Turva – Hymy

Kainuussa helpottaa: Aamuksi sähköt lähes joka mökkiin – taloudelliset vahingot mittavat – vain kolmasosa metsistä vakuutettu

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa
Metsänomistajilla on ongelma: suurin osa metsistä on vakuuttamatta lumituhojen varalle. Nyt niitä vahinkoja tulee, mutta niitä ei kannata nyt lähteä mittailemaan. Se on hengenvaarallista.

Kainuuta piinanneet sähkökatkot saadaan todennäköisesti korjatuksi aamuun mennessä, kerrotaan pelastuslaitokselta. Puoli seitsemältä illalla maakunnassa ilman sähköä oli enää noin 800 kotitaloutta.

Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen huomauttaa, että sähköjen katkeamisia aiheuttanutta tykkylunta on yhä paljon puissa, joten suojasää tai tuuli voi aiheuttaa uusia katkoksia.

Vielä lauantai-iltana sähköttä oli Kainuussa useampi tuhat kotitaloutta. Maastossa on tänään ollut parisensataa sähköalan työntekijää korjaamassa vahinkoja.

Attendon Puolangan yksikön avohoidon esimies Marjatta Heikkinen (vas.) ja Puolangan kunnanjohtaja Esko Rautiainen Puolangalla valmiusryhmän palaverissa kunnanjohtajan huoneessa 7. tammikuuta 2018. (Lehtikuva/Pekka Moliis)

Kainuun pelastuslaitos arvioi, että sähköttömien asiakkaiden lukumäärä saadaan painettua keskiyöhön mennessä alle tuhanteen.

Pahimpien katkosalueiden taloja on tänään kierretty eri kunnissa. Pelastuslaitos kertoo, että tähän asti tulleiden tietojen perusteella tilanne vaikuttaa rauhalliselta eikä laajamittaisiin evakuointeihin ole tarvetta.

Taloudelliset vahingot mittavat

 

Tykkylumi on aiheuttamassa merkittäviä taloudellisia menetyksiä metsänomistajille Kainuussa ja muilla tykkylumen vaivaamilla seuduilla, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta arvioidaan.

MTK:n Kajaanin-toimiston kenttäpäällikkö Heikki Rahko arvioi, että pelkästään Ylä-Kainuun metsissä on tuhansien ellei kymmenientuhansien kuutiometrien edestä tykkylumen vuoksi silpoutunutta puuta.

– En ole näin laajoja tykkytuhoja ennen nähnyt. Yleensä ne ovat keskittyneet vain pienelle alueelle, mutta nyt niitä on koko maakunnassa, neljäkymmentä vuotta alalla työskennellyt Rahko sanoi STT:lle.

Suurimmat tuhot keskittyvät Rahkon mukaan Ylä-Kainuun vaara-alueille, mutta hajatuhoja on muuallakin. Paikoitellen näkymät Ylä-Kainuussa ovat Rahkon mukaan jopa järkyttäviä.

Rahkon mukaan jatkuvat pakkaset ja lumisateet voivat pahentaa tykkytuhoja entisestään.

Hengenvaarallisia metsiä

Metsänomistajien taloudellisia vahinkoja voi Rahkon mukaan pahentaa se, että tykkylumen vuoksi katkenneita ja kaatuneita puita on metsissä siellä täällä, mikä vaikeuttaa niiden keräämistä talteen. Esimerkiksi myrskytuulten kaataessa metsää kaatuneiden puiden hyödyntämistä helpottaa se, että tuuli kaataa usein kerralla paljon puita samalta alueelta.

Rahko varoittaa, että tykkylumen vaivaamiin metsiin ei kannata nyt mennä arvioimaan aiheutunutta tuhoa, sillä puiden lumilastin vuoksi metsissä on hengenvaarallista liikkua.

– Jos raskas puunlatva putoaa ihmisen päälle, niin sehän tappaa, Rahko painottaa.

Sula maaperä pahentaa vahinkoja

MTK:n tutkimuspäällikön Erno Järvisen mukaan tykkylumen aiheuttamien vahinkojen kokonaismäärää päästään arvioimaan vasta keväämmällä, kun lumet alkavat sulaa. Hän uskoo, että Kainuun ohella myös Pohjois-Karjalan metsistä paljastuu merkittäviä tykkylumen aiheuttamia vahinkoja.

Järvisen mukaan tykkylumen aiheuttamia taloudellisia vahinkoja pahentaa osaltaan myös se, että tykkylumen vaurioittama puu ei yleensä kelpaa sahatavaraksi, vaan se menee selluteollisuuden käyttöön kuitupuuksi.

– Kun tukki on 3–4 kertaa arvokkaampaa kuin kuitupuu, niin taloudelliset vahingot voivat olla yksittäiselle metsänomistajalle todella merkittäviä, Järvinen laskee.

Järvisen mukaan tykkylumivahinkoja on tänä vuonna pahentanut se, että paksun lumivaipan suojaama maaperä ei ole päässyt jäätymään. Tämän vuoksi tykkylumen kuormittamia puita on monin paikoin kaatunut juurineen.

Metsänomistajien tilannetta ei Järvisen mukaan lainkaan helpota se, että monet heistä eivät edelleenkään ole vakuuttaneet metsiään viime vuosien laajoista myrskytuhoista huolimatta. Finanssialan arvion mukaan vain noin kolmannes yksityisomistuksessa olevista metsistä on vakuutettu lumivahinkoja vastaan.

– Kyllähän vakuuttaminen on varsin kustannustehokas keino varautua erilaisiin metsätuhoihin, Järvinen sanoo.

Tuomas Savonen, STT

Juttua päivitetty viimeisimmillä tiedoilla sähköjen palautumisesta.

”Ollaan digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7” – valtakunnansyyttäjä toivottaa Ylellä voimia Jari Sillanpäälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen (kuvassa) kertoo Ylen haastattelussa pohtineensa viime aikoina sitä, pitäisikö asian saama julkisuus ottaa nykyistä enemmän huomioon rangaistuksia määrättäessä.

– Olen suhtautunut aiemmin aika kielteisesti julkisuuden merkitykseen rangaistuksen lieventämisperusteena. On myönnettävä, että tapaukseni myötä olen lieventänyt omaa kantaani. Nykyisin julkisuus on pahimmillaan sitä, että ollaan semmoisessa digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7, Nissinen kertoo Ylelle.

Korkein oikeus tuomitsi Nissisen joulukuussa sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeusministeriö on ilmoittanut antavansa tammikuun aikana arvionsa Nissisen jatkosta tehtävässään.

Nissinen itse on ilmoittanut haluavansa jatkaa tehtävässään virkarikostuomiosta huolimatta.

Nissisen mukaan julkisuudesta voi tulla tuomitulle todellisin rangaistus ja sakot menettävät merkityksensä. Nissinen korostaa, että hänen tapauksessaan julkisuuteen lieventämisperusteena ei vedottu eikä sitä sellaisena tuomiossa käytetty.

Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut.

Nissinen kertoo miettineensä myös mediassa laajasti esillä ollutta Jari Sillanpään tapausta. Sillanpäätä vastaan on nostettu syytteet rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kahdesta liikennerikkomuksesta.

Syyttäjän mukaan Sillanpää käytti metamfetamiinia ja ajoi huumeen vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa. Nissinen sanoo, ettei tiedä, tullaanko Sillanpään tapauksessa julkisuus ottamaan huomioon tuomion lieventämisperusteena.

– Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut, että voimia hänelle! Nissinen sanoo Ylen haastattelussa.

Saiko vauvasi pneumokokkirokotuksen? – Saatat olla itsekin suojassa vakavalta keuhkokuumeelta 

Pikkulapsille annetut pneumokokkirokotukset ovat merkittävästi vähentäneet rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Pikkulasten pneumokokkirokotukset aloitettiin kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2010. THL:n mukaan keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat sen jälkeen vähentyneet koko aikuisväestössä 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä seitsemän prosenttia.

– Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät. Rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Vaikka tämä prosenttiosuus vaikuttaa pieneltä, se on kansanterveydellisesti merkittävä, koska keuhkokuumeita on paljon, kertoo professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Nuortin mukaan Suomessa sairastuu vuosittain keuhkokuumeeseen noin 50 000 ihmistä. Heistä puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Väestön vanhetessa keuhkokuumeiden määrän odotetaan kasvavan edelleen, koska tauti yleistyy iän karttuessa.

Keuhkokuumeella on useita taudinaiheuttajia, mutta pneumokokkibakteeri on niistä yleisimpiä. Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.

STT

Juttua päivitetty lisätiedoin.

Työpäivät 12–15-tuntisia, poimijoille mustikkakilosta euro – yrittäjälle vaaditaan yli kolmea vuotta vankeutta ihmiskaupasta

Kuva: Lehtikuva / Handout/ Tiia Syvänperä
Sisä-Suomen poliisilaitoksen esitutkintamateriaalista peräisin oleva kuva marjanpoimijoiden nuotiopaikasta ja oleskelutilasta 28.9.2016. Keskisuomalaiselle marjanpoimintayrittäjälle vaaditaan yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ihmiskaupasta. Syyttäjän mukaan mies värväsi thaimaalaisia marjanpoimijoita Suomeen pakkotyöhön ja ihmisarvoa loukkaaviin oloihin kesällä 2016.

Keski-Suomen käräjäoikeus antaa tänään tuomion asiassa, jossa marjanpoimintayrittäjää syytetään 26 thaimaalaispoimijaan kohdistuneesta ihmiskaupasta. Syyttäjä vaatii miehelle yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Vaihtoehtoisesti yrittäjää syytetään törkeästä kiskonnasta.

Syyttäjä katsoo, että poimijat joutuivat työskentelemään 12–15-tuntisia työpäiviä pääosin maksaakseen matka- ja järjestelykuluista syntynyttä velkaa. Osa jäi työrupeamasta miinuksen puolelle.

Syyttäjän mukaan poimijat majoitettiin rekan perävaunukonteista ja linja-autoista muutettuihin tiloihin, joissa 18–20 miestä ja naista asui samassa tilassa ilman yksityisyyttä. Viranomaisten mukaan tilat olivat epähygieeniset ja paloturvallisuudessa oli puutteita.

Mies kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän sanoi oikeudenkäynnin aikaan STT:lle, ettei poimijoiden leirin oloja pitäisi verrata paikallaan pysyviin työpaikkoihin.
– Asuinolosuhteet eivät ole kohtuukustannuksin järjestettävissä samanlaisiksi kuin normaaliolosuhteissa, hän sanoi.

Syyttäjän mukaan mies hyötyi vähintään kymmeniätuhansia euroja

Syyttäjä katsoo, että majoituksesta perittävät kulut olivat kohtuuttomat tasoon nähden. Poimijat joutuivat maksamaan myös muut kulunsa poimintavälineistä alkaen.

Kielitaidottomilla ja osin lukutaidottomillakin poimijoilla ei syyttäjän mukaan ollut käytännössä muuta mahdollisuutta kuin majoittua marjayrittäjän tarjoamiin tiloihin ja myydä marjansa yrittäjän määräämällä hinnalla. Y

Yrittäjä maksoi esimerkiksi mustikasta poimijoille 1–1,2 euroa kilolta.

Poimijat vaativat yrittäjältä ja hänen yrityksiltään maksamatta jääneistä ansioista ja kärsimyksistä kukin yhteensä noin 8 000 euron korvauksia korkoineen.

Syyttäjän mukaan mies saavutti toiminnallaan vähintään lähes 62 000 euron rikoshyödyn. Yrittäjä sanoi STT:lle, että näkemys on älytön.

STT

Tänään selviää, saako Anneli Auer vaatimansa miljoonien ”koppikorvaukset”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tänään päätöksensä Anneli Auerin niin sanotuista koppikorvauksista. Miehensä murhaan syyttömäksi todettu Auer ehti istua Valtiokonttorin mukaan vankilassa 611 päivää.

Hänelle maksettiin tuolta ajalta yhteensä noin puoli miljoonaa euroa koppikorvauksia ja tulojen menetyksiä. Nyt hän vaatii korvaussumman korottamista liki 2,5 miljoonaan euroon.

Auer laskee, että vankeuspäiviä kertyi yli tuhat, kun otetaan huomioon ne päivät, joiden aikaan hän oli murhasta tutkintavankeudessa ja istui samalla seksuaalirikostuomiotaan.

– Jos murhatutkintavankeutta ei olisi ollut, olisin päässyt koevapauteen (seksuaalirikostuomiosta) jo aiemmin. Olisin voinut myös hakea avotaloon, jossa perhevapaat olisivat olleet pidemmät ja jossa olisin voinut opiskella ja työskennellä, Auer sanoi joulukuussa käräjillä.

Auer perustelee korvausvaatimustaan myös liiketoimintasuunnitelmallaan, jonka mukaan hänen pyörittämänsä verkkosivustot olisivat tuottaneet ainakin yli 700 000 euroa viidessä vuodessa. Tältä osin hän vaatii valtiota maksamaan tulojen vähentymisestä 400 000 euroa vähennettynä jo maksetulla 57 000 eurolla.

Valtio ei usko, että Auerin nettiyritys olisi jatkanut kasvuaan, ja pitää Auerin vaadetta perusteettomana.

Auer tuomittiin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista.

Auerin mies surmattiin perheen kotona joulukuussa 2006. Auer vangittiin murhasta epäiltynä vasta noin kolme vuotta myöhemmin.

Käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen vankeuteen loppuvuodesta 2010, mutta kesällä 2011 hovioikeus katsoi Auerin syyttömäksi. Korkein oikeus palautti murhajutun uudestaan käräjille uusien todisteiden takia.

Toisellakin kierroksella Auer tuomittiin käräjillä ja katsottiin syyttömäksi hovissa. Korkein oikeus ei antanut syyttäjille enää valituslupaa, ja Auerista tuli virallisesti syytön joulukuussa 2015.

Murhajutun jatkuessa Auer tuomittiin kuitenkin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Auer on suorittanut tuomion, mutta haki siihen purkua korkeimmasta oikeudesta.

Korkein oikeus hylkäsi purkuhakemuksen toissa vuonna.

Vaarallisesta kelistä varoitetaan – nyt myös jalankulkijoita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ajokeli on mahdollisesti vaarallinen maan etelä- ja keskiosissa, varoittaa Ilmatieteen laitos. Ajokeliä heikentää lumisade ja pöllyävä lumi.

Liikennesäätä koskeva varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa liikkuvia jalankulkijoita varoitetaan liukkaista jalkakäytävistä.

Keskustelua aiheesta