”Säästö on täysin posketon” – Ex-opetusministeri antaa huutia opintotuen muutoksille

Kuva: Kari Hulkko
Opintotuen kohtalo on huolestuttanut opiskelijoita aina kehysriihen alla. Mieltä osoitettiin myös vuonna 2013.

Tulevaisuudessa opiskelijat maksavat menonsa entistä enemmän lainalla. Opintotuen uudistamista selvittävä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo kirjoitti tämän oppositiopuolueiden pelon auki Ekonomi-lehdessä. Hän luovuttaa raporttinsa ensi viikolla.

Pitkällä aikavälillä opintotuesta leikataan hallitusohjelman mukaan yli neljännes eli 150 miljoonaa euroa. Opintorahan, asumislisän ja lainan tason on oltava yhteensä vähintään 1 100 euroa kuukaudessa.

Oppositiopuolueissa hallituksen suunnitelma jo tyrmätään.

Edellinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi, että hallitus lyhentää opintotuen kestoa ja leikkaa sen tasoa.

– Säästö on mittakaavaltaan täysin posketon. Huolestuttaa, mitä korkeakoulutukselle tehdään tässä maassa, Kiuru sanoo.

Voi olla, että pienituloisista perheistä ei enää hakeuduta korkeakouluihin.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö epäilee, että nuoret välttävät kohtuuttomien riskien ottamista.

– Joten voi olla, että pienituloisista perheistä ei enää hakeuduta korkeakouluihin. Lisäksi opiskelijoiden työnteko lisääntyy.

Uusitalo taas pitää ongelmana, että opintolaina ei ole edullisuudestaan huolimatta suosittua.

– Jos tästä seuraa, että opintoja rahoitetaan entistäkin enemmän palkkatyöllä, uhkana on opiskeluaikojen piteneminen, Uusitalo kirjoittaa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei juuri halua kommentoida Uusitalon näkemyksiä ennen raportin julkaisua. Uusitalon toimeksiantona oli rakentaa hallitusohjelman mukainen malli.

– Tavoitteena on opintotukijärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelun kaikista lähtökohdista, riippumatta perhetaustasta tai varallisuudesta, ja valmistumisen tavoiteajassa, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan lainahyvitys säilyy ”taloudellisten reunaehtojen puitteissa”. Uusitalo ihmettelee, että opiskelijat eivät käytä enempää lainaa, josta osa armahdetaan tavoiteajassa valmistuville.

Yliopisto vastaa Sipilän huutoon: Kansanedustajat kipin kapin lainvalmistelua oppimaan

Kuva: Thinkstock

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos käynnistää ensi syksynä ensimmäisenä suomalaisena yliopistona lainvalmistelijoiden koulutuksen. Se pätevöittää sääntelyn valmistelun ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Hallituksen lainvalmistelun ongelmia setvittiin tiistaina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti pohdittavaksi, että vaalikausien alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät heille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin.

Pyrimme paikkaamaan koulutuksellisen aukon.

– Sipilä totesi, että ”lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa”. Pyrimme paikkaamaan tämän pääministerinkin havaitseman koulutuksellisen aukon, oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä toteaa.

Oikeustieteiden laitoksella voi suorittaa oikeustieteen maisterin tai hallintotieteiden maisterin tutkinnon pääaineena lainsäädäntötutkimus.

Uudessa lainvalmistelun perusopintokokonaisuudessa opiskelijat suorittavat opintoja vähintään 25 opintopisteen laajuisesti. Kahden pakollisen kurssin lisäksi tarjolla on 8 valinnaista kurssia.

Pakollisina kursseina opiskelijat suorittavat Lainsäädäntötutkimuksen perusteet ja Lainvalmistelu -opintojaksot. Valinnaisia kursseja on useita.

Lainvalmistelun perusopintokokonaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja sen voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Kommentti: Jopa tuli hoppu ja kiiru

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti miettii, asettuako ehdolle vielä toiselle kaudelle vaiko ei. Päätös vaikuttaa myös SDP:n tulevaisuuteen Jutta Urpilaisen kieltäytymisen jälkeen.

Jutta Urpilaisen kieltäytyminen SDP:n  presidenttiehdokkuudesta tuntui tulevan kovin monelle kovanakin yllätyksenä. Ehdittiin jo nostaa kovaa hypetystä Jutan puolesta, iloita ja suunnitella kampanjoita.

Sitten tulee Urpilainen ja vetäisee kerralla maton kaikkien haaveilijoitten alta. Ei se lähtenytkään lentoon se matto, ei edes yrittänyt, katsoi moni pettynynyt Demokraatin verkkouutista ja Urpilaisen kirjoitusta.

Mutta hänellä oli myös kerrassaan vastaansanomaton syy kieltäytyä, syy, johon kenelläkään ei ole nokan koputtamista.

Hän valitsi tällä kerta perheen, mikä oli perheen onni. ”Lapsi on pieni vain kerran”, sanoi SDP:n puheenjohtaja ja Urpilaisen entinen kova kilpakumppani Antti Rinne tänään aamuvarhaisella Demokraatti.fi:lle.

Muitakin, lausumattomia, syitä varmasti oli, mutta jätettäköön ne muille spekulanteille. Heitä riittää, suurin osa pahansuopia.

Mutta tahtoi Urpilainen tai ei, hänen kieltäytymisensä tuli kyllä ihan viime tippaan. Antti Rinteelle ja muulle puoluejohdolle tulee nyt ihan mahdoton hoppu. Seuraava puoluevaltuusto on jo kuukauden päästä. En mitenkään jaksa uskoa, eikä moni muukaan, että vielä tuossa kokouksessa olisi esittää uusi uljas ehdokas SDP:lle.

Vaikka. Mistäpä sen tietää. Yllätyksiä sattuu.

Kokoomuksella kieli pitkällä

Mutta. Käännetäänpä katse istuvaan presidenttiin, Sauli Niinistöön. Kokoomus odottaa häneltäkin kieli pitkällä jo ilmoitusta jatkosta. Myönteistä ilmoitusta kaivataan enemmän kuin mitään. Kokoomus on jo kerännyt vaalikirstuunsa kaksin käsin rahaa niin, että kunnallisvaalitkin uhkaavat jäädä taka-alalle.

Toivotaan, että keinot edes pysyvät rehellisinä. Viime kerralla liippasi läheltä.

Mutta ei Niinistön tarvitse kumartaa oman puolueensa suuntaan sen enempää kuin Urpilaisenkaan. Hänkin tulee tekemään  päätöksensä ihan omista lähtökohdistaan.

Jospa Niinistönkin vastaus on kuten Urpilaisen? Selkeä ”ei” pudottaisi kokoomuksen johdon suoraan häntäluun päälle. Pudotus on kivulias, kuten pyrstölleen tipahtaneet hyvin tietävät.

Niinistön kieltäytyminen muuttaisi myös SDP:n asetelmia radikaalisti. Silloin vastassa ehdokkaalla ei olisikaan varmaa voittajaa.

 

”Palkansaajat ovat oman savottansa tehneet” – JHL ei tyydy nollalinjaan

Kuva: Arja Jokiaho

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on aloittanut valmistautumisen ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluihin.

– Kilpailukykysopimus on leikannut erityisesti julkisen alan työntekijöiden ostovoimaa, joten JHL tavoittelee jäsenilleen palkankorotuksia, ammattiliiton hallitus linjasi torstaina.

Peruslinjana on se, että JHL:n sopimusaloille tehdään vienti- ja teollisuusaloja vastaavia ratkaisuja. Sopimuskausien pituutta määriteltäessä otetaan huomioon viennin ja teollisuuden sopimuskaudet, ja julkisella alalla myös sote- ja maakuntauudistus.

JHL haluaa lisäksi nostaa työelämän laadun kehittämisen takaisin keskeisten sovittavien asioiden joukkoon.

Luottamus on neuvottelusuhteissa tärkeintä, eivät säännöt.

Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti viime viikolla irtisanovansa kaikki keskusjärjestösopimukset, joissa on sovittu muun muassa luottamusmiesten asemasta, koulutuksesta, työelämän laadusta ja ay-jäsenmaksujen perimisestä ja tilittämisestä.

JHL:n kentässä näillä sopimuksilla on ollut merkitystä ennen kaikkea yksityisillä aloilla. Ammattiliiton hallitus patistaa eri toimialoja neuvottelemaan asiasta mahdollisimman pian.

– Näin saadaan pöytä puhtaaksi tästä luottamusta koetelleesta asiasta hyvissä ajoin ennen ensi syksyn ja talven työehtosopimusneuvotteluja.

JHL:n mielestä EK:n perustelut – ettei se enää solmi keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja – ei kestä lähempää tarkastelua.

– EK olisi hyvin voinut selvittää kaikessa rauhassa yhdessä eri alojen työnantaja- ja työntekijäliittojen kanssa, miten raukeavien keskusjärjestösopimusten määräyksiä kirjataan työehtosopimuksiin.

JHL on selvittänyt, että keskeisillä sopimusaloilla moni keskusjärjestösopimuksissa sovituista asioita on jo aiemmin kirjattu JHL:n työehtosopimuksiin. Myös julkisalan työnantajien kanssa niistä on useimmiten sovittu vastaavalla tavalla. JHL lähtee siitä, että kirjaukset pysyvät voimassa jatkossakin.

Mutta varsinkin pienemmillä sopimusaloilla kirjauksissa on puutteita ja täydennyksiä voidaan tarvita. JHL aikoo tuoda asian syksyn neuvottelupöytiin, jos kirjausten lisäämistä alakohtaisiin sopimuksiin ei ole neuvoteltu alta pois.

Luottamus on neuvottelusuhteissa tärkeintä, eivät säännöt, JHL huomauttaa. Se odottaakin EK:lta ja työnantajilta yleisemminkin maltillista ja vastuuntuntoista toimintaa.

– Palkansaajat ovat oman savottansa tehneet suostumalla jäsenilleen hankalaan, ostovoimaa leikkaavaan ja työaikaa pidentävään kilpailukykysopimukseen. Palkansaajat ovat tukeneet ja tukevat vientiä ja yrityksiä, jotta työllisyys paranisi.

Ammattiliitto muistuttaa, että isoin lasku on osoitettu matalapalkkaiselle, naisvaltaiselle julkiselle sektorille, jolta muiden leikkausten lisäksi leikataan lomarahoja kolmen vuoden ajan.

– Orastava talouskasvu tarvitsisi nyt tuekseen ennakoitavuutta ja laajaa luottamusta työmarkkinoilla. Sitä saadaan sopimalla, ei sanelemalla, JHL:n hallitus kiteyttää.

Sipilä ei kommentoi JSN-päätöksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kommentoi Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä, koska hänellä on itseään koskevia kanteluita kesken oikeuskanslerinvirastossa. Sipilä ei itse ole osallinen JSN:n päätöksiä koskevissa tapauksissa.

Pääministeri ei myöskään ole ehtinyt vielä perehtyä JSN:n päätösten perusteluihin.

Sipilästä on tehty useita kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä Julkisen sanan neuvoston päätökset osoittavat, että journalismissa pitää kunnioittaa reilun pelin sääntöjä. Hän pitää JSN:n tänään antamia päätöksiä odotettuina.

Yle sai JSN:ltä vapauttavan ja Suomen Kuvalehti langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-vyyhdissä. JSN:n mielestä Jääskeläinen joutui SK:n jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten häntä olisi pitänyt kuulla juttua varten.

Lehti lähetti hänelle kommenttipyynnön sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.

Atte Jääskeläinen. (Kuva: Lehtikuva)

”Olisi luontevaa, että poliittisella liikkeellä on omat ehdokkaat” – Urpilainen lupaa tukea SDP:n presidenttiehdokasta

Kuva: lehtikuva / jutta urpilainen

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen selvitti eduskunnassa päätöstään olla lähtemättä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Urpilaiselta kysyttiin myös, onko hänellä omia suosikkeja SDP:n ehdokkaaksi.

– Olisi luontevaa, että kansanvallassa ja demokratiassa poliittisella liikkeellä on myöskin omat ehdokkaat. Se kenet SDP tulee nimeämään ehdokkaaksi, on puoluejohdon käsissä ja tietenkin viime kädessä puoluevaltuuston käsissä, Urpilainen sanoi.

Hän sanoi kertoneensa puoluejohdolle ja puheenjohtaja Antti Rinteelle olevansa valmis tukemaan SDP:n ehdokasta ja tekemään työtä puolueen vaalimenestyksen eteen, mutta kieltäytyi ohjeiden antamisesta.

– Itsekin entisenä puheenjohtajana tiedän, että varmasti puoluejohdolla on selkeä suunnitelma olemassa siitä, miten mennään eteenpäin, enkä halua heille tässä tilanteessa ohjeita antaa.