Alatalo katsoo, että hänen ehdotuksensa parantaisi nykyistä käytäntöä merkittävästi. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä testamentit saattavat kadota eivätkä löydä tietään perillisille ollenkaan. Testamentteja voidaan myös suorastaan hävittää.

– Testamenttien säilytyksessä on hyvin kirjavat käytännöt. Jotkut pitävät niitä piirongissa piilossa, toiset pankin tallelokerossa ja jotkut asianajotoimiston hallussa. Kaikissa näissä säilytyspaikoissa on ongelmansa, Alatalo sanoo.

Arvokas paperi saattaa mennä muiden paperien mukana vaikka kierrätykseen. Pankissa testamentin säilyttäminen ei takaa sitä, etteikö siitä voisi olla jossain toisiakin versioita. Asianajotoimistot eivät puolestaan saa automaattisesti mitään tietoa, jos testamentin tekijä kuolee.

– Paljon aikaa ja rahaa tuhraantuu selvittämiseen, kun testamentteja ei löydy tai versioita on liiankin monta. Voi myös olla, ettei testamenttia ole koskaan edes tehty, mutta perilliset eivät sitä tiedä.

Alatalon mielestä testamentit tulisi säilyttää sellaisessa virallisesti hyväksytyssä paikassa, että ne ovat varmassa tallessa, mutta kuitenkin saatavilla, kun on perunkirjoituksen aika ja kuolleen omaisuutta aletaan jakaa. Rekisteri kertoisi testamentin olemassaolosta.

– Lailla tulisi säätää, että testamentit rekisteröitäisiin ja niitä säilytettäisiin maistraateissa. Se loisi turvaa kaikille osapuolille.

Testamenttien säilyttämistä varten ei ole olemassa tällä hetkellä valtakunnallista järjestelmää. Testamentin tekijän tulee itse järjestää testamentin säilyttäminen niin, että sen olemassaolosta on tieto hänen kuoltuaan.

Ehdotetun testamenttirekisterin tiedot eivät olisi missään vaiheessa julkisia, eikä tietoja luovutettaisi ulkopuolisille testamentintekijän elinaikana. Testamentintekijän kuoltua tietoja annettaisiin omaisille ja perunkirjoitusta varten.