Ulkomaat

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan – selvitysmies: Liki 17 miljardia euroa lisää 2030 mennessä

LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.
LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.
LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan vuoteen 2030 yhteensä 168 miljardilla kruunulla (lähes 17 miljardilla eurolla), suosittelee puolustuksen tarpeita tutkinut selvitysmies.

Selvitysmies Ingemar Wahlberg arvioi, että jos puolustusmenot pysyvät nyt kaavaillulla tasollaan, tulee maan puolustuskyky heikentymään.

Nyt vuodelle 2020 on varattu noin 53 miljardia kruunua. Wahlberg esittää tämän päälle kolmivaiheista kehitysohjelmaa, jonka loppulaskuksi tulisi 168 miljardia. Loppusummaan ei ole laskettu mukaan henkilöstökuluja.

Lisäksi puolustusmäärärahojen jakoa pitäisi Wahlbergin mukaan painottaa uudelleen, jotta suorituskyvyn heikentymistä saataisiin hidastettua. Maavoimien puolella uusimista kaipaavat muun muassa panssarivaunut ja kuljetuskalusto, samoin kuin viestintä- ja johtamisjärjestelmät. Merivoimilla on useita aluksia, joiden tekninen ja operatiivinen elinaika on lähivuosina loppumassa. Myös ilmavoimien suorituskykyä on tarvetta parantaa.

Määrärahat pienenivät kylmän sodan jälkeen

Ruotsin puolustusmenot suhteessa bkt:hen ovat laskeneet tasaisesti kylmän sodan päättymisen ajoista lähtien, todetaan selvitysmiehen raportissa. 1990-luvun alussa taso oli 2,5 prosentin luokkaa, mutta tästä luvusta tultiin alas seuraavina vuosikymmeninä. 2010-luvulla lasku hidastui, ja nykyään luku on ollut 1 prosentin luokkaa. Nyt ehdotettu lisäys veisi määrärahat takaisin 2000-luvun alun tasolle.

Ruotsissa julkaistiin joulukuussa puolustusselonteko, jonka linjattiin, että Ruotsin pitäisi kyetä puolustamaan itseään itsenäisesti kolmen kuukauden ajan.

– Lähtökohta on, että puolustusvoimien tulee kyetä kohtamaan suorituskykyisen vastustajan toimeenpanema aseellinen hyökkäys, Wahlberg sanoi.

Hän ei ottanut kantaa siihen, riittävätkö nyt ehdotetut muutokset takaamaan tämän.

– Se riippuu siitä, miltä hyökkäys näyttää. En osaa sanoa, onko kysymys kolmesta kuukaudesta vai viikosta, hän sanoi.
Suorituskyky paranisi kuitenkin tuntuvasti, jos ehdotetut toimet toteutuvat, hän sanoi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat