Samalla presidentti siirsi ja määräsi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) valtiovarainministeriksi sekä nimitti lakimies, oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Kurvisen (kesk.) valtioneuvoston jäseneksi ja tiede- ja kulttuuriministeriksi.

Saarikko jatkaa pääministerin sijaisena. Hän toimii ulko- ja turvallisuuspoliittisessa, EU- sekä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja raha-asiainvaliokunnassa. Lisäksi hän on Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän puheenjohtaja sekä jäsen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä ja sote-ministerityöryhmässä.

Kurvinen on lapsi- ja nuorisopoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja sekä jäsen osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmässä, oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä ja sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmässä.

Ministerit Saarikko ja Kurvinen pitivät myös mediatilaisuuden.

Saarikko luonnehti olevansa uudenlainen valtiovarainministeri. Hän painotti, ettei tämänjälkeisillä sanoillaan en tarkoita sitä, että hän suhtautuisi velkaantumiseen kevyesti.

– Tarkoitan sitä, millä keinoilla voimme siitä selvitä. Tarkoitan sitä, että otan tosissaan ministeriömme esityslistalle tiensä raivanneet uudet kestävyysasiat. Tarkoitin siis taloudellisen kestävyyden rinnalle nostettavia hallituksen ohjelmassa korostuvia muita kestävyyden osa-alueita. Luonnon ja ympäristön kestävyys, ilmastonmuutoksen torjunta mutta myös sosiaalinen kestävyys hyvinvointimme ja etenkin sen osana väestöpolitiikka, Saarikko linjasi tehtäväänsä mediatilaisuudessa.

Hän nosti esiin huolen alhaisesta syntyvyydestä, josta kertoi Etlan tuore tutkimus.

– Toisaalta luonnon kestokyvyn reunaehdot väkisinkin myös raamittavat rajoja talouskasvulle.

Saarikon mukaan kasvun on jatkossa perustuttava uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen sekä uusitumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.

Saarikko sanoi, ettei ihmisten hyvinvointia voida edistää enempää kuin julkisen talouden ja ympäristön raamit antavat periksi.

– Mieluusti olen edistämässä ministeriön uuden kansliapäällikön Juha Majasen esille ottamaa ajatusta kehittääkin valtiovarainministeriötä kestävyysministeriön suuntaan, Saarikko sanoi mutta painotti kuiutenkin erityisesti taloudellisen kestävyyden korostamista valtiovarainministerinä.

– Olen kertakaikkiaan turhautunut siihen, että ilmastonmuutoksen ympärille on kietoutunut niin paljon syyllistämistä ja pelottelua. Ilmastopolitiikka tarvitsee enemmän toivoa kuin pelkoa. Suomi luotsataan tällaisen muutoksen läpi vain pitämällä kaikki mukana… lisäämällä keskinäistä luottamusta ja rohkaisemalla ihmisiä ja yrityksiä tarttumaan tähän väistämättömään ilmastonmuutokseen, Saarikko sanoi.

Hänen mukaansa yuden teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen ratkaisevat ilmastonmuutoksen.

– Suomella on tässä kaiken tietoni mukaan aivan mielettömiä mahdollisuuksia. Niistä pitäisi ottaa kiinni sen sijaan, että syyllistetään yksittäisiä kansanryhmiä.

Tuore tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen luonnehti tehtäväkenttäänsä iloisten ja myönteisten asioiden tehtäväkentäksi. 

– Valitettavasti kuluneena vuotena tähän on tullut poikkeuksellisen harmaita ja tummia sävyjä. Koronakriisi on ollut erityisen raskas ja todella raskas kulttuurin, urheilun ja liikunnan toimijoille. Myöskin varjoja ja paineita tuo meidän kansallisen rahapeliyhtiömme tuottojen pienentyminen. Minulla ei ole mitään harhaluuloja siitä, miten vaikeaan tilanteeseen tulen kulttuurin, urheilun ja liikunnan kentälle ja toki myös nuorison, tieteen ja tutkimuksen kentälle. Tiedän, että edessä ei ole helppoja hetkiä, Kurvinen sanoi.

– Haluan olla kumppani ja myötäeläjä. Mietitään yhdessä, miten noustaan tästä koronan tilanteesta. Pyrin siihen, että tulevat vaikeatkin ratkaisut tehdään mahdollisimman järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla, hän lisäsi.