Perussuomalaiset kiinnitti huomiota EU:n komission näkemykseen, jonka mukaan rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

– Aamulla vain muutamia minuutteja ennen presidentin ja pääministeri Nato-kannanottoja ja niin kutsutun harmaan ajan alkua sisäministeriö ilmoitti, että komission mukaan rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen edes poikkeusoloissa ei ole sallittua. Suomi ei siis muka voisi sulkea rajojaan edes Venäjän hybridihyökkäyksen koittaessa, kansanedustaja Petri Huru (ps.) aloitti.

Rajojen sulkemista koskevan keskustelun taustana on hybridioperaationa käytetty muuttoliikkeen välineellistäminen, jossa rajan yli on muun muassa Puolassa ja Liettuassa pakotettu suurin joukoin kolmannen maan kansalaisia. Viime syksynä suurta julkisuutta saaneesta operaatiosta oli vastuussa Valko-Venäjä.

Ministeri Mikkonen ei suoraan vastannut komission näkemyksiin mutta vakuutti Suomen huolehtivan rajaturvallisuudestaan.

– Niin kuin olen monta kertaa tässä salissa kertonut, meidän nykyisen lainsäädännönkin mukaan on mahdollista sulkea rajanylityspaikkoja. Erilaisiin tilanteisiin tietysti vastataan aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin valmistautuneet, he ovat suunnitelleet, he ovat harjoitelleet erilaisia poikkeustilanteita. Jos on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin, totta kai niihin ryhdytään. On aivan itsestään selvää, että Suomi itsenäisenä valtiona huolehtii omasta rajaturvallisuudestaan ja huolehtii rajojen koskemattomuudesta.

Lainsäädäntöä ollaan Mikkosen mukaan tarkentamassa entisestään muu muassa mahdollisuudella rajoittaa rajaliikennettä ja ohjata sitä toisille rajanylityspaikoille.

Pääministeriä kyselytunnilla tuurannut valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi sen sijaan suoraan, ettei komission kanta ole Suomen kannalta tervetullut.

– Tämä komission kanta oli valitettava. En pidä sitä Suomen asiaa helpottavana juuri nyt. Pitäisin erittäin perusteltuna, että tämä kanta, joka on nyt Suomen lainsäädännön valmistelua hankaloittamassa, käytäisiin vielä komission kanssa läpi korkeimmalla mahdollisella tasolla, Saarikko sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rp.) kertoi kyselytunnin jälkeen, että kyseessä on lähinnä tulkintakysymys, ei hallituksen sisällä muhiva erimielisyys komission kannasta.

– Ei meillä erimielisyyksiä… että komissio on nyt tätä mieltä, niin se on vain todettava.

– Kun pääministeri on tullut kotiin, hänhän on ollut nyt matkoilla, käydään vielä perusteellinen keskustelu myös hallituksen sisällä tästä tilanteesta ja otetaan myös vastuuvirkamiehet mukaan. Käydään tämä perusteellisesti läpi, Henriksson sanoi.

Hallitus antoi huhtikuun lopulla esityksen valmiuslain pikavauhdilla tehdystä osauudistuksesta, jolla pyrittiin parantamaan myös rajaturvallisuutta mahdollisten hybridiuhkien varalta. Turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen jätettiin esityksessä vielä valmisteltavaksi muun muassa sen vuoksi, että EU:n komission kanta asiaan ei ollut tiedossa. Torstaina kävi ilmi, että kanta on kielteinen.

– Sehän on ollut se tulkinta kansainvälisestä oikeudesta, Henriksson sanoi ja viittasi oikeuteen hakea turvapaikkaa kaikissa tilanteissa.

– Mutta olen ymmärtänyt sen niin, että rajanylityspaikkoja voidaan kuitenkin rajoittaa välineellistämistilanteessa hyvin merkittävästi. Se kuinka merkittävästi, on nyt se asia mitä sisäministeriössä mietitään. Sisäministeri Mikkonen vastaa siitä valmistelusta, Henriksson jatkoi.

Komission vastausten hyvänä puolena Henriksson piti mahdollisuutta tehdä enemmän normaalin lainsäädännön puitteissa.

– Mielestäni komission vastauksessa on tullut esille, että normaalilainsäädännössä on mahdollista mennä pidemmälle kuin ministeriössä oli uskottu. Sen takia muutokset, jotka vielä tehdään, tehdään sisäministeriössä rajavartiolakiin ja rajalakiin. Se oli myönteinen tässä komission kannassa.

Normaalilainsäädännön soveltaminen on huomattavasti valmiuslakia matalamman kynnyksen takana. Valmiuslain käyttö edellyttää poikkeusolojen toteamista.

Henriksson arvosteli oppositiota liian synkän kuvan maalaamisesta.

– On muistettava, ettei missään EU-maassa ole sellaisia pykäliä lainsäädännössä mitä oppositio väittää. Tässähän on tehty perusteellisia selvityksiä sisäministeriössä monta kertaa. Ne toimenpiteet mihin on ryhdytty Puolassa, Liettuassa ja Kreikassa, niihin on ryhdytty ilman, että taustalla on ollut lainsäädäntöä.

Henrikssonilta kysyttiin voisiko samalla tavalla toimia myös Suomessa.

– Ajattelen näin, että kyllä meidän viranomaisemme tietävät mitä Suomen turvallisuuden kannalta tehtävä, jos tilanne tulee päälle.

– Kyllä meillä kansalaiset voivat luottaa siihen, että hallitus toimii ja tekee. Joka tilanteessa pidetään kiinni siitä, että varmistetaan Suomen ja suomalaisten turvallisuus.