Monissa paikoissa maakuntapohjaisen soten ja sairaaloiden välisen työnjaon muutokset ovat niin pitkällä, ettei Saarikko usko tämäntyyppisten ratkaisujen jyrkkään yleistymiseen.

– Tätä seurataan varmasti eri puolilla Suomea aika tarkkaan, mitä Länsi-Pohjassa tapahtuu, ja siinä varmaan nähdään vielä monta vaihetta. Mutta kauaskantoiset päättäjät eivät tämänkaltaisiin ratkaisuihin varmaan eri puolilla tule lähtemään, Saarikko sanoi politiikan toimittajien aamiaistilaisuudessa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat ovat tekemässä terveysyritys Mehiläisen kanssa 15 vuoden mittaista sopimusta, johon kuuluisi kokonainen keskussairaala.

– Jos maakunta näin päättäisi, arviomme mukaan korvaukset Lapin maakunnalle, ja sitä kautta siis kaikille suomalaisille veronmaksajille, ovat noin 100 miljoonan euron luokkaa.

Saarikko paheksuu sitä, että yrityspuolella ja nimenomaan suurissa terveysyrityksissä tukeudutaan kuntapäättäjien epävarmuuteen sote-muutosten edellä ja halutaan vastata siihen betonoimalla nykytilaa, juuri kun uudistus on tuomassa valinnanvapausjärjestelmän kautta monituottajuutta hallitulla tavalla.

– Tämä yhtälö on minusta pikkuisen heikosti yhteen sovitettavissa, että toisella kauhalla valinnanvapautta ja sitä kautta monituottajuutta, ja toisella kauhalla jättimäisiä ulkoistuksia. Ja tässä en halua niputtaa kaikkia yrityksiä samaan, nyt puhun ennen kaikkea suuryrityksistä, Saarikko sanoi.

Hän pitää ongelmallisena sopimuksen vahvaa erikoissairaanhoitovetoisuutta ja sitä, ettei lainsäädäntö tunnista tämäntyyppistä tilannetta.

– Kohdellaanko sitä julkisena vai yksityisenä toimijana? Jos ja kun oman käsitykseni mukaan se on julkinen toimija, sen täytyy täyttää ne samat volyymivaatimukset leikkausmääristä kuin olisi pitänyt julkisena sairaalana. Kun väestöpohja ja se alue ei sellaisenaan riitä, niin niin kysymys kuuluu, että mistä ne sinne tulevat ne leikkaukset, jotta volyymit täyttyvät, Saarikko kysyy.

Susanna Jääskeläinen, STT