Legaa luotsaava Matteo Salvini kokoaa kansallismielisistä oikeistopopulisteista uutta ryhmää, johon olisi näillä näkymin liittymässä perussuomalaisten lisäksi muun muassa Ranskan Marine Le Penin Kansallinen liittouma ja Saksan AfD.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari osallistuu lauantaina Italian Milanossa Salvinin järjestämään kokoontumiseen, johon on Huhtasaaren mukaan tulossa osallistujia Legan lisäksi ainakin Itävallan FPÖ-puolueesta, Tanskan kansanpuolueesta, AfD:stä ja Viron Ekrestä.

Yhteistyöneuvottelut ovat kesken, eikä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vielä kommentoi niiden etenemistä.

Viime vaalien jälkeen äärioikeistolaiset euroskeptikkopuolueet eivät onnistuneet sovittamaan yhteen kantojaan, vaan hajautuivat kolmeen ryhmään: perussuomalaisten nykyryhmän ECR:n lisäksi EFN:ään ja EFDD:hen. Nyt on kohistu jo pitkään, että tällä kertaa oikeistopopulistit kokoavat voimiaan yhteen ja muodostavat suuren vastavoiman EU:ssa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku ei kuitenkaan usko, että yhteinen sävel löytyy nytkään.

– Pidän epätodennäköisenä, että euroskeptiset laitaoikeistopuolueet mahtuisivat samaan ryhmään, Iso-Markku sanoo STT:lle.

Iso-Markun mukaan kansallismielisten liittouman saama mediahuomio on jo tähän mennessä kuitenkin niin suurta, että se on jo itsessään ollut toimiva vaalistrategia puolueille, vaikka minkäänlainen yhteistyö ei onnistuisikaan.

Salvinin liittouma on muodostumassa nykyisen ENF:n tilalle, ja gallupien mukaan ryhmä kasvaa nykyisestä.
Millaiseen ryhmään perussuomalaiset siis on siirtymässä?

Ainakin hajanaiseen, Iso-Markku sanoo. Ryhmä ei ole löytänyt tällä kaudella monessakaan kysymyksessä yhteistä linjaa. Toisekseen euroskeptinen laitaoikeisto suhtautuu Iso-Markun mukaan todella vaihtelevalla innolla lainsäädäntötyöhön: osa aktiivisesti, osa ei ollenkaan.

– Monelle niistä EU-parlamentti on ollut enemmänkin alusta, jonka kautta pystyy levittämään keskeisiä sanomia omille kotimaisille yleisöille.

Salvinin liitossa huomiota on herättänyt erityisesti sen suhtautuminen Venäjään. Italian Lega on allekirjoittanut yhteistyöpaperin Venäjän valtapuolueen kanssa, ja Marine Le Pen on rakentanut huomiota herättävästi suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Juuri Venäjä-myönteisyyden takia ruotsidemokraatit on kertonut pettyneensä perussuomalaisten aikeisiin vaihtaa ryhmää. Perussuomalaiset haluaisivat jatkaa samassa ryhmässä ruotsidemokraattien kanssa, mutta ruotsidemokraatit ovat tehneet selväksi, etteivät halua tehdä yhteistyötä Marine Le Penin puolueen kanssa.

Iso-Markku arvelee, että Venäjä saattaa muodostua esteeksi myös sille, että Puolan Laki ja oikeus -puolue lähtisi Salvinin ryhmään.

Muiden puolueiden Venäjä-kannat eivät kuitenkaan ole yhteistyön este perussuomalaisille.

– Se ei ole sellainen yhteinen nimittäjä, jonka mukana tässä mentäisiin, Halla-aho sanoo.

Ryhmää muodostetaan sen sijaan ydinteemojen ympärille, joiksi Halla-aho listaa liittovaltiokehityksen jarruttamisen tai kääntämisen, eurooppalaisten arvojen ja kulttuuriperinnön puolustamisen ja EU:n ulkopuolisen maahanmuuton torjumisen.

– Tavoitteena on, että mentäisiin mahdollisimman harvoilla yhteisillä nimittäjillä sen sijaan, että painotetaan liikaa toissijaisia teemoja, joista löytyy helposti eroavaisuuksia.

Aloitteita maahanmuuton torjuntaan tulevilta perussuomalaisten kumppaneilta löytyy. Tällä viikolla kohautti Italian sisäministerinä toimivan Salvinin lakiehdotus, jonka myötä kansalaisjärjestöjä voitaisiin sakottaa mereltä laivoihin pelastettujen siirtolaisten auttamisesta.

Guardian kertoi, että kansalaisjärjestöt voivat joutua tulevaisuudessa maksamaan 3 500–5 500 euroa jokaista Italiaan tullutta mereltä pelastettua maahantulijaa kohden.

Iso-Markku ei kuitenkaan pidä selviönä, että edes maahanmuuttoasioista löydettäisiin Salvinin liittoumassa yhteinen sävel.

– Jos korostetaan kovasti tiettyjä kansallisia etuja, sitä kautta saattaa tulla ristiriitoja, koska ne eivät ole aina yhteensovitettavissa.

Yksi esimerkki ovat pakolaiset. Lega on painostanut muita maita vastaanottamaan enemmän Italiaan saapuneita pakolaisia, mikä on herättänyt vastustusta.

– Olisi lisäksi mielenkiintoista nähdä, miten puolueet suhtautuvat tulevaan EU:n budjettiin ja siihen, miten eri politiikan alueille allokoidaan rahaa. Mitä eri puolueet ajattelevat vaikka maataloustuista, jos ajatellaan oman jäsenmaan etua? Iso-Markku pohtii.

Eroja löytyy myös talous- ja sosiaalipolitiikasta. Ainakin osalle AfD:stä Ranskan Le Pen on aikaisemmin ollut yhteistyökumppaniksi liian vasemmistolainen.

Euroskeptisessä laitaoikeistossa on paljon järeiden ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vastustajia, mutta ilmastonmuutoksen kieltämisessä Saksan AfD on omassa luokassaan.

AfD:n johtohahmo Alexander Gauland sanoi huhtikuussa kampanjatilaisuudessa Saksan Offenburgissa, että on täysin epävarmaa, mikä on ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa, kertoo saksalainen Spiegel-lehti.

Lehden mukaan yhtä voimakkaasti ilmastonmuutoksen kiistävää puoluetta ei EU-parlamentista löydy lukuun ottamatta Britannian Ukipia.

Erot euroskeptisyydessä saattavat puolestaan lieventyä viime kaudesta. Yksi syy puolueiden hajaantumiselle eri ryhmiin viime vaalien jälkeen olivat erot niiden EU-kielteisyydessä: osa kannatti EU-eroa ja puhui suoraan EU:n hajottamisesta, osa kannatti integraatiota tietyissä kysymyksissä.

Brexit-kaaoksen myötä EU-eroa kannattavien osuus on kuitenkin euroskeptistenkin joukossa vähentynyt, ja sen sijaan nyt puhutaan EU:n uudistamisesta.