Perussuomalaiset kampanjoi nyt voimakkaasti maakunnissa puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon johdolla. Puolue pyrkii tekemään kuntavaaleissa tulosta nimenomaan keskustan perinteisillä alueilla.

Halla-aho ja keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko väittelivät tänään Helsingissä Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä tilaisuudessa.

Saarikko huomautti, että keskustalla on hiukan enemmän ehdokkaita kuin sillä oli samaan aikaan edellisten kuntavaalien alla.

– Se ei pelota. On minusta on mielettömän hienoa, jos puolue joka on tullut tunnetuksi vähän toisentyyppisillä asioilla ja jota johtaa helsinkiläinen tohtorismies, osoittaakin yhtä aikaa näin suurta kiinnostusta suomalaisia maakuntia ja maaseutua kohtaan… Tervetuloa vaan riveihin suomalaisen maaseudun ja maakuntien puolustajaksi. Siinä riittää työtä. Siinä on myöskin vaadittu paljon rohkeutta tehdä päätöksiä, ei yksin julistaa, mitä tekisi toisin, Saarikko piikitteli.

Tämän hetken tilanne puolueella on noin 1900 kuntavaaliehdokasta.

Helsingin Sanomien mukaan Jussi Halla-aho on sanonut uskovansa, “että jos kepu saa perusteellisen selkäsaunan kuntavaaleissa, se lähtee hallituksesta”.

– Olen jopa täysin varma tästä asiasta, Halla-aho lisäsi lehdelle.

Halla-ahon tavoitteena näyttää olevan tehdä kuntavaaleista myös valtakunnan tason politiikkaa.

Saarikko totesi, että keskustalle hallitusvastuu ei ole ollut helppo paikka.

– Se on reilua sanoa ääneen johtuen siitä, että viime vaalikausi oli tuloksekas työllisyyden ja kansantalouden näkökulmasta, mutta vaalituloksen näkökulmastahan se oli suuri epäonnistuminen, hän jatkoi.

Saarikko huomautti, että Suomessa on käynnissä terveydellinen kasvava riski uudelleen kohti toista korona-aaltoa ja väistämätöntä taloudellista kriisiä. Siksi ei hänen mukaansa ole suomalaisten etu myllertää jatkuvasti ajatusta, jossa ei oltaisikaan hallituksessa.

– Edustan vakautta tässä suhteessa. On selvää, että tässä hallituksessa keskustalla on aika paljon puolustettavaa. Me olemme ei-vasemmistolainen puolue hallituspohjassa, Saarikko totesi.

– Ymmärrän, että olisi helpompi huutaa oppositiosta, tehkää näin tai miksi te ette tule pois sieltä. Olen alkanut ymmärtää, kun tekin Jussi paljon huudatte että tulkaa pois sieltä hallituksesta, että se kokemusmaailma on meillä siltä osin erilainen. Keskusta on yhteistyön ja sillanrakentamisen tekijä.

Jussi Halla-aho kertoi perussuomalaisten kiertäneen puoluejohdon kanssa loppukesästä lähtien maakuntia. 10–11 maakuntaa on jo käytynä. Loput on tarkoitus kiertää loppuvuodesta.

Halla-aho sanoi Saarikon yrittäneen luoda Helsinki-kaunaista vastakkainasettelua viittaamalla hänen taustaansa helsinkiläisenä tohtorina, “vaikka puki sen muka myönteiseen asuun”.

– Eivät tällaiset asiat kiinnosta ihmisiä maaseudulla. Usein myöskin aliarvioidaaan haja-asutusalueiden ihmisiä olettamalla, että heitä kiinnostavat vain ahtaasti paikalliset kysymykset, kuten kyläkoulut, petopolitikkaa ja turvepolitiikka.

Halla-aho vei tässäkin vaalikeskustelua siihen suuntaan, että kyse on laajoista teemoista.

– Maailma on siinä mielessä kutistunut, että asuinpaikalla ei merkitystä, miten ihminen seuraa maailman menoa. Ihmiset ovat laajalti huolissaan julkisesta taloudesta hyvin laajalla tasolla , eivät pelkästään kuntien tasolla. He ymmärtävät, että kuntien talous riippuu tismalleen samoista tekijöistä kuin valtion talous.

– Annika pohti keskustan asetelmaa hallituksessa. Oma tulkintani on se, että keskusta laskee pelkällä ikään kuin historian työntöavulla saavansa kuntavaaleista sellaisen tuloksen, jonka se voi selittää itselleen torjuntavoitoksi ja jonka avulla se voi kitkuttaa kohti seuraavia eduskuntavaaleja.

Tämä tiivisti tunnelmaa.

– Sopiiko Jussi että minä vastaan keskustan strategiasta ja vastaa sinä perussuomalaisten strategiasta, Saarikko totesi Halla-aholle.

– Minä esitän tulkintoja joka mahtunee minun sananvapauteeni, Halla-aho totesi.

– Ole hyvä, mutta ensisijaisesti on kohtuullista odottaa vastauksia sinulta siihen, mitä keskustalaiset ovat tehneet kunnissa väärin, kun ikään kuin kuvaat, että tärkein tavoite on meidän nujertaminen suomalaisessa kuntapolitiikassa. Vielä tärkeämpää olisi kuulla, mitä te tekisitte kunnissa toisin, Saarikko vaati.

Saarikko painotti, että seuraavat kuntavaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät, koska sote siirtyy vihdoin maakunnille. Kunnat rakennetaan uudelta pohjalta.

– Miksi te ette puhu tästä? On myös tärkeää, ettei johda ihmisiä ikään kuin harhaan siinä, että näissä vaaleissa ratkaistaisiin, onko (EU:n) elvytysrahastoon kuuluminen ja sitoutuminen järkevät juttu. Näissä ratkaistaan suomalaisten peruspalvelut, juuri ne asiat, joiden seurauksena suomalaiset kokevat, että tämä on maailman onnellisin maa – hyvä päivähoito, lääkäripalvelut, liikkumisen mahdollisuudet. Ne ovat kaikki kuntien käsissä, Saarikko sanoi.

Halla-ahon mukaan Saarikko haluaa rajata sen, mistä kuntavaaleissa saa keskustella.

– Kunnilla on Suomessa itsehallinto, mutta käytännössä se on usein varsin teoreettinen konsepti, koska kunnat toteuttavat lainsäädännöllisiä tehtäviä, joiden järjestämiseen niillä ei tyypillisesti ole riittävästi rahaa. Kunnanvaltuuston tehtäväksi jää lähinnä pohtia, mistä leikataan, jotta saadaan rahat riittämään. Tilannettahan ei suinkaan helpota se, että kuntien tehtäviä lisätään.

Saarikolla oli välittömästi vastaus valmiina.

– Eli perussuomalaiset ovat hyviä tekemään niitä leikkauksia kuntapalveluista, sekö on nyt se linja?

– Tuo on nyt todella halpaa ja helppoa Annika mutta varmasti peilin edessä opeteltua, Halla-aho kuittasi.

– Olenko opetellut nämä minun repliikit peilin edessä, kyllä, minä aika ajoin vilkaisen peiliin ja myönnän, että siellä on asioita, joissa keskusta olisi voinut toimia paremmin. Sellaisia ihmisiä, jotka ovat nyt sinun porukoissa, voisi olla myös keskustan porukoissa. Me olemme tehneet myös virheitä. Minusta on ihan hyvä politiikassa aika ajoin katsoa peiliin ja ylipäätään ottaen tehdä näitä asioita niin, että voi katsoa ihmisiä silmiin…ja myös niin, etten ole johtanut harhaan sellaisilla asioilla jotka kuulostavat helpoilta, mutta joita käytännössä ei olisi voinut toteuttaa, Annika Saarikko vastasi.

Jussi Halla-aho sanoi pitävänsä sote-palvelujen järjestämisessä järkevänä sitä, että kuntien hartioita levennetään.

– Mielestäni kunnat voidaan ajatella uusiksi, mutta minun mielestäni kuntaliitokset ovat väärä tapa lähteä ratkaisemaan kuntien ongelmia. On ehdottomasti parempi tapa ottaa kunnilta pois niitä tehtäviä, joista ne eivät selviä ja järjestää ne muulla tavalla ja jättää kuntien omaan päätösvaltaan ne tehtävät, joihin niillä on taloudellisia rahkeita, Halla-aho jatkoi.

Saarikko sanoi, että lähtökohtaisesti sote on myös kuntien uudistuminen.

– Mutta onko se jotenkin heikko se kunta? Ei, päinvastoin, nyt se pystyy keskittymään niihin asioihin, joissa sillä on ehkä enemmän liikkumavaraa siinä, miten palvelut tullaan toteuttamaan, Saarikko viittasi kuntien mahdollisuuksiin soten toteuduttua.

Halla-aho totesi, ettei pidä hallituksen esitystä hyvinvointialueista tai maakunnista “tässä muodossa kovinkaan optimaalisena”. Hänen mielestään alueita on liikaa.

– Mitkä jätetään pois? Saarikko kysyi heti.

– En minä rupea tuohon populistiseen kilpahuutoon siitä, että mitä jätetään pois. Tosiasia on se, että suurin osa niistä on niin pieniä ja koostuu niin pienistä kunnista, että niillä on joka tapauksessa ollut ongelmia. Olemme sitten jatkossa hyvin pian maakuntaliitosten äärellä. Tämä nyt vain on tosiasian ääneen sanomista, Halla-aho vastasi.

– Suomessa on niin eriytynyt väestörakenne eri puolilla maata, että uskoisin, että me olemme väistämättä menossa kohti sellaista yhden valtiollisen kassan järjestelmää, jossa valtio korvaa suoraan terveydenhuollon kustannuksia sen asiakkaan mukaan eikä sen mukaan, että missä kunnassa hän on, perussuomalaisten puheenjohtaja jatkoi.

Autoilusta keskusteltaessa Halla-aho sanoi olevan huomattavasti järkevämpää, että polttoaineveron tason määrittely siirrettäisiin valtakunnan tasolta esimerkiksi maakunnille.

– Meidän mielestämme maakunta olisi hyvä sapluuna myös siirtää valtiollista päätöksentekoa lähemmäs alueita, jotta voitaisin huomioida verotuksessa ja lainsäädännössä eri alueiden erilaisia heikkouksia ja vahvuuksia.

Saarikko ja Halla-aho kertoivat Politiikan toimittajien järjestämässä tilaisuudessa myös kuntavaalien tavoitteestaan.

– Lähtökohta on se, että tietysti me tavoittelemme sitä tulosta, mikä meillä viimeksi on ollut. Sinne on matkaa ja kaiken ratkaisee tämän hetkisen arvioinnin mukaan ehdokasasettelu, Saarikko sanoi.

Viime kuntavaaleissa keskusta sai 17,5 prosentin kannatuksen.

Perussuomalaisten kannatus 2017 oli 8,8%.

– Kuntavaaleissa tulos on kiinni ehdokkaiden määrästä, Halla-aho sanoi.

– Meillä on ollut tavoitteena kaksinkertaistaa ehdokkaiden määrä edellisistä vaaleista ja sitten vastaavasti parantaa vaalitulosta, hän kertoi.