityksen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, Lindtman kertasi.

– Tämän johdosta kysynkin, kuka on kirjoittanut nämä perustelut, onko se eri henkilö kuin on kirjoittanut itse esityksen?

Ministeri Saarikko korosti omassa puheenvuorossaan uudistuksen roolia byrokratian vähentämisessä ja normienpurku talkoissa.

­– Uudistusta on pyritty tekemään jo useiden vuosien ja useiden hallitusten toimesta. Hallituksen eduskunnalle tuoman lakiesityksen ydin, on sen kirjoittaminen tähän päivään. Ihmisiin luotetaan, tarpeeton byrokratia poistetaan pitäen kuitenkin terveydestä kiinni, Saarikko perusteli.

Keskeistä on hänen mukaansa nähdä lakiuudistuksen vaikutuksen ravintola-alaan. Lakiuudistus tuokin hallituksen esityksen mukaan paljon hyötyjä elinkeinoelämään esimerkiksi verokulujen kautta. Myös esimerkiksi pienpanimoyrittäjät saisivat jatkossa myydä käymisteitse valmistettuja tuotteitaan vapaasti 12 prosentin vahvuisiin juomiin asti.

– Esityksellä kuitenkin myös turvataan Alkon monopoliasema, se tutkitusti vähentää alkoholin haittoja ja sen asemaa ei hallitus halua horjuttaa.

Yksi harvoista esitystä kokonaisuudessaan kannattavaksi kansanedustajaksi ilmoittautui kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo, joka totesi kokoomuksen ajavan rohkeaa uudistamispolitiikkaa.

– Eniten uudistuksesta hyötyy ravintola-ala ja heidän pitkäaikaiset toiveet on otettu huomioon uudistuksessa. Myös kauppa ja elinkeinoelämä hyötyisi uudistuksesta. Varsinkin nuo sadat ja sadat pikkupaikkakuntien kaupat maaseuduilla voisivat jatkossa myydä hieman monipuolisimpia tuotteita ja lisätä näin kannattavuuttaan.

Tavalliset kuluttajat olivat hänen mielestään jääneet lisäksi keskustelussa vähemmälle huomiolle.

– Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön, Wallinheimo perusteli.