”Säästö on täysin posketon” – Ex-opetusministeri antaa huutia opintotuen muutoksille

Kuva: Kari Hulkko
Opintotuen kohtalo on huolestuttanut opiskelijoita aina kehysriihen alla. Mieltä osoitettiin myös vuonna 2013.

Tulevaisuudessa opiskelijat maksavat menonsa entistä enemmän lainalla. Opintotuen uudistamista selvittävä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo kirjoitti tämän oppositiopuolueiden pelon auki Ekonomi-lehdessä. Hän luovuttaa raporttinsa ensi viikolla.

Pitkällä aikavälillä opintotuesta leikataan hallitusohjelman mukaan yli neljännes eli 150 miljoonaa euroa. Opintorahan, asumislisän ja lainan tason on oltava yhteensä vähintään 1 100 euroa kuukaudessa.

Oppositiopuolueissa hallituksen suunnitelma jo tyrmätään.

Edellinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi, että hallitus lyhentää opintotuen kestoa ja leikkaa sen tasoa.

– Säästö on mittakaavaltaan täysin posketon. Huolestuttaa, mitä korkeakoulutukselle tehdään tässä maassa, Kiuru sanoo.

Voi olla, että pienituloisista perheistä ei enää hakeuduta korkeakouluihin.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö epäilee, että nuoret välttävät kohtuuttomien riskien ottamista.

– Joten voi olla, että pienituloisista perheistä ei enää hakeuduta korkeakouluihin. Lisäksi opiskelijoiden työnteko lisääntyy.

Uusitalo taas pitää ongelmana, että opintolaina ei ole edullisuudestaan huolimatta suosittua.

– Jos tästä seuraa, että opintoja rahoitetaan entistäkin enemmän palkkatyöllä, uhkana on opiskeluaikojen piteneminen, Uusitalo kirjoittaa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei juuri halua kommentoida Uusitalon näkemyksiä ennen raportin julkaisua. Uusitalon toimeksiantona oli rakentaa hallitusohjelman mukainen malli.

– Tavoitteena on opintotukijärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelun kaikista lähtökohdista, riippumatta perhetaustasta tai varallisuudesta, ja valmistumisen tavoiteajassa, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan lainahyvitys säilyy ”taloudellisten reunaehtojen puitteissa”. Uusitalo ihmettelee, että opiskelijat eivät käytä enempää lainaa, josta osa armahdetaan tavoiteajassa valmistuville.

HS: Vihreiltä jättiyllätys apulaispormestariksi

Kuva: Vihreät

Helsingin vihreät tekivät keskiviikkoiltana todellisen yllätysvalinnan. Kaupungin toisiksi suurimman puolueen valtuustoryhmä valitsi Helsingin sosiaali- ja terveystoimea johtavaksi apulaispormestariksi suurelle yleisölle varsin tuntemattoman Sanna Vesikansan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Tehtävästä kamppailivat Vesikansan kanssa vihreiden valtuustoryhmää viime vuodet johtanut Otso Kivekäs, Elina Moisio ja Mari Holopainen. Vesikansa valittiin tehtävään vaalin jälkeen, mutta vihreät ei kerro tarkemmin vaalin äänestystuloksia.

Sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin salkku on samaan aikaan todella raskas ja muita apulaispormestarin salkkuja kevyempi, HS mainitsee. Tehtävä on vuoteen 2019 asti painava, sillä Vesikansa johtaa siihen saakka työtä, jolla voidaan kaventaa esimerkiksi helsinkiläisten terveyseroja.

Venäjä kielsi Avoin Venäjä -liikkeen

Kuva: Thinkstock

Venäjä on kieltänyt Avoin Venäjä -liikkeen, jonka on tarkoitus järjestää lauantaina hallitusta vastustavia mielenosoituksia ympäri maata, kertoo muun muassa Moscow Times.

Venäjän pääsyyttäjä on julistanut järjestön ”ei-toivotuksi”.

Avoimen Venäjän perustaja on maanpaossa elävä entinen oligarkki Mihail Hodorkovski.

 

 

AVAINSANAT

Helsingin kokoomus valitsi apulaispormestariehdokkaaksi Pia Pakarisen

Kuva: Kokoomus

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmä valitsi Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi. Kokoomuksen valinnoista kertoi Helsingin tuleva pormestari Jan Vapaavuori Twitterissä.

Kokoomuksen apulaispormestarin vastuulla ovat kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat.
Lopulliset päätökset valinnoista tekee Helsingin uusi valtuusto kesäkuussa.

SDP:n Kiuru hallituksen kehysriihestä: Kun pöly laskeutui, vähän jäi jäljelle

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Kirsta Kiuru.

SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokuntavastaava Krista Kiuru pitää hallitukselta hartaasti odotettua kehysriihitulosta varsin laihana.

– Hallitus naamioi esityksensä mukaviin silppuratkaisuihin, mutta kun tämä konfettipilvi on nyt leijaillut maahan, jää nähtäväksi ainoastaan liian kauas karkaavat ja toteuttamatta jäävät työllisyys- ja taloustavoitteet.

Kaikki rakenteelliset uudistukset tältä saralta jäivät toteuttamatta hallituksen esityksessä. Myös poliittisessa kentässä sekä työelämäpuolella kautta laidan kannatusta kerännyt perhevapaauudistus jää toteuttamatta.

– Mukana on myös useita hyviä päätöksiä, joista merkittävin on varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, mutta monet hyvätkin satsaukset ovat kertaluontoisia. Työllisyysasteen nostamiseksi olisi kaivattu isompia rakenteellisia uudistuksia.

SDP painottaa omassa vaihtoehdossaan rakenteellisia uudistuksia, kuten perhevapaajärjestelmän uudistamista ja ns. Rinteen mallin käyttöönottoa osana aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa.

– Nuoria ei saa päästää tipahtamaan yhteiskunnan kyydistä ja sen vuoksi nuorisotakuun uudistaminen ja rahoituksen turvaaminen on toteutettava. Näiden lisäksi on kyettävä tekemään rohkeita investointeja tulevaisuuteen.

Kasvu- ja osaamispanostukset jäivät paljon aikaisemmin tavoiteltua vähäisemmiksi. Hallitus tyytyi pitkälti kosmeettisiin lisäyksiin kohdissa, mistä on merkittävästi leikattu.

– Siksi olisi tarvittu suurempia kasvu- ja osaamispanostuksia, kuten hallituksen ministerit aikaisemmin itsekin vaativat. Hallitus tyytyy odottelemaan josko suhdannetuulet puhaltelisivat veneen joskus satamaan. Me uskomme siihen, että nyt kannattaisi rohkeasti käynnistää moottori ja viedä Suomea eteenpäin.

Valtion budjettiaukko ei kuroudu umpeen lähivuosina

Kuva: Arja Jokiaho
Suomi velkaantuu yhä rajusti.

Valtion taloutta pitää lähivuosina paikata edelleen miljarditolkulla velalla. Puoliväliriihen yhteydessä julkistettujen lukujen perusteella valtiovarainministeriö haarukoi valtion budjetin olevan hävittäjähankintojen myötä 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vielä vuonna 2021.

Luvut perustuvat valtiovarainministeriön talousennusteeseen, joka julkaistaan perjantaina. Budjettiarviosta voi päätellä, että talouden piristymisestä huolimatta julkisen talouden ongelmat eivät kaikkoa lähivuosina.

– Meidän näkemyksemme mukaan oleellista muutosta ei ole tapahtunut. Perjantaina avaamme sitä, mihin meidän ennusteemme perustuu ja miten me tulkitsemme lyhyen aikavälin informaatiota ja toisaalta kovaa dataa, jonka perusteella ennusteemme teemme, sanoi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander STT:lle keskiviikkona.

Puoliväliriihen tiedotteessa todetaan, että julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ja julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan taittuen ainoastaan väliaikaisesti vuosikymmenen vaihteessa.

2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa, ja lisäksi väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti. Ministeriön laskelmissa ei ole mukana sote-uudistuksen kaltaisia uudistuksia, joiden vaikutukset eivät ole vielä arvioitavissa. Julkisen talouden tilanne lisääkin painetta uudistusten onnistumiseen.

– Toimia tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy jatkaa. Varmaan tämä hallitus jatkaa niitä kautensa aikana, ja luulisin, että seuraavallekin hallitukselle jää jotakin tehtäväksi. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja aina 2030-luvun puoliväliin saakka. Kyllä kaikkien seuraavien hallitusten pitää tarkkaan seurata tilannetta, että voidaan varmistaa julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, Spolander sanoo.

Hallituksen taloustavoitteisiin pääsemiseen on matkaa. Keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka toteutumista ekonomistit ovat epäilleet laajasti.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on suurin piirtein kasassa, jos talouskasvu olisi kahden prosentin tasolla tästä vuodesta alkaen koko loppukauden.

– Ennusteet eivät kuitenkaan vielä tue tällaista kasvua, hän sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Kahden prosentin kasvu ei riitä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ei usko, että kahden prosentin kasvulla hallitus voisi päästä työllisyystavoitteeseensa.

– Kyllä sen pitäisi olla lähempänä 2,5 prosenttia, että työvoiman kysyntä kasvaisi niin paljon, että työpaikkoja voisi syntyä tarvittavat 90 000, Vihriälä sanoo.

Vihriälän mukaan lisäksi tarvittaisiin lisää toimia työvoiman tarjontaan, jotta mahdolliset työpaikat myös syntyvät. Hänen mukaansa mahdollisia uusia toimia voisivat olla muutokset työttömyysputkeen ja perhevapaisiin. Lisäksi valmistelussa olevaa työttömyysturvan ”aktiivimallia” voitaisiin edelleen virittää.
Vihriälästä puoliväliriihen toimet olivat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä sekä työllisyyden että tuottavuuden parantamisen kannalta pidemmällä aikavälillä.

– Tarvittaisiin vahvempia panostuksia osaamiseen, innovaatioihin sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, mitä nyt on ollut halukkuutta tehdä.

Olli Kuivaniemi

AVAINSANAT