Rovaniemeläinen Marika Aalto tutkii ”suvakkivihaa” – ”Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies maanpetturi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Rovaniemeläinen Marika Aalto viihtyy pohjoisessa ja sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Lappilainen Marika Aalto on syntynyt Kemissä ja muuttanut Oulun kautta Rovaniemelle vuonna 2003 opiskelemaan kasvatustieteitä. Monen muun opiskelijan tapaan hänelle kävi niin, että työelämä vei ja opinnot jäivät roikkumaan gradua vaille valmiina. Viime keväänä hän jäi opintovapaalle, ja nyt työn alla on pro gradu -tutkielma vihapuheesta, joka kohdistuu suvaitsevaisesti ajatteleviin ihmisiin. Puhekielessä heitä kutsutaan alentavaan sävyyn ”suvakeiksi”. Sana muodostuu sanoista ”suvaitsevainen” ja ”vajaaälyinen”, puhekielessä ”vajakki”. Aihetta hän tarkastelee naisnäkökulmasta.

– Lähtökohtani on, että ”suvakkiviha” on rasismin uusi muoto, vaikkei se sinänsä voi olla rasismia, sillä rasismi on pohjimmiltaan ihonväriin tai etnisyyteen liittyvää. Näen, että ”suvakkiviha” on kuitenkin sen saman vihan uudelleenmuodostuma, Aalto selvittää.

Naisnäkökulmaan Aalto keskittyy siksi, että suvakeiksi leimattuja naisia ja miehiä kuvaillaan niin eri tavoin. Naisten suvaitsevaisuuden moittimiseen liittyy vahva seksuaalisuuden korostaminen. Sen myötä naisiin kohdistuva vihapuhe on Aallon mukaan myös alistavaa.

– Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies on maanpetturi, ääliö tai muuten vain tyhmä, Aalto kuvailee.

Graduaan varten Aalto on kerännyt aineistoa Facebookin Rajat kiinni -ryhmästä, jota voi seurata siihen liittymättä. Hän poimii materiaalia ryhmään linkitettyjen luotettavien uutislähteiden alle kertyvästä keskustelusta. Kriteerinä on, että keskustelu liittyy pakolaistilanteeseen.

– Ei siellä kauheasti tarvitse etsiä rasismia tai vihapuhetta, vaan ryhmässä se on ihan esillä, hän summaa.

Pelottavaa puhetta

Marika Aalto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhetavat ovat ylipäätään jatkuvasti koventuneet ja kuinka faktoista piittaamaton populismi on nostanut päätään. Erityisesti hänestä tuntui käsittämättömältä, miten avoimesti vihapuhe rehotti USA:n presidentinvaaleissa. Donald Trump sai laukoa mitä tahansa, mutta silti hänellä riitti kannattajia. Suomessa meno on selvästi hillitympää.

– Joskus mietin, että onko Suomessa hillitympää siksi, että Suomi on niin säännelty maa. Meillä jos joku puhuu tavoilla, joilla Trump kampanjansa aikaan puhui, sillä olisi seurauksia.

– Mietin, että mahtaako meidän oikeistolaiset ajatella samalla tavalla kuin Trump, mutta eivät vain sano sitä, koska sellaisia ei sovi Suomessa sanoa ääneen, Aalto pohtii.

Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla.

Aaltoa huolettaa, että poliittisessa ja julkisessa keskustelussa maalataan uhkakuvia puhumalla ”pakolaistulvasta”. Tulva on jotain hallitsematonta, suurta tuhoa aiheuttavaa ja sellaista, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Aalto huomauttaa, että 30 000 ihmistä ei ole mikään tulva, vaikka se Suomessa ennennäkemätön määrä tulijoita onkin.

– Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista. Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla, hän sanoo.

Pelko, jota mediakin tulee sanavalinnoillaan vahvistaneeksi, on kasvualustaa rasismille, vihapuheelle ja syrjinnälle. Tulvasta puhuminen etäännyttää siitä tosiasiasta, että tänne tulijat ovat ihmisiä.

– Sen myötä meidän ei tarvitse miettiä, onko meillä velvollisuus auttaa, vaan voimme keskittyä kauhisteluun ja resurssien puutteesta puhumiseen, hän jatkaa.

SDP:n arvot kolahtivat

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja empaattisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat olleet Marika Aallolle aina tärkeitä arvoja. Häntä houkutti lähteä yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan, mutta häntä jarrutti epävarmuus siitä, että hän ei tiedä tarpeeksi politiikasta. Aluksi hän liittyikin seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua Lapin vihreiden sähköpostilistalle. Yliopistolla silmään osui kutsu Demarinuorten tutustumistilaisuuteen, jonne saattoi mennä kuuntelemaan ja juttelemaan.

– Tuollaista olin etsinyt. Paikkaa, josta saisi ehkä tukea ja apua, koska halusin päästä vaikuttamaan, mutten halunnut näyttää tyhmältä. Demarinuorissa kukaan ei olettanut, että tiedän valmiiksi asioita tai että minulla olisi jo jonkinlainen poliittinen historia, ehkä kotona opetettu. Sellaiseen saattaa joskus törmätä SDP:n perustoiminnassa, Aalto kertoo.

Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia.

Demarinuorten toiminnassa Aalto oli lopulta mukana aktiivisesti melko pitkään vuodesta 2007 lähtien. Liittohallituksessakin yhden kauden. Oli mahtavaa olla porukassa, joka ajatteli samalla tavalla kuin Aalto. Arvot kohtasivat ja porukassa kaikki ajattelivat, että politiikalla ja sillä, kuka asioista päättää, on merkitystä. Järjestömaailma kuitenkin jäi, kun Aalto aloitti työssä, jossa hän reissasi paljon.

– Nyt, kun jäin opintovapaalle viime keväänä, olen hiljalleen Työväenyhdistyksen kautta yrittänyt aktivoitua uudelleen, nyt 35-vuotias Aalto kertoo.

Itseään Aalto kuvailee helposti asioista innostuvaksi, eikä häntä ole vaikea houkutella uusiin asioihin mukaan.

Kotonaan pohjoisessa

Aalto ei kärsi kaamoksesta, vaan nauttii, kun saa sytyttää kynttilät valaisemaan. Hän on onnellinen siitä, että luonto latuineen ja metsälenkkimaastoineen on Lapissa lähellä. Kun Helsingistä lähdetään viikonlopuksi Tallinnaan, lähdetään Rovaniemeltä Rukalle tai Leville.

Rovaniemi on myös talvella aivan oma maailmansa, kun kaupunki herää henkiin. On joulumarkkinoita kojuineen ja kaduilla voi kuulla kieliä maailman eri kolkista.

– Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia, ja sellainen maalaisjärki ja käytännönläheisyys näkyvät. Ehkä se on vähän sellaista stereotypiaakin, mutta paikkansa se pitää, Aalto tuumii.

Kaksi kysymystä

1. Minkä yhden asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Haluaisin, että maailma olisi sellainen paikka, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotoaan. Maailmanlaajuisesti näen kolme vakavaa ongelmaa: pakolaistilanne, ilmastonmuutos ja äärioikeiston nousu.

2. Terveisesi sosialidemokraattiselle kentälle?

Ikinä ei saa luovuttaa! Pitää jaksaa taistella niiden asioiden eteen, mihin me kaikki uskomme. Kun tuomme omia arvojamme esille, uskon tulevien vaalien olevan meille hyvät vaalit.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

Levin hissihankinnasta syyte Levi Ski Resortin toimitusjohtajalle – Hissihankinnan epäselvyydet Kittilän poliittisen sekasorron keskiössä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Levi Ski Resortin hiihtohissi.

Syyttäjä on nostanut syytteen Levi Ski Resortin toimitusjohtajaa Jouni Palosaarta vastaan luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Syyte koskee Levin etelärinteen hissihankintaa, johon liittyen toimitusjohtajan on epäilty vuotaneen toisen hissivalmistajan luottamuksellisia tietoja kilpailevalle hissivalmistajalle ja pyrkineen näin suosimaan toista hissivalmistajaa tarjouskilpailussa.

Vuoden 2013 hissihankinnat ovat keskeinen syy myös Kittilän kuntapolitiikan pitkään jatkuneelle sekaannukselle ja johtivat lopulta muun muassa kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamiseen, jonka korkein hallinto-oikeus totesi lainvastaiseksi.

Kittilän kunta omistaa enemmistön hissiyhtiöstä. Mäkelä oli vuonna 2013 tehnyt Lapin poliisille tutkintapyynnön Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta. Yhtiön hallitus oli aiemmin erottanut toimitusjohtajan hissihankinnan kilpailutukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Kunnanhallitus päätti peruuttaa Mäkelän tekemän tutkintapyynnön ja antaa omistajaohjausta hissiyhtiölle, jotta erotettu toimitusjohtaja palautettiin tehtäväänsä. Lopulta marraskuussa 2014 Mäkelä irtisanottiin tehtävästään. Hissijutun tutkinta ehdittiin jo lopettaa, mutta lopettamisesta kanneltiin Valtakunnansyyttäjävirastolle, joka määräsi, että esitutkintaa pitää jatkaa.

Lähes 30 kuntapäättäjää syytteessä

Nyt 27:ää entistä ja nykyistä Kittilän kuntapäättäjää syytetään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytteet nostettiin lokakuussa. Osaa syytetään myös työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäytöstä. Lisäksi tilapäisen valiokunnan sihteeriä epäillään avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttöön. Tällä hetkellä Kittilän kunnanvaltuustossa istuu 11 valtuutettua, jotka ovat syytteessä erilaisista virka- ja työrikoksista.

Syyttäjien mukaan Mäkelää kohdeltiin tutkintapyynnön takia epäasiallisesti ja hänen työtehtäviään vaikeutettiin.
Tulevassa pääkäsittelyssä on määrä ratkaista, ovatko kuntapäättäjät syyllistyneet rikoksiin, kun he peruivat Mäkelän tutkintapyynnön, irtisanoivat tämän sekä vaikuttivat Palosaaren palauttamiseen tehtäväänsä.
Mäkelän irtisanomisen osalta rikoksesta epäillään päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä kunnanhallituksessa, -valtuustossa sekä irtisanomista valmistelleessa tilapäisessä valiokunnassa.

Kittilän kunnanvaltuusto päätti lokakuussa, että rikossyytteen saaneet kuntapäättäjät pidätetään vain niistä tehtävistä, joita syytteet koskevat.

Myös valtiovarainministeriö on puuttunut tilanteeseen. Se on ilmaissut, että Kittilän kunnanvaltuuston olisi erotettava syytteeseen asetetut päättäjät luottamustoimista kokonaan. Ministeriö on myös pyytänyt Kittilän kunnalta lausuntoa selvityshenkilön tai -ryhmän asettamisesta tutkimaan kunnan hallintoa.

Mäkelän erottamiseen liittyvät syytteet ovat vireillä Lapin käräjäoikeudessa ja etenevät käsittelyyn aikaisintaan ensi vuonna.

Lisäksi Kittilä-soppaan liittyy lakipalveluiden laskutukseen liittyvä rikostutkinta, jossa epäiltynä on kolme kuntapäättäjää ja nimikkeinä ovat törkeän petoksen yritys ja virka-aseman väärinkäyttäminen.

Kittilän kunnanvaltuuston on määrä valita tänään viransijaisuutta hoitava kunnanjohtaja vuodeksi 2018. Tehtävään on esitetty tällä hetkellä tehtävää hoitavaa oikeustieteen maisteria Sanna Ylinampaa.

Olli-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta

Lapin sosialidemokraatit valitsivat Hilkka Halosen jatkokaudelle ja ottivat kantaa Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen

Kuva: Hannu Mällinen

Lapin sosialidemokraatit kokoontuivat tänä viikonloppuna (11.-12.11.) syyspiirikokoukseen Ylitorniolle. Piirikokouksessa käytiin värikästä keskustelua ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, eniten keskustelutti Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tulevaisuus ja erityisesti Meri-Lapin kuntien ja Mehiläisen yhteisyrityshanke.
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin kertoi piirikokousväelle kuulumisia valtakunnan politiikasta ja puolueen tulevaisuusnäkymistä. Poliittisesta tilanteesta alustivat myös kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ja lappilainen SDP:n puoluehallituksen jäsen Maria-Riitta Mällinen.

Piirikokous valitsi yksimielisesti Hilkka Halosen jatkamaan piirin puheenjohtajana kaudella 2018-2019. Piirin puheenjohtajisto pysyi muutenkin ennallaan piirikokouksen valitessa niin ikään yksimielisesti rovaniemeläisen Maria-Riitta Mällisen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja torniolaisen Martti Rauhalan toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Piirihallituksen kokoonpano sen sijaan muuttui hieman, sillä uusiksi jäseniksi piirihallitukseen valittiin Maija-Liisa Pakisjärvi Pellosta, Reijo Sulasalmi Rovaniemeltä, Elina Lämsä Posiolta ja Arto Valo Inarista. Päättyvällä kaudella piirihallituksessa olleet Eino Meriläinen (Kemijärvi), Pekka Tiitinen (Kemi), Eira Setälä (Rovaniemi), Maria Viinikka (Kemi), Sakari Silén (Muonio) ja Niina Oinas (Tervola) jatkavat piirihallituksen jäseninä myös uudella kaksivuotiskaudella 2018-2019. Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jani Sukuvaara (Sodankylä), Ara Aikio (Utsjoki) ja Keijo Ruonala (Ranua).

Lapin Sosialidemokraattisen piirin syyspiirikokous hyväksyi julkilausuman, jossa otetaan kantaa Lapin sote-palveluiden järjestämiseen ja kannustetaan lappilaisia toimijoita vielä ponnistamaan sote-sovun löytämiseksi.

Sotesta saatava sopu ja siirryttävä eteenpäin

Lapin Sosialidemokraattinen piiri on huolissaan maakuntaa jäytävästä epäluottamuksesta, joka on ilmennyt Meri-Lapin sote-sopan myötä. Keskustelu on kilpistynyt ennen kaikkea Meri-Lapin ja Rovaniemen väliseksi epäluottamukseksi, vaikka neuvotteluissa vastuu Lapin sote-ratkaisun syntymiseksi on koko maakunnan vastuulla.

Huoli Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Lapin Sosialidemokraattinen piiri korostaa, että piiritoimijat ja kaikki lappilaiset sosialidemokraatit jakavat tämän huolen. Lapin Sosialidemokraattinen piiri huomauttaa samalla, että vastuulliset toimijat kantavat huolta maakunnan muidenkin alueiden peruspalveluiden saatavuudesta. Lapin sosialidemokraatit eivät myöskään hyväksy puolueen linjan ja arvojen uhraamista aluepoliittisten pikavoittojen hakemiseksi. Sormella osoittelua, leimakirveen heiluttamista ja eriasteista propagandaa on ollut liikkeellä aivan liikaa, nyt on haudattava sotakirveet ja aidosti etsittävä yhteinen sävel.

Vaikka Keskusta on Lapissa valtapuolue, on se osoittautunut hampaattomaksi sote-sopan ratkomisessa. Ministeri Saarikon patistelukin tuli aivan liian myöhään. Sosialidemokraateilla on nyt paikka astua johtoon, sysätä syrjään riitely ja löytää neuvotteluteitse kompromissiratkaisu. Lapin Sosialidemokraatit korostavat, että kyse ei ole pelkästään Länsi-Pohjan keskussairaalan ja Lapin keskussairaalan välisestä työnjaosta, vaan ylipäätään kaikkien lappilaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Kokonaisuudessa onkin aivan liian paljon hävittävää.

Lapin sosialidemokraattien linja on muuttumaton: ajamme edelleen kahden päivystävän keskussairaalan mallia. Sairaaloiden työnjako on sovittava alueille parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi.

Keskustelua aiheesta

Rovaniemen demarit haluavat uimahallin keskustaan – ”Ihmisillä on oltava mahdollisuus päästä tärkeiden liikuntapaikkojen ääreen”

Kuva: Thinkstock

Rovaniemen uimahallihanke etenee kahden hallin mallilla – ”Kyse on lopulta arvovalinnasta ja SDP:n kanta on selkeä”

Viime vuosina ja erityisesti vaalien alla rovaniemeläisiä keskusteluttivat liikuntapalvelut ja uimahallin sijainti. Vaikka moni rovaniemeläinen toivoi sijainniksi keskustaa, hanketta vietiin eteenpäin Ounasvaara edellä. Keskustan vaihtoehtoa on pitänyt esillä myös Rovaniemen sosialidemokraatit.
Keväällä valittiin uusi valtuusto ja uimahallihanke oli uuden kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina 9.10. Kompromissina päädyttiin kahden uimahallin mallin selvittämiseen. Hankesuunnittelua jatketaan niillä perustein, että selvitetään mahdollisuus taata uimahallipalvelut sekä keskustan että Ounasvaaran alueella.

Näin asia eteni

Kaupunginhallituksen jäsen Terhi Suoraniemi (sd.) kertoo, miksi kyseessä oli kompromissi. Hävittyjen äänestysten jälkeen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen muutti esitystään jonkin verran sosialidemokraatteja tyydyttävään suuntaan, jolloin demarit päätyivät yhtymään Sanna Karhun (kesk.) esitykseen.
– Ensin esitimme, että asia olisi jätetty pöydälle. Valtuustoryhmät kokoontuvat jo tämän viikon torstaina, joten päätöksen tueksi olisi saatu kaikkien valtuustoryhmien kannat, Suoraniemi aloittaa.
Kuitenkin pöydällepano hävisi äänestyksessä 3-8.
Lisäksi Suoraniemi esitti Harri Rapon (sd.) ja Aatos Nätyngin (vas.) ja kannattamana, että selvityksissä huomioidaan keskustan ja Ounasvaaran vaihtoehdot tasapuolisesti ja Ounasvaaran alueen sekä Urheiluopiston paikoitus- ja liikennejärjestelyiden kustannukset. Lisäksi vaadittiin, että varmistetaan, että uimahalli on kaikille käyttäjäryhmille esteettömästi saavutettavissa.
– Tärkeimpänä halusimme, että uimahallipalvelut nostetaan nykyaikaiselle tasolle siten, että kuntalainkin edellyttämä osallisuus aidosti toteutuu.
Myös tämä esitys hävisi äänestyksessä 3-8.

Asukkaita pitää kuunnella

Erityisesti sosialidemokraatit ovat arvostelleet aiempaa valmistelua. Demareiden mielestä rovaniemeläisten mielipiteitä ei ole otettu riittävästi huomioon. Nyt on kuitenkin päätetty, että vammais- ja vanhusneuvostoa sekä nuorisovaltuustoa kuullaan.
– Se oli hyvä juttu. Nyt pitää vielä varmistaa se, että pidetään avoimia tilaisuuksia, joissa ihmiset saavat kertoa mielipiteitään. Ja huolehditaan, että heidän ajatukset näkyvät päätöksissä, Suoraniemi toteaa.

Rovaniemen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on myös tyytyväinen asukkaiden laajempaan huomioimiseen. Jos tullaan lopulta siihen lopputulokseen, että Rovaniemelle rakennetaan vain yksi uimahalli, on se rakennettava keskustan alueelle.
– Lopulta kyse on arvovalinnasta ja SDP:n kanta on tässä selkeä. Ihmisillä on oltava jatkossakin mahdollisuus päästä helposti tärkeiden liikuntapalveluiden ääreen, Näkkäläjärvi linjaa.
Lopullisesta investointipäätöksestä päättää valtuusto myöhemmin, kun selvitykset on tehty

Maria-Riitta Mällinen
Rovaniemi

Kirjoittaja on SDP:n Rovaniemen valtuustoryhmän jäsen

Keskustelua aiheesta

Nuorisotila puuttuu Kemin keskustasta – demarit esittävät lasten ja nuorten monitoimitilaa kaupungin ytimeen

Kuva: Thinkstock
Kemin demareiden mielestä nuorisotilassa voisi myös järjestää alakoulun kerhotoimintaa.

Kemin sosialidemokraatit ovat huolissaan, koska kaupungissa ei keskustan alueella ole nuorisotilaa. Valtuustoryhmän mielestä se olisi tarpeellinen eniten väkilukuaan kasvattavassa kaupunginosassa. Kemin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittääkin, että kaupunki selvittää nuorisotilan perustamista ydinkeskustaan.

Demariryhmän mielestä pelkän nuorisotilan perustaminen ei ole mielekästä, vaan tilan tulisi olla mahdollisimman monipuolisessa käytössä. Ryhmän mukaan keskustan nuorisotilan tulisi mahdollistaa alakoulun kerhotoiminta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Koulujen loma-aikoina tilassa voisi olla kolmannen sektorin järjestämää lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa.

Keskustelua aiheesta

Kulttuurikaupunki Kemiin halutaan elokuvateatteri – asialla SDP:n valtuustoryhmä

Kuva: Thinkstock

Kemin kulttuurikeskukseen suunnitellaan auditorioiden kunnostusta ja audiovisuaalisen laitteiston päivittämistä. SDP:n valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että kaupunki selvittäisi tässä yhteydessä kunnallisen ja yksityisen elokuvateatteritoiminnan mahdollisuudet.

Valtuustoryhmän mukaan elokuvateatteritoiminnalla on Kemissä pitkät perinteet jo edellisen vuosisadan alkupuolelta lähtien. Demariryhmä muistuttaa, että kulttuuri ja kulttuurikeskuksen toiminnan kehittäminen ovat painopistealueita Kemin kaupunkistrategiassa.

Ryhmän mukaan elokuvateatteritoiminnalla turvattaisiin kuntalaisten lähipalvelut ja monipuolistettaisiin kulttuurikeskuksen toimintaa esimerkiksi myös matkailijoiden tarpeita ajatellen.

Keskustelua aiheesta