Politiikka

”Ruokkii mielivaltaista yhteiskuntajärjestystä” – Kokoomusministeri: ”Korruptiolla ei sijaa Suomessa”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen

– Korruptio on demokratian, kestävän kehityksen ja markkinatalouden pahimpia vihollisia. Korruptio vaarantaa yhteiskuntien turvallisuutta, heikentää demokratiaa, lisää eriarvoisuutta, hidastaa taloudellista kehitystä ja murentaa oikeusvaltiota, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) YK:n korruption vastaista yleissopimusta käsittelevässä sopijapuolikonferenssissa Wienissä.

– Historia osoittaa, että pahimmillaan korruptio ruokkii mielivaltaista yhteiskuntajärjestystä ja tuhoaa kansalaisten mahdollisuudet elintason ja sosiaalisen aseman parantamiseen.

Häkkäsen mukaan Suomi on aktiivisesti mukana tukemassa YK:n korruption vastaista työtä ja tukee EU:n vahvaa roolia korruption torjunnassa. Häkkänen muistutti, että korruptio murentaa avoimen yhteiskunnan perusarvoja ja vaarantaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen.

– Suomi tukee monenkeskistä ja sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä. Korruption vastainen työ on yksi osa monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä, jolla tuetaan rauhan, demokratian, vapauden ja talouskasvun etenemistä maailmassa. Kansainvälinen yhteistyö ja paine ovat korruption torjunnassa avainasemassa. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, ellei korruption torjunnassa ja oikeusvaltiota tukevien instituutioiden luomisessa onnistuta, painotti Häkkänen.

– Korruptiolla ei tule olla myöskään Suomessa sijaa. Vaikka kansainväliset selvitykset osoittavat, että Suomi on niin sanottu alhaisen korruption maa, on korruption vastaiseen työhön panostaminen erittäin tärkeää myös meillä, Häkkänen totesi.

Häkkänen kertoi Suomessa valmisteilla olevasta korruption vastaisesta strategiasta.

– Maamme ensimmäisen korruption vastaisen strategian tavoitteena on johdonmukaisesti vahvistaa viranomaisrakenteiden toimintakykyä, lisätä läpinäkyvyyttä ja yleistä tietoisuutta korruptiosta, helpottaa korruptiotapausten paljastumista sekä kehittää lahjusrikoksiin liittyvää lainsäädäntöä ja edistää korruptiotutkimusta. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja vapaa media ovat ratkaisevan tärkeä osa korruption torjuntaa.

Korruption vastainen YK:n yleissopimus (UNCAC) tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2005. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006.

Korruptiosopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen korruption vastainen sopimus. Sen velvoitteet liittyvät lahjusrikoksiin ja eräisiin muihin korruptiota koskeviin rikoksiin kuten rahanpesuun. Sopimuksessa on määräyksiä ennalta ehkäisystä, kriminalisoinneista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja asiantuntija-avusta sekä korruptiolla saatujen varojen palauttamisesta. Sopijavaltioita on tällä hetkellä 183.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat