tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Rovaniemeläinen Marika Aalto tutkii ”suvakkivihaa” – ”Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies maanpetturi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Rovaniemeläinen Marika Aalto viihtyy pohjoisessa ja sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Lappilainen Marika Aalto on syntynyt Kemissä ja muuttanut Oulun kautta Rovaniemelle vuonna 2003 opiskelemaan kasvatustieteitä. Monen muun opiskelijan tapaan hänelle kävi niin, että työelämä vei ja opinnot jäivät roikkumaan gradua vaille valmiina. Viime keväänä hän jäi opintovapaalle, ja nyt työn alla on pro gradu -tutkielma vihapuheesta, joka kohdistuu suvaitsevaisesti ajatteleviin ihmisiin. Puhekielessä heitä kutsutaan alentavaan sävyyn ”suvakeiksi”. Sana muodostuu sanoista ”suvaitsevainen” ja ”vajaaälyinen”, puhekielessä ”vajakki”. Aihetta hän tarkastelee naisnäkökulmasta.

– Lähtökohtani on, että ”suvakkiviha” on rasismin uusi muoto, vaikkei se sinänsä voi olla rasismia, sillä rasismi on pohjimmiltaan ihonväriin tai etnisyyteen liittyvää. Näen, että ”suvakkiviha” on kuitenkin sen saman vihan uudelleenmuodostuma, Aalto selvittää.

Naisnäkökulmaan Aalto keskittyy siksi, että suvakeiksi leimattuja naisia ja miehiä kuvaillaan niin eri tavoin. Naisten suvaitsevaisuuden moittimiseen liittyy vahva seksuaalisuuden korostaminen. Sen myötä naisiin kohdistuva vihapuhe on Aallon mukaan myös alistavaa.

– Suvakkinainen on aina huora tai lesbo, mies on maanpetturi, ääliö tai muuten vain tyhmä, Aalto kuvailee.

Graduaan varten Aalto on kerännyt aineistoa Facebookin Rajat kiinni -ryhmästä, jota voi seurata siihen liittymättä. Hän poimii materiaalia ryhmään linkitettyjen luotettavien uutislähteiden alle kertyvästä keskustelusta. Kriteerinä on, että keskustelu liittyy pakolaistilanteeseen.

– Ei siellä kauheasti tarvitse etsiä rasismia tai vihapuhetta, vaan ryhmässä se on ihan esillä, hän summaa.

Pelottavaa puhetta

Marika Aalto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhetavat ovat ylipäätään jatkuvasti koventuneet ja kuinka faktoista piittaamaton populismi on nostanut päätään. Erityisesti hänestä tuntui käsittämättömältä, miten avoimesti vihapuhe rehotti USA:n presidentinvaaleissa. Donald Trump sai laukoa mitä tahansa, mutta silti hänellä riitti kannattajia. Suomessa meno on selvästi hillitympää.

– Joskus mietin, että onko Suomessa hillitympää siksi, että Suomi on niin säännelty maa. Meillä jos joku puhuu tavoilla, joilla Trump kampanjansa aikaan puhui, sillä olisi seurauksia.

– Mietin, että mahtaako meidän oikeistolaiset ajatella samalla tavalla kuin Trump, mutta eivät vain sano sitä, koska sellaisia ei sovi Suomessa sanoa ääneen, Aalto pohtii.

Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla.

Aaltoa huolettaa, että poliittisessa ja julkisessa keskustelussa maalataan uhkakuvia puhumalla ”pakolaistulvasta”. Tulva on jotain hallitsematonta, suurta tuhoa aiheuttavaa ja sellaista, jolle kukaan meistä ei voi mitään. Aalto huomauttaa, että 30 000 ihmistä ei ole mikään tulva, vaikka se Suomessa ennennäkemätön määrä tulijoita onkin.

– Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista. Puhutaan, että pakolaisuus on kriisi Suomelle, mutta kyllä se kriisi on jossain ihan muualla, hän sanoo.

Pelko, jota mediakin tulee sanavalinnoillaan vahvistaneeksi, on kasvualustaa rasismille, vihapuheelle ja syrjinnälle. Tulvasta puhuminen etäännyttää siitä tosiasiasta, että tänne tulijat ovat ihmisiä.

– Sen myötä meidän ei tarvitse miettiä, onko meillä velvollisuus auttaa, vaan voimme keskittyä kauhisteluun ja resurssien puutteesta puhumiseen, hän jatkaa.

SDP:n arvot kolahtivat

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja empaattisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat olleet Marika Aallolle aina tärkeitä arvoja. Häntä houkutti lähteä yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan, mutta häntä jarrutti epävarmuus siitä, että hän ei tiedä tarpeeksi politiikasta. Aluksi hän liittyikin seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua Lapin vihreiden sähköpostilistalle. Yliopistolla silmään osui kutsu Demarinuorten tutustumistilaisuuteen, jonne saattoi mennä kuuntelemaan ja juttelemaan.

– Tuollaista olin etsinyt. Paikkaa, josta saisi ehkä tukea ja apua, koska halusin päästä vaikuttamaan, mutten halunnut näyttää tyhmältä. Demarinuorissa kukaan ei olettanut, että tiedän valmiiksi asioita tai että minulla olisi jo jonkinlainen poliittinen historia, ehkä kotona opetettu. Sellaiseen saattaa joskus törmätä SDP:n perustoiminnassa, Aalto kertoo.

Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia.

Demarinuorten toiminnassa Aalto oli lopulta mukana aktiivisesti melko pitkään vuodesta 2007 lähtien. Liittohallituksessakin yhden kauden. Oli mahtavaa olla porukassa, joka ajatteli samalla tavalla kuin Aalto. Arvot kohtasivat ja porukassa kaikki ajattelivat, että politiikalla ja sillä, kuka asioista päättää, on merkitystä. Järjestömaailma kuitenkin jäi, kun Aalto aloitti työssä, jossa hän reissasi paljon.

– Nyt, kun jäin opintovapaalle viime keväänä, olen hiljalleen Työväenyhdistyksen kautta yrittänyt aktivoitua uudelleen, nyt 35-vuotias Aalto kertoo.

Itseään Aalto kuvailee helposti asioista innostuvaksi, eikä häntä ole vaikea houkutella uusiin asioihin mukaan.

Kotonaan pohjoisessa

Aalto ei kärsi kaamoksesta, vaan nauttii, kun saa sytyttää kynttilät valaisemaan. Hän on onnellinen siitä, että luonto latuineen ja metsälenkkimaastoineen on Lapissa lähellä. Kun Helsingistä lähdetään viikonlopuksi Tallinnaan, lähdetään Rovaniemeltä Rukalle tai Leville.

Rovaniemi on myös talvella aivan oma maailmansa, kun kaupunki herää henkiin. On joulumarkkinoita kojuineen ja kaduilla voi kuulla kieliä maailman eri kolkista.

– Olen kotona täällä pohjoisessa. Ihmiset täällä ovat rehellisiä ja luotettavia, ja sellainen maalaisjärki ja käytännönläheisyys näkyvät. Ehkä se on vähän sellaista stereotypiaakin, mutta paikkansa se pitää, Aalto tuumii.

Kaksi kysymystä

1. Minkä yhden asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Haluaisin, että maailma olisi sellainen paikka, ettei kenenkään tarvitsisi paeta kotoaan. Maailmanlaajuisesti näen kolme vakavaa ongelmaa: pakolaistilanne, ilmastonmuutos ja äärioikeiston nousu.

2. Terveisesi sosialidemokraattiselle kentälle?

Ikinä ei saa luovuttaa! Pitää jaksaa taistella niiden asioiden eteen, mihin me kaikki uskomme. Kun tuomme omia arvojamme esille, uskon tulevien vaalien olevan meille hyvät vaalit.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

Jukka Ikäläinen Kemin demareiden valtuustoryhmän johtoon

Kuva: Getty Images

Kemin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Jukka Ikäläisen, varapuheenjohtajaksi Pirita Hyötylän ja sihteeri/tiedottajaksi Hilkka Halosen.

Kaupunginhallituksessa valittiin Pirita Hyötylän ja Jukka Ikäläisen lisäksi Pekka Tiitinen, joka ottaa myös hallituksen 1. vpj:n pestin. Koulutuslautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän linjan kunnallispoliitikko Ritva Aheinen. Aheisen lisäksi koulutuslautakunnassa vaikuttavat Kalle Huusko ja Jani Rojola.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa demariedustajina aloittavat Sari Auvinen, Eija Karismo ja Jukka Korhonen, ja kulttuurilautakunnassa Tanja Metsävainio, Sami Zerni ja Omar Sharif.

Teknisessä lautakunnassa jatkavat Jaakko Alamommo, lautakunnan pj, ja Maria Viinikka. Uutena lautakuntaan nousee Jukka Kunnari. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin 1. kauden valtuutettu Jaana Kotkansalo ja jäseniksi Kaisu Liiten ja Merja Liuski.

Marja-Liisa Hynninen valittiin Musiikkitoimen yhteislautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Eija Komokallio ehdokkaaksi Meri-Lapin kuntapalveluiden johtokunnan jäseneksi.

Koulutuskuntayhtymä Lappian valtuuston demaripaikat tulevat Sami Zernille, Essi Pietilälle ja Kari Filpukselle. Lappian hallitukseen esitetään valittavaksi Hilkka Halonen. Lapin Liiton edustajainkokouksessa demareita edustavat Sari Auvinen ja Jukka Ikäläinen, joita esitetään myös Lapin Liiton valtuustoon.

Keskustelua aiheesta

Tornion Demarit sopivat luottamuspaikoista

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Tornion sosialidemokraattien valtuustoryhmä ja työväenyhdistyksen johtokunta päättivät tiistaina 6.6.2017 pidetyssä kokouksessaan luottamuspaikoista tulevalle valtuustokaudelle.

Valtuustoryhmä ja johtokunta esittävät, että kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtajaksi valitaan Janne Olsen ja kaupunginhallituksen jäseneksi Kosti Ollilla valtuustokauden kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi. Olsenin ja Ollilan paikat vaihtuvat valtuustokauden puolessa välissä kesällä 2019. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi esitetään Mari Tuomaalaa.

Demareista esitetään jäseniksi elämänlaatulautakuntaan Jari Hannuniemi, sivistyslautakuntaan Katariina Petäjämaa, tekniseen lautakuntaan Mauri Lappalainen ja Henna Knuuti sekä sosiaali- ja terveyslautakuntaan Hanna Hukkanen ja Lotta Kuismanen.

Tornion kaupunginvaltuusto kokoontuu nykyisessä muodossa ensimmäiseen istuntoonsa maanantaina 12.6. ja valtuustossa täytetään kaikki luottamuspaikat.

Keskustelua aiheesta

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri: Sote- ja maakuntauudistuksessa muistettava ihmisten tarpeet

Kuva: lehtikuva / johannes tervo

Tervolassa kevätpiirikokoustaan pitäneet Lapin Sosialidemokraatit vaativat, että tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa on otettava huomioon ihmisten todelliset tarpeet. Sosialidemokraatit ovat tyrmistyneitä hallituksen aikeista ajaa mallia, joka asiantuntijoiden mielestä pikemminkin pirstaloittaa palveluketjuja ja nostaa kustannuksia alentamisen sijaan. Koko uudistuksen tarkoitus vesittyy ja hunajapurkilla riittää mehiläisiä, kun voittoa tavoittelevat yhtiöt maksimoivat tuottonsa.

Lapin Sosialidemokraatit vetoavat voimakkaasti yhteisen lappilaisen sote-ratkaisun puolesta. Tuleva maakunta on kaikkien lappilaisten ihmisten yhteinen asia. Tämä tulee turvata esimerkiksi alueiden jyvitetyllä oikeudella saada oma edustajansa hallintoon. Liiallinen keskittäminen on estettävä ja päästävä yhteiseen yhden toimijan ja kahden toimivan sairaalan malliin lainsäädännön puitteissa.

Lapin Sosialidemokraattinen Piiri paheksuu Sipilän hallituksen päätöstä osoittaa rahat vain Oulun sataman syväruoppaukseen unohtaen Kemin ja Tornion. Hallitus ei ole ottanut huomioon kokonaistaloudellista tilaa ja tulee luomaan yhdelle satamalle kovan kilpailuedun muun Pohjois-Suomen kustannuksella.

Lappilaiset ihmiset antoivat hallituspuolueille murskaavan tuomion kuntavaaleissa. Lapin Sosialidemokraatit onnistuivat mallikkaasti. Pienenevistä valtuustoista huolimatta Sosialidemokraatit saivat lisää valtuutettuja useissa kunnissa. Vaalitulos antaa vahvan pohjan sosialidemokraattisen politiikan jatkamiseksi ja vahvistamiseksi Lapissa.

Tuleviin maakuntavaaleihin lappilaiset sosialidemokraatit lähtevät tavoitteenaan asettaa kattava lista sosialidemokraattisia ehdokkaita ja saada sitä kautta hyvä tulos.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kemiläiset sanoivat kyllä uudistamiselle ja kehittämiselle

SDP kasvatti kannatustaan lähes viisi prosenttiyksikköä Kemissä. Paikkoja demarit saivat kolme lisää. – Paalupaikalle ei aivan ylletty, mutta sitä saavutettiin merkittävästi. Demarit lisäsivät puolueista eniten kannatustaan, iloitsee kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pekka Tiitinen.

SDP:n ryhmä aloittaa kesäkuussa valtuustokautensa 13 valtuutetun voimin, uusia näistä on neljä. Tiitisen mielestä vaalivoitto on hyvin onnistuneen ehdokasasettelun, erinomaisen vaaliohjelman ja vahvan vaalityön ansiota. – Kiitos tuloksesta kuuluu koko porukalle, ehdokkaille, tukijoukoille ja tietenkin äänestäjille, muistuttaa erinomaisen henkilökohtaisen tuloksen myös itse tehnyt Tiitinen.

Valtuustoryhmän työskentelylle on viitoitettu tie vaaliohjelmassa, jossa vahvasti painottuu kaupungin kehittäminen. Kuntalaisia tullaan tapaamaan ja kuulemaan säännöllisesti. – Mutta ennen valtuustoryhmän työn käynnistymistä käydään neuvottelut muiden ryhmien kanssa, sitten kunnallisjärjestön johto tekee esityksen luottamuspaikkojen jaosta kunnallisjärjestön kokoukselle. Esitys perustuu tietenkin kunkin ehdokkaan omiin toiveisiin ja vahvuusalueisiin. Vähän taitaa tulla kiire mutta kesäkuun valtuuston kokoukseen mennessä asiat on saatu sovittua, vakuuttaa Tiitinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hallitus on unohtanut ikäihmiset – Kemin demarinaiset ei

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Viimeisen parin vuoden aikana eläkkeensaajia on kohdeltu kovalla kädellä. Palvelumaksuja on korotettu, KELAn korvauksia on alennettu ja asumiskustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Kaikkein surullisinta on, että useimmat näitä muutoksista kohdistuvat samaan kansanryhmään; iäkkäisiin ja sairaisiin sekä pientä eläkettä saaviin vanhuksiin. Pisteenä iin päälle tuli kansaneläkkeiden leikkaus tälle vuodelle. Lisäksi hallitus on ”luvannut”, että kansaneläkkeiden indeksikorotukset jäädytetään parina seuraavana vuotena.

Maan hallituksen tekoja ei Kemin valtuustossa muuteta miksikään.  – Valtuusto voi kuitenkin omalta osaltaan tukea ja auttaa pienellä eläkkeellä kituuttavia pitämällä esim. asiakasmaksut kohtuullisena, miettivät kuntavaaliehdokkaat Kaisu Liiten ja Eija Komokallio. Kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä tulee vahvasti huomioida ikäihmiset. – Seniorikansalaisten liikuntamahdollisuuksien tukemisessa on rajattomat mahdollisuudet, toteaa valtuutettu ja sinne uudelleen pyrkivä Ritva Aheinen.

Demarinaisten kuntavaaliehdokkaat ovat erittäin tyytyväisiä demareiden valtuustokauteen. SDP:n aloitteesta liikkeelle lähtenyt Kemin kansalaistalo sai RAY:n rahoituksen, on nyt Kemikammari ja avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille kemiläisille.

Toiminnalla ehkäistään ikäihmisten yksinäisyyttä, ja se tarjoaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. – Erinomainen paikka viettää aikaa, tutustua uusiin ihmisiin, eri kulttuureihin ja vaikkapa uusiin harrastuksiin, vahvistavat Katja Hietala ja Pirita Hyötylä, joille ikäihmisten asiat ovat tuttuja sosiaali- ja terveyslautakunnasta. Hietala ja Hyötylä ovat ehdolla kuntavaaleissa.

Hilkka Halonen

Keskustelua aiheesta