– Useat samanaikaiset kriisit, kuten ilmastonmuutos, Ukrainan sota, valtiontalouden velkaantuminen ja eriarvoistuminen vaikuttavat yhä enemmän arkeemme, mutta eritoten lapsiin ja nuoriin, hän totesi puhuessaan tänään Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän läksiäistilaisuudessa Helsingissä.

Monikriisin keskellä lasten ja nuorten kokemat mielenterveydelliset haasteet, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat yleistyneet hänen mukaansa huolestuttavasti.

– Epävarmuuden keskellä lapset ja nuoret pohtivat, millainen tulevaisuus heitä odottaa ja miten he voivat valmistautua siihen.

Hän muistutti, että lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan tulevaisuuden perusta ja on aikuisten tehtävä varmistaa, että he saavat tarvitsemansa tuen.

– Erityistä tukea tarvitsevat haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Tiedämme, että lastensuojelun tarve on kasvanut paljon. Lapset ja perheet eivät saa apua ajoissa. Tässä Suomen on pystyttävä parempaan.

LIIAN MONI lapsi joutuu kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan, Filatov totesi. Kynnys avun hakemiseen on korkea. Palveluissa ei myöskään riittävästi tunnisteta lähisuhdeväkivaltaa eikä oteta sitä puheeksi.

– Tässäkin pystymme parempaan. Lähisuhdeväkivallan kierre on katkaistavissa. Ilman apua jäämisestä seuraa psyykkisiä ja muita vaurioita sekä isot kustannukset.

Suomessa on perinteisesti vallinnut yhteinen näkemys siitä, että kannamme yhdessä laajaa sosiaalista vastuuta, Filatov muistutti.

– Hyvinvointivaltion verotus, tulonjakopolitiikka, sosiaaliturva ja palvelut ovat yhdessä toimineet liisterinä, jossa olemme kaikki kiinni.

Suomessa eriarvoisuuden ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat olleet yhteiskuntapolitiikan yhteisiä tavoitteita, hän totesi.

– Hyvinvointivaltion idea on, että me kaikki osallistumme kustannusten maksamiseen ja me kaikki hyödymme silloin, kun apua tarvitsemme. Siksi on tärkeää, että talouden tasapainottaminen tehdään reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla.

FILATOV huomautti, että köyhyyden vähentäminen ehkäisee monia muita ongelmia, ja että erityisesti lapsiperheköyhyyteen on kiinnitettävä huomiota.

– Säästetään lapset säästöiltä. Köyhyys ei ole vain rahan puutetta, vaan se on myös emotionaalista ja sosiaalista köyhyyttä.

Vaurioittavimmaksi hän mainitsi vauvaperheköyhyyden, joka näkyy myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.

– Köyhyys sulkee lapsen monista muille lapsille kuuluvista mahdollisuuksista muun muassa harrastuksista, joskus kaveripiiristäkin. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa!