Työmarkkinat
27.1.2022 15:36 ・ Päivitetty: 27.1.2022 16:06
Logistiikka vai sopimuskulttuuri – eri näkemyksiä UPM:n Rotterdam-päätöksestä
Metsäyhtiö UPM ilmoitti tänään, että se sijoittaa uuden biopolttoainejalostamon Rotterdamiin. Toinen vaihtoehto oli Kotka. UPM perusteli Rotterdamin valintaa sen toimintaympäristöllä biopolttoaineliiketoiminnalle.
UPM:n ilmoituksen jälkeen somessa alkoi pohdinta, vaikuttiko meneillään oleva sopimusvääntö UPM:n valintaan. UPM ei itse tähän itse viitannut asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Iltapäivällä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen perusteli Ylen haastattelussa tarkemmin sijoituspaikan valintaa. Hänen mukaansa kiistalla Paperiliiton kanssa ei ollut suoraa vaikutusta päätökseen, mutta “sopimiskulttuurilla” on. Ylen haastattelussa Pesonen kuitenkin pitää Rotterdamin valinnan taustalla olleista syistä merkittävimpinä verotusta ja suomalaista metsäkeskustelua. Myös logistiset kustannukset olivat kärkisijoilla vaikuttamassa Rotterdamin eduksi kääntyneeseen päätökseeen.
Mutta:
– Kyllä lakot ja saartotoimenpiteet vaikuttavat merkittävästi päätöksenteossa, Pesonen sanoi.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala näkee asian toisin. Hän sanoo jo vuoden ajan pitäneen selvänä, että UPM:n biopolttoainejalostamo menee Rotterdamiin. Syynä on sen Suomea parempi logistinen sijainti, on kyse sitten raaka-aineesta tai vaikkapa markkinoiden maantieteellisestä sijoittumisesta.
Vanhala uskoo valinnan olleen selvä pitkään myös UPM:ssä. Tästä Vanhalan mukaan kertoo osaltaan se, että yhtiö ei ollut aktiivinen selvittääkseen valtiolta sen mahdollisia Kotkaan liittyviä tukitoimia.
Itseäni harmittaa Rotterdamin päätöstä enemmän se, että tällä Finnpulpin Kuopioon suunnittelema sellutehdashanke ei toteudu.
– UPM:n tekemässä sijoituspäätöksessä pitää laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Rotterdam oli selvästi ykkösvaihtoehto. Itseäni enemmän harmittaa tällä viikolla tullut päätös siitä, että Finnpulpin Kuopioon suunnittelema sellutehdashanke ei toteudu, Vanhala sanoo.
Vanhala viittaa tällä viikolla tulleeseen Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen siitä, että se hylkää Finnpulpin viime keväänä tekemän purkuhakemuksen ympäristöluvan hylkäämisestä. Finpulp oli suunnitellut 1,6 miljardin euron investointina havusellutehdasta Kuopioon.
Valitettava päätös entisen kotikaupungin Kotkan ja Suomen kannalta, mutta ei myöskään ensimmäinen, jossa Rotterdam voittaa meidät. Sijaintia emme voi muuttaa, mutta kaikki muu pitää perata. Vielä on matkaa maallamme investointien kohteena. #ek
— Jyri Häkämies (@jyrihakamies) January 27, 2022
Jotain Suomen kannalta myönteistäkin on tapahtunut metsäteollisuudessa tällä viikolla. Pitkään jumissa ollut neuvottelutilanne UPM:n ja Paperiliiton välillä liikahti hieman, kun Paperiliiton edustajat keskustelivat UPM:n toimialajohtajien kanssa tänään. Vanhala kommentoi aiemmin Demokraatille, että keskustelu oli hänen mielestään ”paras ja hyvähenkisin vuoteen”.
Sopimusneuvotteluja ei tänään kuitenkaan käyty tai saatu edes alulle. Tällä tietoa lakko UPM:n työpaikoilla jatkuu 19. helmikuuta saakka.
Vanhala osallistui osallistui tänään Kuusankoskella pidettyyn paperiliittolaisten lakkotilaisuuteen. Hän kertoo monen tilaisuuteen osallistuneen ihmetelleen, miksi UPM:n pitää lyödä työntekijää ajamalla liiketoimintakohtaisia sopimuksia. Tilanne kuitenkin saattaa edetä jo ensi viikolla. Vanhalan mukaan Paperiliitolla on tapaaminen valtakunnansovittelijan luona ensi viikolla. Hän toivoo siellä saatavan neuvottelut alkuun.
Palkankorotukset eivät ehkä ole neuvottelujen kynnyskysymys. UPM:n kertoi tänään tehneensä erinomaisen tuloksen viime vuonna.
– Paperiliitto on esittänyt alalle 1,9 prosentin palkankorotusta. Luulisi UPM:llä olevan varaa tuohon korotukseen noin hyvän tuloksen jälkeen, Vanhala sanoo.
Juttua on päivitettuy kello 17.43.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.