Rovaniemen demarit haluavat uimahallin keskustaan – ”Ihmisillä on oltava mahdollisuus päästä tärkeiden liikuntapaikkojen ääreen”

Kuva: Thinkstock

Rovaniemen uimahallihanke etenee kahden hallin mallilla – ”Kyse on lopulta arvovalinnasta ja SDP:n kanta on selkeä”

Viime vuosina ja erityisesti vaalien alla rovaniemeläisiä keskusteluttivat liikuntapalvelut ja uimahallin sijainti. Vaikka moni rovaniemeläinen toivoi sijainniksi keskustaa, hanketta vietiin eteenpäin Ounasvaara edellä. Keskustan vaihtoehtoa on pitänyt esillä myös Rovaniemen sosialidemokraatit.
Keväällä valittiin uusi valtuusto ja uimahallihanke oli uuden kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina 9.10. Kompromissina päädyttiin kahden uimahallin mallin selvittämiseen. Hankesuunnittelua jatketaan niillä perustein, että selvitetään mahdollisuus taata uimahallipalvelut sekä keskustan että Ounasvaaran alueella.

Näin asia eteni

Kaupunginhallituksen jäsen Terhi Suoraniemi (sd.) kertoo, miksi kyseessä oli kompromissi. Hävittyjen äänestysten jälkeen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen muutti esitystään jonkin verran sosialidemokraatteja tyydyttävään suuntaan, jolloin demarit päätyivät yhtymään Sanna Karhun (kesk.) esitykseen.
– Ensin esitimme, että asia olisi jätetty pöydälle. Valtuustoryhmät kokoontuvat jo tämän viikon torstaina, joten päätöksen tueksi olisi saatu kaikkien valtuustoryhmien kannat, Suoraniemi aloittaa.
Kuitenkin pöydällepano hävisi äänestyksessä 3-8.
Lisäksi Suoraniemi esitti Harri Rapon (sd.) ja Aatos Nätyngin (vas.) ja kannattamana, että selvityksissä huomioidaan keskustan ja Ounasvaaran vaihtoehdot tasapuolisesti ja Ounasvaaran alueen sekä Urheiluopiston paikoitus- ja liikennejärjestelyiden kustannukset. Lisäksi vaadittiin, että varmistetaan, että uimahalli on kaikille käyttäjäryhmille esteettömästi saavutettavissa.
– Tärkeimpänä halusimme, että uimahallipalvelut nostetaan nykyaikaiselle tasolle siten, että kuntalainkin edellyttämä osallisuus aidosti toteutuu.
Myös tämä esitys hävisi äänestyksessä 3-8.

Asukkaita pitää kuunnella

Erityisesti sosialidemokraatit ovat arvostelleet aiempaa valmistelua. Demareiden mielestä rovaniemeläisten mielipiteitä ei ole otettu riittävästi huomioon. Nyt on kuitenkin päätetty, että vammais- ja vanhusneuvostoa sekä nuorisovaltuustoa kuullaan.
– Se oli hyvä juttu. Nyt pitää vielä varmistaa se, että pidetään avoimia tilaisuuksia, joissa ihmiset saavat kertoa mielipiteitään. Ja huolehditaan, että heidän ajatukset näkyvät päätöksissä, Suoraniemi toteaa.

Rovaniemen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on myös tyytyväinen asukkaiden laajempaan huomioimiseen. Jos tullaan lopulta siihen lopputulokseen, että Rovaniemelle rakennetaan vain yksi uimahalli, on se rakennettava keskustan alueelle.
– Lopulta kyse on arvovalinnasta ja SDP:n kanta on tässä selkeä. Ihmisillä on oltava jatkossakin mahdollisuus päästä helposti tärkeiden liikuntapalveluiden ääreen, Näkkäläjärvi linjaa.
Lopullisesta investointipäätöksestä päättää valtuusto myöhemmin, kun selvitykset on tehty

Maria-Riitta Mällinen
Rovaniemi

Kirjoittaja on SDP:n Rovaniemen valtuustoryhmän jäsen

Keskustelua aiheesta

Saamelaiset juhlivat kansallispäiväänsä

Kuva: Lehtikuva

Saamelaiset juhlistavat tänään kansallispäiväänsä. Saamelaisten kansallispäivä pääsi suomalaiseen almanakkaan vuonna 2004, mutta saamelaiset päättivät juhlapäivästään jo vuonna 1992.

Juhlapäivän taustalla on ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka pidettiin 101 vuotta sitten Norjan Trondheimissä.

Päivä on luonnollisesti yksi saamelaisten liputuspäivistä. Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset suosittelevat kuitenkin myös yleistä liputusta.

Tiistaina koulut kutsutaan viettämään saamelaisten kansallispäivää – Näkkäläjärvi kiittää: ”Sopii viettää kaikissa Suomen kouluissa, ei vain saamelaisalueen kouluissa”

Kuva: Lehtikuva
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kannustaa kaikkia kouluja viettämään saamelaisten kansallispäivää.

Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö kutsuvat viettämään saamelaisten kansallispäivää tiistaina 6.helmikuuta. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi tviittaa kiitoksen saamelaisten kansallispäivän huomioimisesta.

– Saamelaisten kansallispäivää sopii viettää kaikissa Suomen kouluissa, ei vain saamelaisalueen kouluissa. Tätä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilakin taisi aiemmin ehdottaa.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mukaan saamelaisten kansallispäivän vietto kouluissa toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Heinosen mukaan se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta ja vastuullista toimintaa. Kouluyhteisöissä tulee tunnistaa, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus.

– Saamelaisten kansallispäivä antaa hyvän mahdollisuuden tutustua saamelaisiin Euroopan ainoana alkuperäiskansana sekä saamelaisten kulttuuritraditioihin, Heinonen sanoo Opetushallituksen sivuilla.

Opetushallitus on nimennyt saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin pääteemaksi eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden 2018 vietossaan.

Kulttuuriperintöä halutaan vaalia

Opetushallituksen sivuilla kerrotaan, että juuri valmistuneen kulttuuriperintöbarometrin tulokset osoittavat selvästi, että omaa kulttuuriperintöä ja -ympäristöä halutaan vaalia. Tärkeimmiksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luonnon, ympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat neuvotelleet kolmivuotisesta etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämistoiminnasta, jonka avulla voitaisiin parantaa erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten mahdollisuuksia saada täydentävää saamen kielen opetusta.

– Oma äidinkieli on se väline, jolla parhaiten ilmaisemme itseämme, tunteitamme, ajatuksiamme sekä kommunikoimme muiden kanssa. On ollut hieno huomata, kuinka saamelaisnuoret arvostavat omaa kieltään ja kulttuuriperintöään ja haluavat varmistaa sen jatkuvuuden, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Aineistoa kansallispäivän viettoon

Saamelaisten kansallispäivän vietossa voi hyödyntää aineistoa, jonka Opetushallitus on tuottanut yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Oktavuohta-sivustolta löytyy tietoa saamelaisista, saamen kielistä, saamen kulttuurista sekä materiaalia ja työkaluja opetuksessa hyödynnettäviksi.

Kiinalaisten kuskien tulo teille hirvittää lappilaisia – jo nyt tiellä pysähdellään: ”Siinä turistit kuvailevat kaikessa rauhassa maisemia”

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen
Lapin poliisi ei odota muutosta pelonsekaisin tuntein, mutta lappilaisia kuskeja kiinalaisten turistien tulo liikenteeseen jännittää.

Lappilaiset pelkäävät henkensä puolesta. Vaara vaanii teillä, jotka ovat liukkaat, lumiset, tuiskuiset, pimeät ja vilisevät poroja – ja joilla ajelee pian todennäköisesti yhä enemmän ulkomaalaisia, tähän kaikkeen tottumattomia kuskeja.

Kiinalaiset ajokortit ovat kelvanneet Suomessa helmikuun alusta alkaen, kun uusi ajokorttilaki on tullut voimaan. Kiinalaisten uskotaan tarttuvan mahdollisuuteen, koska omatoimimatkailu kiinnostaa yhä enemmän myös pitkään ryhmämatkailua suosineita kiinalaisia. Näin kertoo Lapin Liiton matkailuasiantuntija Satu Luiro.

Ajokorttilain muutoksella halutaan yhtenäistää kansainvälisiä käytäntöjä, kertoo hallitusneuvos Eija Maunu liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM). Ponnin lain muuttamiseen tuli matkailuyrittäjiltä ja autovuokraajilta, hän sanoo. Sitä puolsi myös työ- ja elinkeinoministeriö.

Nyt LVM sysääkin vastuuta juuri autonvuokraajille ja matkailuyrittäjille. Heidän tulisi kertoa turisteille suomalaisesta liikennekulttuurista, mutta mikään pykälä ei heitä tähän velvoita.

Autoja vuokrattu luvatta

LVM:n mukaan kiinalaiskuskit aiemmin hyväksyneistä Ruotsista tai Norjasta ei ole saatu viitteitä, että kansainväliset kuljettajat törmäilisivät muita enemmän.
Lapin poliisin ylikomisario Rauno Pätsin mukaan ulkomaiset matkailijat ovat henkilöauto-onnettomuuksissa selvä vähemmistö.

– En odota tätä muutosta pelonsekaisin tuntein, Pätsi sanoo.

Poliisi ei Pätsin mukaan voi juuri ehkäistä mahdollisia onnettomuuksia. Kuten ministeriö, myös hän laskee toivonsa autovuokraamojen ja matkailualan valistuksen varaan.
Hän kertoo, että jotkut autovuokraamot ovat jo vuokranneet autoja kiinalaisille, vaikkei näin saisi tehdä. Tapauksista on kirjoitettu sakkoja.

Palopäällikkö Jukka Harmanen Lapin pelastuslaitokselta Inarista sanoo, että onnettomuuksia, joissa osallisena on ulkomainen kuski ja joissa tarvitaan pelastuslaitosta, sattuu Inarissa parikymmentä vuodessa. Se on noin puolet tapauksista.

Päivittäin tapahtuu, että ulkomaiset kuskit ajavat autonsa kelkkareiteille tai laduille, koska eivät hahmota, missä autotiet kulkevat, Harmanen kertoo. Jotkut ajavat ikkunalasit huurussa tai auki, koska eivät osaa käyttää auton ilmanvaihtoa. He ajavat kuitenkin hitaasti ja varovasti.

Tuttu ilmiö on myös keskelle tietä valokuvaamaan pysähtynyt turisti.

”Saa olla entistä varovaisempi”

Kiinalaisajokortit kelpaavat koko Suomessa, mutta Lapissa olot ovat ankarat ja kiinalaiset ovat iso matkailijaryhmä esimerkiksi Inarin ja Saariselän alueella.

Inarilaisille ulkomaisten kuskien tottumattomuus talvikeleihin on ollut arkea jo vuosia. STT kysyi kokemuksia Facebookin Inarin kansalaiskanava -sivulla.

– Viime talven kokemusten perusteella pelottaa. Talviajoon tottumattomia, jotka ajavat mutkaisella tielläkin vastaantulijan kaistalla, kommentoi Lauri Wesslin Facebookissa.

– Saapi olla entistä varovaisempi mäkisillä tai mutkaisilla teillä, kun autoja on jo nyt pysähtyneenä keskelle ajokaistaa. Siinä turistit kuvailevat kaikessa rauhassa maisemia. Läheltä piti -tilanteita on ollut muutaman kerran, kertoo Veijo Kitti.

Seppo Lepistö huomauttaa, että riskikuskeja on jo teillä:

– Siellä liikkuu monenlaista kulkijaa jo nyt. On arkaa, sekavaa, kokematonta, päihtynyttä ja monen maalaista kuljettajaa, joten kyllä sinne kiinalaisetkin mahtuvat. Mutta toki pelottaa!

STT–TUIJA SORJANEN

Keskustelua aiheesta

Kemin kaupunginhallitus jatkaa tehtävissään – ”Uutta Elinvoimaista Kemiä Kohti”

Kuva: lehtikuva / panu pohjola

Kemin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen valtuustoryhmä päätti olla yhtymättä 29.1. pidetyssä valtuuston kokouksessa Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten epäluottamuslauseeseen, joka koski kaupunginhallituksen luottamusta. Kiista koski kaupunginhallituksen käyttäytymistä kaupunginvaltuuston 13.11. päätöksen jälkeen.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää sen sijaan tärkeänä, että tulevaisuudessa Kemin kaupunginvaltuusto keskittyy uuden kunnan rakentamiseen maakuntauudistuksen myötä.

Aloite elokuvateatterin sijoittamisesta kulttuurikeskuksen yhteyteen sai kieltävän vastauksen aloitevastauksessaan.

EDIT: Otsikkoon lisätty ”Uutta Elinvoimaista Kemiä kohti”.

Tuula Haatainen peräänkuuluttaa ympäristön huomioimista arktisessa politiikassa – ”Jäätiköiden sulaminen ei kosketa vain arktista aluetta vaan meitä kaikkia”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Presidenttiehdokas Tuula Haataisella on nyt kiire. Hän haluaa tosissaan haastaa Sauli Niinistön. Hän kuitenkin ehti vastata Lapin Demokraatin kysymyksiin.

Aloitimme hiukan erikoisella kysymyksellä. Kysyinkin Tuula Haataiselta, minkä yhden asian hän muuttaisi maailmasta, jos hän olisi taikuri. Vastaus on lyhyt ja ytimekäs:

– Poistaisin eriarvoisuuden.

Tämä teema tuntuukin olevan läpileikkaavana Haataisen presidentinvaalikampanjassa.

Presidenttinä hän taitaisi seurata Tarja Halosta. Olemalla arvojohtaja. Hänellä on sydäntä sanoa, että hyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on konfliktien juurisyihin puuttuminen. Tasa-arvoa ei tarvita vain Suomessa, vaan kaikkialla maailmassa. Eriarvoisuus ja muutoksia tuova ilmastonmuutos ovat ponnahdusalustoja konflikteille.

Haatainen ei silti pelkää ottaa kantaa myös siihen, miten itänaapuriin tulisi suhtautua.

– Suomella on hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihinsa. Suomi ylläpitää vakaita kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Venäjä-yhteistyö on merkityksellistä esimerkiksi raja-, kauppa-, energia- ja arktisiin alueisiin liittyvissä asioissa, hän linjaa.

Arktiset asiat esiin – ympäristö ja ilmastonmuutos huomioiden.

Haatainen pitää tärkeänä myös Suomen aktiivisuutta arktisissa asioissa, mutta korostaa ympäristön ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamista. Taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella Suomen tulee huomioida kaikessa kestävän kehityksen periaatteet.

– Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja siinä tehtävässä Suomen tulee painottaa ilmastonmuutoksen monipuolista huomioimista. Jäätiköiden sulaminen ei kosketa vain arktista aluetta vaan meitä kaikkia.

Haataiselle Lappi ei ole vieras paikka, vaan lähellä sydäntä. Hänellä onkin terveisiä lappilaisille:

– Lappi on valtava mahdollisuus, teillä on yrittäjyyttä ja osaamista. Lapin luonto on minulle tärkeä ja läheinen. Matkailun myötä Lappi ja lappilaisten vieraanvaraisuus tunnetaan maailmalla, teette Suomea hienosti tunnetuksi.

Maria-Riitta Mällinen