Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat ratifioimatta puolustusliiton jäsenmaista Turkissa ja Unkarissa. Molemmat ovat ilmoittaneet vahvistavansa ensiksi vain Suomen jäsenyyden.

Ruotsin hallitus on sanonut olevansa vakuuttunut, että myös Ruotsi hyväksytään jäseneksi Naton heinäkuun huippukokoukseen mennessä.

VALTIOPÄIVIEN äänestystä edeltäneessä keskustelussa vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kansanedustajien puheissa ei keskiviikkona ollut pääosassa niinkään Ruotsin kansallinen turvallisuus vaan Naton ydinaseet sekä puutteet Turkin ja Unkarin demokratiassa.

Sosiaalidemokraattien Morgan Johanssonin mukaan Ruotsi on menossa Natoon juuri puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ei luopuakseen niistä.

-  Olemme liittymässä Natoon, emme Turkkiin, Johansson näpäytti arvostelijoita.

Ympäristöpuolueen Jacob Risberg aloitti puheenvuoronsa yksityiskohtaisilla kuvauksilla atomipommien pudottamisen seurauksista Hiroshimassa ja Nagasakissa.

-  Tässä salissa äänestetään tänään Ruotsin jäsenyydestä ydinaseliitossa, hän sanoi.

Toisaalta Risberg myös arvosteli Nato-jäsenyyden liian nopeaa parlamentaarista käsittelyä ja totesi, ettei Ruotsi edes tarkkaan tiedä, mihin se on liittymässä.

JÄSENYYDEN kannattajien puheenvuoroissa korostettiin, etteivät Ruotsia uhkaa suinkaan Nato-maiden vaan Venäjän ydinaseet. Hallituksen esityksessä Ruotsin Nato-jäsenyydelle ei aseteta mitään ennakkoehtoja, mutta todetaan, ettei nykytilanteessa ole näkyvissä mitään tarvetta sijoittaa Ruotsin maaperälle sen paremmin ydinaseita kuin pysyviä ulkomaisten joukkojen tukikohtia.

-  Tunnen oloni täysin turvalliseksi näiden kirjausten myötä. Missään ei ole mitään merkkejä siitä, että Ruotsi pakotettaisiin ottamaan ydinaseita tai tukikohtia, sosiaalidemokraattien Johansson sanoi.

Puolustusministeri Pål Jonson puolestaan sanoi toivovansa, ettei Ruotsi joutuisi Venäjän ydinasekiristyksen kohteeksi.

-  Pitäisikö Naton sitten ryhtyä yksipuoliseen ydinaseriisuntaan, hän heitti vastakysymyksen vasemmistopuolueen Svennelingille.

Svenneling vastasi, että se olisi periaatteessa hyvä ajatus, joka viestittäisi Venäjälle halua lieventää jännitteitä. Joka tapauksessa Ruotsin ei pitäisi hänen mukaansa osallistua Nato-jäsenenä liittouman ydinasesuunnitteluryhmän eli NPG:n toimintaan “ydinsodan suunnittelussa”.

Valtiopäiväkeskustelussa nousi myös useaan otteeseen esiin se tosiasia, että Suomi on todennäköisesti liittymässä Natoon ennen Ruotsia. Ruotsidemokraattien Aron Emilsson piti tätä valitettavana, mutta totesi samalla, että Suomen liittymisellä on kuitenkin myönteinen vaikutus myös Ruotsin turvallisuuteen.

Puheenvuoroissa ei arvosteltu Suomen toimintaa tai vaadittu naapuria odottamaan Ruotsia.

Puolustusministeri Jonson kertoi saaneensa Suomesta sellaista viestiä, että kahdenvälistä puolustusyhteistyötä aiotaan jatkaa jäsenyyden eriaikaisuudesta huolimatta. Jonsonin mukaan on tosin varauduttava siihen, että Ruotsin liittymisen viivästyessä pidempään alkaa Suomen huomio olla yhä enemmän Naton suunnalla.

ENTINEN puolustusministeri, sosiaalidemokraattien Peter Hultqvist tivasi ulkoministeri Tobias Billströmiltä, millä perusteella tämä on niin vakuuttunut siitä, että Ruotsistakin tulee jäsen Naton Vilnan-huippukokoukseen mennessä heinäkuussa. Billström viittasi Naton maiden suurelta enemmistöltä ja erityisesti Yhdysvalloilta saatuun vahvaan tukeen maan jäsenyydelle.

-  Se nähdään sitten. Ei pidä mennä asioiden edelle, Hultqvist vastasi epäillen.

Suomessa Natoon liittyminen hyväksyttiin eduskunnan äänestyksessä jo kolme viikkoa sitten. Presidentti Sauli Niinistö on kertonut vahvistavansa Nato-lait huomenna torstaina. Niinistö korosti vierailullaan Turkissa viime viikolla, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia.

Suomessa Nato-jäsenyyden eduskuntakäsittely alkoi Ruotsia aiemmin jo viime vuoden puolella ja kesti selvästi pidempään. Ruotsissa onkin arvosteltu sitä, että hallitus toi Nato-esityksen valtiopäiville vasta kaksi viikkoa sitten.

Niilo Simojoki