Ruotsin Almedalenin politiikkaviikko paisunut 4 000:een tapahtumaan – pääministeri ei saavu paikalle

Kuva: Thinkstock

Ruotsin Almedalenin politiikkaviikko pääsee tänään täyteen vauhtiin Gotlannin saarella. Ensimmäiset tapahtumat pidettiin Visbyn kaupungissa jo eilen, mutta politiikkaviikon vilkkain jakso on tästä päivästä ylihuomiseen keskiviikkoon.

Ruotsin politiikkaviikon ohjelmassa on tänä vuonna kaikkiaan noin 4 000 tapahtumaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaiseen verrattuna. Luvassa on muun muassa iso joukko seminaareja yhteiskuntaelämän ja politiikan eri osa-alueilta.

Ruotsin valtiopäivien kahdeksasta puolueesta kullekin on nimetty yksi päivä politiikkaviikolla. Ruotsin puoluejohtajilla on tapana pitää vuorollaan puheet Almedalenin puistoalueen lavalla.

Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven ei saavu tänä vuonna politiikkaviikolle. Sen sijaan Löfven kiertää eri puolilla Ruotsia ja puhuu muun muassa sisäisen turvallisuuden kysymyksistä.

Löfveniä sijaistaa Almedalenissa valtiovarainministeri, sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson.

Almedalenin politiikkaviikko on kasvanut vuosien saatossa valtavaksi kesätapahtumaksi. Viime vuonna politiikkaviikon tapahtumiin osallistui noin 40 000 ihmistä. Visbyn kaduille odotetaan myös tänä vuonna tungosta.

Ruotsin politiikkaviikko päättyy sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

”Tänään näkemämme on loukkaus” – Yhdysvallat jyräsi muut YK:n turvallisuusneuvostossa

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvallat on kaatanut veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston Jerusalem-päätöslauselman.

Kaikki muut turvaneuvoston 14 jäsenmaata kannattivat Egyptin esittelemää lauselmaluonnosta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley arvosteli lauselmaehdotusta kovin sanoin.

– Tänään turvallisuusneuvostossa näkemämme on loukkaus. Sitä ei tulla unohtamaan. Tämä on jälleen uusi esimerkki siitä, miten YK on enemmän haitaksi kuin hyödyksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa, Haley jyrisi.

Päätöslauselmaluonnoksessa ehdotettiin, ettei millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta olisi lainvoimaa. Lauselman mukaan tällaiset päätökset pitäisi mitätöidä. Lauselmassa vaadittiin myös, ettei mikään maa avaisi lähetystöä Jerusalemiin.

Zuma joutui pettymään – ex-vaimoa ei valittu Etelä-Afrikan valtapuolueen johtoon

Kuva: Lehtikuva
Cyril Ramaphosan kannattajilla on nyt syytä juhlaan.

Etelä-Afrikan valtapuolueen ANC:n johtajaksi on valittu varapresidentti Cyril Ramaphosa, kertovat puolueviranomaiset.

Uudesta johtajasta saattaa tulla myös Etelä-Afrikan presidentti, mikäli ANC menestyy vuoden 2019 parlamenttivaaleissa.

Nykyinen ANC:n johtaja, presidentti Jacob Zuma tuki seuraajakseen ex-vaimoaan Nkosazana Dlamini-Zumaa.

Ramaphosa sai 2 440 ääntä, kun taas Dlamini-Zuma joutui tyytymään 2 261 ääneen.

Ramaphosa saa johdettavakseen puolueen, jota ovat heikentäneet toistuvat korruptioskandaalit, talouskasvun tyrehtyminen ja yleinen tyytymättömyys valtapuoleen tapaan hoitaa asioita.

Sadoilta puoluekokoukseen saapuneilta evättiin äänioikeus ennen äänestystä, mikä saattaa avata Dlamini-Zumalle mahdollisuuden viedä päätös oikeuteen.

ANC on ollut vallassa vuodesta 1994, jolloin Etelä-Afrikka siirtyi rotuerottelupolitiikan jälkeen demokratiaan Nelson Mandelan johdolla. Puolueen suosio on laskenut, ja tulos viime vuonna pidetyissä paikallisvaaleissa oli puolueen historian heikoin. Puolue sai vaaleissa 54 prosenttia äänistä.

Juttua päivitetty klo 19.50.

Maailman nuorin pääministeri vannoi virkavalan tuhansien buuatessa

Kuva: Lehtikuva

Itävallan pääkaupungissa Wienissä tuhannet ihmiset osoittivat mieltään, kun uusi hallitus vannoi virkavalansa maanantaina. Hallituksen muodostivat keskusta-oikeistolainen kansanpuolue (ÖVP) ja äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ).

Viranomaisten mukaan mielenosoittajia oli noin 5 500 ja protestia valvoi noin 1 500 poliisin joukko. Protestoijat kantoivat muun muassa natseja vastustavia kylttejä.

Puolueet pääsivät sopuun koalitiohallituksesta viikonloppuna. Sen jälkeen vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache ehti jo julistaa Facebook-tilillään, että uusi hallitus aikoo leikata turvapaikanhakijoiden etuuksista.

Uudessa hallituksessa Strache on varakansleri. Liittokansleriksi nousi 31-vuotias keskusta-oikeiston Sebastian Kurz (kuvassa), josta tuli samalla maailman nuorin pääministeri.

Pinera palaa Chilen presidentiksi

Kuva: AFP PHOTO Martin Bernetti
Chilean presidetiksi nousee Sebastian Pinera. Tässä yhdessä vaimonsa Cecilia Morelin kanssa voittoa juhlimassa,

Chilen presidentiksi nousee virkaa jo aiemmin hallussaan pitänyt Sebastian Pinera. Kun liki kaikki vaalien toisen kierroksen äänet oli laskettu, Pineran äänisaalis oli 55 prosenttia.

Konservatiivien Pineran vastaehdokkaana vaaleissa oli vasemmistolainen entinen televisiotoimittaja Alejandro Guillier. Hän myönsi vaalitappionsa ääntenlaskun edettyä viime metreilleen.

Pinera astuu virkaan ensi vuonna. Aiemmin hän toimi Chilen presidenttinä vuosina 2010–2014.

STT-AFP, Santiago