x

Rovaniemeläinen Marika Aalto tutkii ”suvakkivihaa” – ”Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies maanpetturi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Rovaniemeläinen Marika Aalto viihtyy pohjoisessa ja sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Lappilainen Marika Aalto on syntynyt Kemissä ja muuttanut Oulun kautta Rovaniemelle vuonna 2003 opiskelemaan kasvatustieteitä. Monen muun opiskelijan tapaan hänelle kävi niin, että työelämä vei ja opinnot jäivät roikkumaan gradua vaille valmiina. Viime keväänä hän jäi opintovapaalle, ja nyt työn alla on pro gradu -tutkielma vihapuheesta, joka kohdistuu suvaitsevaisesti ajatteleviin ihmisiin. Puhekielessä heitä kutsutaan alentavaan sävyyn ”suvakeiksi”. Sana muodostuu sanoista ”suvaitsevainen” ja ”vajaaälyinen”, puhekielessä ”vajakki”. Aihetta hän tarkastelee naisnäkökulmasta.

– Lähtökohtani on, että ”suvakkiviha” on rasismin uusi muoto, vaikkei se sinänsä voi olla rasismia, sillä rasismi on pohjimmiltaan ihonväriin tai etnisyyteen liittyvää. Näen, että ”suvakkiviha” on kuitenkin sen saman vihan uudelleenmuodostuma, Aalto selvittää.

Naisnäkökulmaan Aalto keskittyy siksi, että suvakeiksi leimattuja naisia ja miehiä kuvaillaan niin eri tavoin. Naisten suvaitsevaisuuden moittimiseen liittyy vahva seksuaalisuuden korostaminen. Sen myötä naisiin kohdistuva vihapuhe on Aallon mukaan myös alistavaa.

– Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies on maanpetturi, ääliö tai muuten vain tyhmä, Aalto kuvailee.

Graduaan varten Aalto on kerännyt aineistoa Facebookin Rajat kiinni -ryhmästä, jota voi seurata siihen liittymättä. Hän poimii materiaalia ryhmään linkitettyjen luotettavien uutislähteiden alle kertyvästä keskustelusta. Kriteerinä on, että keskustelu liittyy pakolaistilanteeseen.

– Ei siellä kauheasti tarvitse etsiä rasismia tai vihapuhetta, vaan ryhmässä se on ihan esillä, hän summaa.

Pelottavaa puhetta

Marika Aalto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhetavat ovat ylipäätään jatkuvasti koventuneet ja kuinka faktoista piittaamaton populismi on nostanut päätään. Erityisesti hänestä tuntui käsittämättömältä, miten avoimesti vihapuhe rehotti USA:n presidentinvaaleissa. Donald Trump sai laukoa mitä tahansa, mutta silti hänellä riitti kannattajia. Suomessa meno on selvästi hillitympää.

– Joskus mietin, että onko Suomessa hillitympää siksi, että Suomi on niin säännelty maa. Meillä jos joku puhuu tavoilla, joilla Trump kampanjansa aikaan puhui, sillä olisi seurauksia.

– Mietin, että mahtaako meidän oikeistolaiset ajatella samalla tavalla kuin Trump, mutta eivät vain sano sitä, koska sellaisia ei sovi Suomessa sanoa ääneen, Aalto pohtii.

Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla.

Aaltoa huolettaa, että poliittisessa ja julkisessa keskustelussa maalataan uhkakuvia puhumalla ”pakolaistulvasta”. Tulva on jotain hallitsematonta, suurta tuhoa aiheuttavaa ja sellaista, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Aalto huomauttaa, että 30 000 ihmistä ei ole mikään tulva, vaikka se Suomessa ennennäkemätön määrä tulijoita onkin.

– Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista. Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla, hän sanoo.

Pelko, jota mediakin tulee sanavalinnoillaan vahvistaneeksi, on kasvualustaa rasismille, vihapuheelle ja syrjinnälle. Tulvasta puhuminen etäännyttää siitä tosiasiasta, että tänne tulijat ovat ihmisiä.

– Sen myötä meidän ei tarvitse miettiä, onko meillä velvollisuus auttaa, vaan voimme keskittyä kauhisteluun ja resurssien puutteesta puhumiseen, hän jatkaa.

SDP:n arvot kolahtivat

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja empaattisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat olleet Marika Aallolle aina tärkeitä arvoja. Häntä houkutti lähteä yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan, mutta häntä jarrutti epävarmuus siitä, että hän ei tiedä tarpeeksi politiikasta. Aluksi hän liittyikin seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua Lapin vihreiden sähköpostilistalle. Yliopistolla silmään osui kutsu Demarinuorten tutustumistilaisuuteen, jonne saattoi mennä kuuntelemaan ja juttelemaan.

– Tuollaista olin etsinyt. Paikkaa, josta saisi ehkä tukea ja apua, koska halusin päästä vaikuttamaan, mutten halunnut näyttää tyhmältä. Demarinuorissa kukaan ei olettanut, että tiedän valmiiksi asioita tai että minulla olisi jo jonkinlainen poliittinen historia, ehkä kotona opetettu. Sellaiseen saattaa joskus törmätä SDP:n perustoiminnassa, Aalto kertoo.

Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia.

Demarinuorten toiminnassa Aalto oli lopulta mukana aktiivisesti melko pitkään vuodesta 2007 lähtien. Liittohallituksessakin yhden kauden. Oli mahtavaa olla porukassa, joka ajatteli samalla tavalla kuin Aalto. Arvot kohtasivat ja porukassa kaikki ajattelivat, että politiikalla ja sillä, kuka asioista päättää, on merkitystä. Järjestömaailma kuitenkin jäi, kun Aalto aloitti työssä, jossa hän reissasi paljon.

– Nyt, kun jäin opintovapaalle viime keväänä, olen hiljalleen Työväenyhdistyksen kautta yrittänyt aktivoitua uudelleen, nyt 35-vuotias Aalto kertoo.

Itseään Aalto kuvailee helposti asioista innostuvaksi, eikä häntä ole vaikea houkutella uusiin asioihin mukaan.

Kotonaan pohjoisessa

Aalto ei kärsi kaamoksesta, vaan nauttii, kun saa sytyttää kynttilät valaisemaan. Hän on onnellinen siitä, että luonto latuineen ja metsälenkkimaastoineen on Lapissa lähellä. Kun Helsingistä lähdetään viikonlopuksi Tallinnaan, lähdetään Rovaniemeltä Rukalle tai Leville.

Rovaniemi on myös talvella aivan oma maailmansa, kun kaupunki herää henkiin. On joulumarkkinoita kojuineen ja kaduilla voi kuulla kieliä maailman eri kolkista.

– Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia, ja sellainen maalaisjärki ja käytännönläheisyys näkyvät. Ehkä se on vähän sellaista stereotypiaakin, mutta paikkansa se pitää, Aalto tuumii.

Kaksi kysymystä

1. Minkä yhden asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Haluaisin, että maailma olisi sellainen paikka, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotoaan. Maailmanlaajuisesti näen kolme vakavaa ongelmaa: pakolaistilanne, ilmastonmuutos ja äärioikeiston nousu.

2. Terveisesi sosialidemokraattiselle kentälle?

Ikinä ei saa luovuttaa! Pitää jaksaa taistella niiden asioiden eteen, mihin me kaikki uskomme. Kun tuomme omia arvojamme esille, uskon tulevien vaalien olevan meille hyvät vaalit.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

Kemin demarit tahtovat pelastaa sivistyksen ja opetuksen

Kuva: Jari Soini

Suomen Kuvalehdessä julkaistun Kuntatutkan mukaan Kemi on listattu kahden tähden kunnaksi. Taloudellinen huoltosuhde on heikko, kunnassa on liian vähän työllisiä suhteessa ei-työllisiin. Kemin demarit eivät heitä kirvestä kaivoon. Vaalivoittoon tähtäävässä kuntavaaliohjelmassa nostetaan työllisyyden lisäksi vahvasti esille sivistys ja koulutus.

Kun resurssit ovat niukat, on enemmän kuin tärkeää satsata tulevaisuuden investointeihin.

– Maassa on sivistysvihamielisin hallitus ikinä, siksi nyt tarvitaan kunnissa vahvaa sivistyspolitiikkaa, toteavat opettajina työskentelevät kuntavaaliehdokkaat Kari Filpus ja Jukka Kunnari.

Koulutuksen ja nuorten harrastusmahdollisuuksien puolesta puhuvat myös valmennuksen ja opetuksen ammattilaiset Jukka Ikäläinen, Merja Liuski ja Petri Ronkainen. Ronkainen on Filpuksen ja Kunnarin tapaan ensimmäistä kertaa ehdolla. Ikäläinen ja Liuski ovat konkariehdokkaita.

Opiskelijoiden tukiin tehtyjä leikkauksia aikuisopiskelijat Katja Hietala, Jaakko Lehojärvi ja Markku Murtomäki pitävät käsittämättöminä.

– Korkean työttömyyden aikaan aikuisten opiskelumahdollisuuksia ja ammatinvaihtoa tulisi tukea eikä päinvastoin. SDP:n erinomaiselle koulutuspoliittiselle ohjelmalle on helppo liputtaa kuntavaaliehdokkaana, toteavat Hietala, Lehojärvi ja Murtomäki.

Kemissä tarvitaan työn ja työpaikkojen lisäksi koulutusta. Biotalouden mahdollisuuksiin tulee tarttua myös koulutuksessa.

– Nuoret tarvitsevat koulutusta, jolla pääsee töihin, ja yrittäjät tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa. Laadukkaasta ja alueen elinvoimaa tukevasta koulutusta on huolehdittava, peräänkuuluttavat valtuustoon pyrkivät Juha Tainio ja Veikko Kunnari.

Opettajana itsekin työskentelevä Kemin demareiden pj Pekka Tiitinen on myös tyrmistynyt maan hallituksen sivistyspolitiikasta. Toisen asteen koulutusleikkaukset uhkaavat koulutuksellista tasa-arvoa.

– SDP:n lanseeraaman nuorisotakuun kaikki elementit on otettava käyttöön Kemissä, koulupudokkaiden suhteen kunnassa tarvitaan nollatoleranssi. Siihen Kemin demarit ovat valmiita, vakuuttaa Tiitinen.

Hilkka Halonen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lapin SD-Piiri: Jäitä hattuun maakunnan sote-uudistuksessa!

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri on tyrmistynyt julkisuuteen tulleista tiedoista maakunnan sote-uudistusta koskien. Lapin Sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väliset neuvottelut ovat katkenneet, koska Länsi-Pohjaan tahdotaan jättää vain terveyskeskustasoista palvelua. Lapin sairaanhoitopiirin mielestä synnytykset, lasten ja naistentautien erikoissairaanhoito, anestesia, useat kirurgiset toimenpiteet ja esimerkiksi psykiatrian päivystys tulee keskittää Rovaniemelle.

– Maassa on menossa historiallinen uudistus, jolla halutaan synnyttää vahvoja ja elinvoimaisia maakuntia. Sellaisia ei saada missään aikaan sanelulla ja uhkailulla, toteaa demaripiirin puheenjohtaja Hilkka Halonen.

Tammikuussa lappilaiset, ja erityisesti merilappilaiset, huokaisivat helpotuksesta kun Lapin mahtipuolue keskusta kertoi kannattavansa yhden sairaalan ja kahden toimipisteen mallia, ja että vahva palvelutoiminta halutaan pitää myös Kemissä. Nyt on toinen ääni kellossa, ja merilappilaisilla on syytä huoleen.

Kiista on omiaan vahingoittamaa maakunnan sote-uudistystyötä, jonka tavoitteena ovat yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko maakunnan alueella.

 

Keskustelua aiheesta

Sotesoppa puhuttaa ja huolestuttaa kemiläisiä

Kuva: lehtikuva / vilja vehkaoja

Miten käy Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalveluiden on kysymys jota kysytään kemiläisiltä kuntavaaliehdokkailta. Kuntalaisia huolestuttaa, mutta niin huolestuttaa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä demariehdokkaita.

Soteuudistusta on tehty pitkään, eikä sen tarpeellisuutta kukaan kiellä. – Mutta mistä tämä yltiöpäinen yksityistäminen tähän soteuudistukseen tuli, kysyvät lähihoitajat Ulla Alatalo, Jaana Kotkansalo ja Essi Pietilä sekä sairaanhoitaja Sari Auvinen.

Soteuudistuksessa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät myös sosiaalipalveluihin kuuluvat työhönkuntoutuksen palvelut. Yksilövalmentajat Jukka Korhonen ja Tanja Metsävainio peräänkuuluttavat sitä, ettei työttömien palveluita saa unohtaa uudistuksen melskeissä. – Työllistäminen ja myös siihen kuuluvat työhönkuntoutuspalvelut olisi hyvä pitää kunnan tehtävinä, sanovat palveluohjaaja Maria Viinikka ja palvelukoordinaattori Tuomo Nettamo. Korhonen ja Metsävainio ovat samaa mieltä.

Soteasiat ovat myös ikäihmisten mielessä. – Lähipalveluiden puolesta pelätään, kertoo eläkkeellä oleva perhetyöntekijä ja kuntavaaliehdokas Ritva Aheinen. Myös valtuustoon uudelleen pyrkivät Jaakko Alamommo ja Raimo Holopainen allekirjoittavat ikäihmisten huolen.

SDP:n sote-linjasta, ei pakkoyhtiöittämiselle ja kyllä julkiselle palvelulle, on ollut helppo viestiä kuntalaisille. – On enemmän kuin tärkeää että nyt äänestetään joukolla, sillä nämä taitavat olla sote-vaalit. Nyt äänestetään siitä luotetaanko hallitukseen vai ei, pohtivat Aino Nuutinen ja Kimmo Peltonen.

Kemin demareiden listalla ensimmäistä kertaa valtuuston pyrkivä Kristiina Niskasta voi luonnehtia soteammattilaiseksi. Niskaselle kunnan sotepalvelut ovat tuttuja erityisesti vammaispalveluiden osalta. Kunnan palveluissa riittää toki kehittämistä. – Mutta miten palveluiden käy kun maakunta niitä järjestää. Siitä meillä ei ole mitään kokemusta, ja kysymyksiä on paljon, vastauksia vähän, sanoo Niskanen.

HH

Keskustelua aiheesta

Savupiippukaupungissa tarvitaan suurteollisuuden lisäksi mikroyrittäjyyttä

Prosessinhoitajina työskentelevät Markku Heikkuri, Heikki Härkönen, Tuomo Leppiaho ja Sami Zerni ovat nähneet miten digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työmarkkinoita. SDP:n kuntavaaliehdokkaina he pitävät tärkeänä uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä, siksi tarvitaan vahvaa elinkeinopolitiikkaa. – Työn vähyys näkyy suoraan kunnan taloudessa, verotulopohjaa pitää vahvistaa, toteaa toiselle valtuustokaudelle pyrkivä Härkönen.

Teollinen rakennemuutos näkyy Kemissä pitkään jatkuneena korkeana työttömyytenä. Siksi työ ja uudet työpaikat nousevat vahvasti esille myös ensimmäistä kertaa ehdokkaana olevien Timo Kaupin, Markku Kylmämaan ja Tommi Taipaleen ”mikä on kunnassa tärkeää – listalla”.

Mutta ei ihminen elä ainoastaan leivästä, sen tietää jokainen duunari. Harrastusmahdollisuuksissa on oltava kirjoa ja laatua, jokaiselle kuntalaiselle jotain. Myös nuorten asiat ovat tärkeitä.

Työ, nuoret, harrastukset sekä turvallinen ja sujuva arki – siinä lista, jonka allekirjoittavat myös uudet ehdokkaat Ilkka Nisula, Toni Vahlroos ja Jukka Kotajärvi sekä kuntavaaleissa aiemminkin ehdolla ollut Jarmo Tölli.

Maan hallitukselle kaikki laittavat samat terveiset – Ei uutta työtä synny työaikaa lisäämällä ja pakkoyhtiöittämällä, vaan uusilla innovaatioilla, erityisesti pk-sektorin toimintaedellytyksiä edistämällä ja työtä jakamalla.

Keskustelua aiheesta

Sote-palveluiden yhtiöittäminen ja valinnanvapaus vievät ojasta allikkoon

Kuva: lehtikuva / johannes tervo

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri on tyrmistynyt tavasta, jolla maan hallitus ajaa väkisin yhtiöittämis- ja valinnanvapausmalliaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Asiantuntijat ovat toistuvasti varoitelleet, että malli ei tule millään tavalla pienentämään kuluja. Sen sijaan palvelut pirstaloituvat ja kustannusten kasvu on ilmeistä.

Hallitus tuo sosiaali- ja terveydenhuoltoon järjestelmän, joka erkanee kokonaan muista pohjoismaista. Ruotsissa helmikuussa 2016 julkaistusta sote-raportista maan hallitus vaikenee kokonaan. Sillä sen esitykset kuntien ja maakuntien kesken jaetusta sote-vastuista ei sovi hallitukselle. Kunnat eivät saa pitkällä tikullakaan koskea iäkkäisiin, sairaisiin, työttömiin, vammaisiin jne. Mistä tämä kuntaviha oikein tulee?

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri vetoaa, että hallitus ottaa huomioon laajan asiantuntijajoukon näkemykset ja kuntien antaman lausunnot. Ja erityisesti oman vaikutusarviointinsa, jossa todetaan, että mitä sairaampi ja toimintakyvyltään heikentyneempi henkilö on, sitä huonommin hän kykenee tekemään valintoja.Hallituksen on peräännyttävä suunnitelmista pakkoyhtiöittää sote-palvelut. Verorahat on käytettävä ihmisten palveluihin, ei yhtiöiden voittoihin.

 

Keskustelua aiheesta