Rovaniemeläinen Marika Aalto tutkii ”suvakkivihaa” – ”Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies maanpetturi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Rovaniemeläinen Marika Aalto viihtyy pohjoisessa ja sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Lappilainen Marika Aalto on syntynyt Kemissä ja muuttanut Oulun kautta Rovaniemelle vuonna 2003 opiskelemaan kasvatustieteitä. Monen muun opiskelijan tapaan hänelle kävi niin, että työelämä vei ja opinnot jäivät roikkumaan gradua vaille valmiina. Viime keväänä hän jäi opintovapaalle, ja nyt työn alla on pro gradu -tutkielma vihapuheesta, joka kohdistuu suvaitsevaisesti ajatteleviin ihmisiin. Puhekielessä heitä kutsutaan alentavaan sävyyn ”suvakeiksi”. Sana muodostuu sanoista ”suvaitsevainen” ja ”vajaaälyinen”, puhekielessä ”vajakki”. Aihetta hän tarkastelee naisnäkökulmasta.

– Lähtökohtani on, että ”suvakkiviha” on rasismin uusi muoto, vaikkei se sinänsä voi olla rasismia, sillä rasismi on pohjimmiltaan ihonväriin tai etnisyyteen liittyvää. Näen, että ”suvakkiviha” on kuitenkin sen saman vihan uudelleenmuodostuma, Aalto selvittää.

Naisnäkökulmaan Aalto keskittyy siksi, että suvakeiksi leimattuja naisia ja miehiä kuvaillaan niin eri tavoin. Naisten suvaitsevaisuuden moittimiseen liittyy vahva seksuaalisuuden korostaminen. Sen myötä naisiin kohdistuva vihapuhe on Aallon mukaan myös alistavaa.

– Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies on maanpetturi, ääliö tai muuten vain tyhmä, Aalto kuvailee.

Graduaan varten Aalto on kerännyt aineistoa Facebookin Rajat kiinni -ryhmästä, jota voi seurata siihen liittymättä. Hän poimii materiaalia ryhmään linkitettyjen luotettavien uutislähteiden alle kertyvästä keskustelusta. Kriteerinä on, että keskustelu liittyy pakolaistilanteeseen.

– Ei siellä kauheasti tarvitse etsiä rasismia tai vihapuhetta, vaan ryhmässä se on ihan esillä, hän summaa.

Pelottavaa puhetta

Marika Aalto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhetavat ovat ylipäätään jatkuvasti koventuneet ja kuinka faktoista piittaamaton populismi on nostanut päätään. Erityisesti hänestä tuntui käsittämättömältä, miten avoimesti vihapuhe rehotti USA:n presidentinvaaleissa. Donald Trump sai laukoa mitä tahansa, mutta silti hänellä riitti kannattajia. Suomessa meno on selvästi hillitympää.

– Joskus mietin, että onko Suomessa hillitympää siksi, että Suomi on niin säännelty maa. Meillä jos joku puhuu tavoilla, joilla Trump kampanjansa aikaan puhui, sillä olisi seurauksia.

– Mietin, että mahtaako meidän oikeistolaiset ajatella samalla tavalla kuin Trump, mutta eivät vain sano sitä, koska sellaisia ei sovi Suomessa sanoa ääneen, Aalto pohtii.

Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla.

Aaltoa huolettaa, että poliittisessa ja julkisessa keskustelussa maalataan uhkakuvia puhumalla ”pakolaistulvasta”. Tulva on jotain hallitsematonta, suurta tuhoa aiheuttavaa ja sellaista, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Aalto huomauttaa, että 30 000 ihmistä ei ole mikään tulva, vaikka se Suomessa ennennäkemätön määrä tulijoita onkin.

– Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista. Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla, hän sanoo.

Pelko, jota mediakin tulee sanavalinnoillaan vahvistaneeksi, on kasvualustaa rasismille, vihapuheelle ja syrjinnälle. Tulvasta puhuminen etäännyttää siitä tosiasiasta, että tänne tulijat ovat ihmisiä.

– Sen myötä meidän ei tarvitse miettiä, onko meillä velvollisuus auttaa, vaan voimme keskittyä kauhisteluun ja resurssien puutteesta puhumiseen, hän jatkaa.

SDP:n arvot kolahtivat

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja empaattisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat olleet Marika Aallolle aina tärkeitä arvoja. Häntä houkutti lähteä yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan, mutta häntä jarrutti epävarmuus siitä, että hän ei tiedä tarpeeksi politiikasta. Aluksi hän liittyikin seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua Lapin vihreiden sähköpostilistalle. Yliopistolla silmään osui kutsu Demarinuorten tutustumistilaisuuteen, jonne saattoi mennä kuuntelemaan ja juttelemaan.

– Tuollaista olin etsinyt. Paikkaa, josta saisi ehkä tukea ja apua, koska halusin päästä vaikuttamaan, mutten halunnut näyttää tyhmältä. Demarinuorissa kukaan ei olettanut, että tiedän valmiiksi asioita tai että minulla olisi jo jonkinlainen poliittinen historia, ehkä kotona opetettu. Sellaiseen saattaa joskus törmätä SDP:n perustoiminnassa, Aalto kertoo.

Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia.

Demarinuorten toiminnassa Aalto oli lopulta mukana aktiivisesti melko pitkään vuodesta 2007 lähtien. Liittohallituksessakin yhden kauden. Oli mahtavaa olla porukassa, joka ajatteli samalla tavalla kuin Aalto. Arvot kohtasivat ja porukassa kaikki ajattelivat, että politiikalla ja sillä, kuka asioista päättää, on merkitystä. Järjestömaailma kuitenkin jäi, kun Aalto aloitti työssä, jossa hän reissasi paljon.

– Nyt, kun jäin opintovapaalle viime keväänä, olen hiljalleen Työväenyhdistyksen kautta yrittänyt aktivoitua uudelleen, nyt 35-vuotias Aalto kertoo.

Itseään Aalto kuvailee helposti asioista innostuvaksi, eikä häntä ole vaikea houkutella uusiin asioihin mukaan.

Kotonaan pohjoisessa

Aalto ei kärsi kaamoksesta, vaan nauttii, kun saa sytyttää kynttilät valaisemaan. Hän on onnellinen siitä, että luonto latuineen ja metsälenkkimaastoineen on Lapissa lähellä. Kun Helsingistä lähdetään viikonlopuksi Tallinnaan, lähdetään Rovaniemeltä Rukalle tai Leville.

Rovaniemi on myös talvella aivan oma maailmansa, kun kaupunki herää henkiin. On joulumarkkinoita kojuineen ja kaduilla voi kuulla kieliä maailman eri kolkista.

– Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia, ja sellainen maalaisjärki ja käytännönläheisyys näkyvät. Ehkä se on vähän sellaista stereotypiaakin, mutta paikkansa se pitää, Aalto tuumii.

Kaksi kysymystä

1. Minkä yhden asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Haluaisin, että maailma olisi sellainen paikka, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotoaan. Maailmanlaajuisesti näen kolme vakavaa ongelmaa: pakolaistilanne, ilmastonmuutos ja äärioikeiston nousu.

2. Terveisesi sosialidemokraattiselle kentälle?

Ikinä ei saa luovuttaa! Pitää jaksaa taistella niiden asioiden eteen, mihin me kaikki uskomme. Kun tuomme omia arvojamme esille, uskon tulevien vaalien olevan meille hyvät vaalit.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

SDP:n pohjoiset piirit tiukkana: Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus turvattava

Kuva: Getty Images

SDP:n pohjoiset piirit vaativat, että koulutusleikkaukset on lakkautettava heti. Erityisen pahasti piirejä huolettavat nyt toisen asteen ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Lisäleikkaukset johtavat väistämättä siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät joutuvat karsimaan voimakkaasti kasvukeskusten ulkopuolelta koulutusverkkoa. Ammatillisen koulutuksen verkon karsinta voi vaarantaa myös lukion ja perusasteen koulutuksen jatkumisen joillakin alueilla.

Tämä tarkoittaa joillekin paikkakunnille nuorten poismuuttoa paikkakunnalta kasvukeskuksiin. Paluumuutto ei ole tämän jälkeen monellekaan houkutteleva vaihtoehto. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa pienet paikkakunnat kärsivät nuorten menettämisestä. Kotipaikkakunnalleen jäävät nuoret menettävät mahdollisuuden ammatilliseen koulutukseen eivätkä kasva aktiiviseen kansalaisuuteen.

SDP:n pohjoiset piirit Savo-Karjala, Pohjanmaa, Lappi, Keski-Suomi ja Oulu kokoontuivat viikonloppuna Oulussa puoluekokousasioiden tiimoilta. Pohjoiset piirit haluavat yhteistyössä vaikuttaa puoleen asioihin.

Keskustelua aiheesta

SDP:n kansanedustaja Ojala-Niemelä: Saamelaissopimus ei ole julkinen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Johanna Ojala-Niemelä.

Joulukuussa on valmistunut epävirallinen ja alustava käännös suomeksi pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelutuloksesta. Lapin radiossa sopimuksen sisältöä kommentoivat tänään hallituspuolueiden edustajat, mutta opposition edustajilla ei ollut tähän mahdollisuutta, koska sopimuksen sisältö ei ole ollut vielä saatavissa.
– Olen tänään keskustellut asiasta Oikeusministeriöstä neuvotteluihin osallistuneen Johanna Suurpään kanssa ja hän kertoi, että lopullinen kokous asiasta on ensi viikolla 10.1. Teksti ei ole tätä ennen julkinen, eikä näin ollen saatavissa.
– Olisin pitänyt asiallisena, että kaikki Lapin kansanedustajat olisi pidetty informoituna oikeusministeri Lindströmin taholta näin merkittävässä asiassa, eikä vain Lapin hallituspuolueiden edustajat. Tämä asettaa Lapin edustajat täysin epätasa-arvoiseen asemaan näin merkittävässä asiassa, jossa määritetään, ketkä katsotaan kuuluvaksi Euroopan ainoaan alkuperäiskansaan ja mitkä ovat saamelaisten oikeudet Suomessa. En muista vastaavaa menettelyä, Ojala-Niemelä hämmästelee.

Lapin piirikokouksessa kuuma tunnelma: Hallituksen kaverikapitalismi tuhoaa Suomen!

Kuva: Mikko Suomalainen

Lapin Sosialidemokraatit ovat tyrmistyneitä maan hallituksen kaksinaamaisesta kaverikapitalismista. Samaan aikaan, kun kansaneläkkeitä ja lapsilisiä leikataan, huojennetaan rikkaimpien yrittäjien ja metsänomistajien verotusta.

– Oikeistohallituksen miljoonakerho vie maata kauas hyvinvointivaltion perusteista, Lapin Demarit linjaavat.

Joka viikko löytyy uusi asia, jonka voisi viedä julkiselta sektorilta yksityisille yrityksille ja laskun maksavat tavalliset kansalaiset. Viranomaistyön ulkoistaminen ja yhtiöittäminen ei tuo yhtään lisäarvoa työhön ja tuottavuuteen.

Lappilaiset sosialidemokraatit ovat huolissaan kuntien palveluista. Tulevia kuntavaaleja ajatellen on todella huolestuttavaa, ettei vieläkään tiedetä, mitä kunnissa todellisuudessa päätetään ja miten maakuntatason palvelut järjestetään ja tuotetaan. Lähikoulutuksen alasajo on lopetettava Lapissa: paluuta asuntolakulttuuriin ei saa olla.

–  Tasa-arvoisen koulutuksen takeena toisen asteen koulutusta tulee kehittää jatkossakin siten, että myös Lapin pienissä kunnissa on mahdollista säilyttää lukio- ja ammatillinen koulutus, piirikokousväki muistuttaa.

Lapin sosialidemokraatit eivät hyväksy pakolaisperheiden hajottamista. Hädänalaisia on autettava, eikä perheiden yhdistämistä saa estää keinotekoisilla esteillä. Maailman hätä koskettaa myös meitä ja Lapin sosialidemokraatit penäävätkin solidaarisuutta yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lapin Sosialidemokraattisen Piirin syyspiirikokous järjestettiin 26.–27.11.2016 Kemissä. Kokouksessa vahvistettiin lappilaiset puoluekokousedustajat ja valittiin puoluevaltuuston jäseniksi Pekka Tiitinen Kemistä ja Maria-Riitta Mällinen Rovaniemeltä sekä varalle Valtteri Huhtamella Inarista ja Sanna Väisänen Ylitorniolta.

Keskustelua aiheesta

”Valmistelussa ei ole huomioitu paikallistahojen toiveita” –Teno-sopimusta ei tule hyväksyä

Kuva: raisio aqua

Lapin sosialidemokraattien mielestä esitetty Teno-sopimus on hylättävä. Sopimuksessa ei ole kyse kalakantojen suojelusta, vaan omaisuuden uusjaosta.

–Teno-sopimuksen valmistelussa ei ole huomioitu paikallistahojen toiveita ja nykyisellään sopimus polkee paikallisten oikeuksia ja saamelaiskulttuuria, Lapin Demarit paheksuvat.

Ylevien kalansuojelullisten tavoitteiden sijaan taustalla on muut motiivit, sillä sopimuksessa käytännössä pakkolunastetaan pyyntioikeuksia ilman korvausta. Lapin sosialidemokraattien mielestä Teno-sopimus pitää hylätä ja jatkaa nykyisen sopimuksen puitteissa, kunnes kaikuluotaustutkimuksista saadaan perusteltua tietoa kalakantojen tilasta, ja uudet sopimusneuvottelut saadaan käytyä tältä pohjalta.

Keskustelua aiheesta

Rauhala jatkaa Tornion sosialidemokraattien johdossa

Kuva: Kari Hulkko

Martti Rauhala jatkaa Tornion sosialidemokraattien puheenjohtajana. Sunnuntaina 20.11.2016 pidetyssä syyskokouksessa Rauhalan lisäksi hallitukseen valittiin Eija Kanto (vpj.), Lauri Nykänen, Eino Lehtilahti, Henna Knuuti, Mika Vaara, Jari Hannuniemi, Eila Järvelä sekä Seppo Kemppainen. Hallituksen varajäseniksi nimettiin Matti Pajunen ja Lotta Kuismanen. Piirikokousedustajiksi vuodelle 2017 valittiin Janne Olsen, Kosti Ollila sekä Henna Knuuti.

Tornion sosialidemokraattien vuoden 2017 ehdoton päätapahtuma on luonnollisesti huhtikuussa pidettävät kuntavaalit.

–  Ehdokasasettelu on jo hyvällä mallilla ja ehdokkaita odotetaan olevan huomattavasti enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa ja tavoitteena vaaleissa on lisätä kannatusta ja paikkoja valtuustossa neljän vuoden takaisesta, puheenjohtaja Martti Rauhala kertoo.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta