Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

Saitko joululahjoja?  – Naiset pistävät säälittä myyntiin, miehet empivät

Joku muukin kuin hajamielinen joulupukki saattaa hävittää joululahjansa.

Joka toinen suomalainen on myynyt tai miettinyt myyvänsä saamiaan joululahjoja joulun jälkeen, ilmenee Tori.fi:n kyselystä. Heistä liki kolmasosa on pannut saamiaan joululahjoja suoraan myyntiin. Naiset ja nuoret aikuiset ovat tässä selkeästi miehiä ja ikäihmisiä innokkaampia. Yleisin ponnin joululahjan eteenpäin myymiseen on se, että kotoa löytyy jo vastaava esine. Sen sijaan vain 23 prosenttia suomalaisista jaksaa nähdä sen vaivan, että käy kaupassa vaihtamassa ei-toivottuja joululahjoja muihin tuotteisiin. Tavarat päätyvät todennäköisemmin varastoon pölyttymään. Tiedot selviävät Tori.fin marraskuussa tekemän kyselyn vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1312 suomalaista.

Puolet suomalaisista on myynyt tai vähintäänkin harkinnut myyvänsä saamiaan joululahjoja joulun jälkeen. Heistä liki joka kolmas on pannut saamiaan joululahjoja suoraan myyntiin.

Naiset ovat tässä selkeästi miehiä innokkaampia. Miehistä yli puolet ei ole yrittänytkään myydä joululahjoja eteenpäin, koska kokee sen epäkohteliaaksi. Naisista puolestaan yli puolet on vähintään harkinnut asiaa. 15 prosenttia naisista on pannut lahjojaan myyntiin. Tiedot selviävät Tori.fin marraskuussa tekemän kyselyn vastauksista.

– Tähän kävisi klassiset tarinat naisten miehiltä saamista iskuporakoneista ja toimintaelokuvista eli epäonnistuneista lahjoista, mutta ehkäpä kyse onkin siitä, että naiset suhtautuvat miehiä enemmän lahjoihin käyttöesineinä. Kysehän on hyödyntämisestä. Jos sattuu lahja, jolle saajalla ei ole juuri silloin käyttöä, sen voi hyödyntää myymällä, jolloin taas joku toinen pääsee hyödyntämään sitä käytännössä, Tori.fi:n toimitusjohtaja Juha Meronen tulkitsee.

Nuoret aikuiset suhtautuvat asiaan ikääntyneempiä rennommin. Joka kolmas kyselyyn vastanneista alle 35-vuotiaista on myynyt saamiaan joululahjoja eteenpäin. Yli 56-vuotiaiden vastaava lukema on 14 prosenttia. Yli 66-vuotiaista peräti 60 prosenttia näkee moisen epäkohteliaana.

– Se, että toinen hankkii jotain nimenomaan sinulle, on monelle vanhempien sukupolvien edustajalle pyhä asia. He ehkä osaavat olla myös kiitollisia pienemmästä kuin nuoremmat, Meronen miettii.

Harva myy rahan takia

Lisää aiheesta

Yleisin ponnin joululahjan eteenpäin myymiseen on se, että kotoa löytyy jo vastaava esine. Puolelle lahjojaan myyneistä se on ollut vähintäänkin yksi syy siihen. Toiseksi yleisin syy on lahjan sopimattomuus saajalle. Rahan hankkiminen on motivaattori vain 16 prosentille.

Lahjatavaroista useimmin myyntiartikkeleiksi päätyvät kirjat, vaatteet, kengät ja sisustustarvikkeet.

– Kirjan saattaa lukea nopeasti joulunpyhinä ja se on helppoa panna kiertoon. Vaatteet ja kengät puolestaan ovat lahjan hankkijalle hankalia sekä koon että tyylin puolesta. Nekin on vaivatonta panna tarvittaessa sovituksen jälkeen myyntiin. Sisustusesineissä puolestaan maut vaihtelevat laajasti. Toisen kaunistus on toisen kauhistus, Meronen pohtii.

Joululahjakauppa käy tässä mielessä vilkkaana myös aaton jälkeen. Liki 30 prosenttia eteenpäin myytävistä joululahjoista menee kaupaksi viikon sisällä. 68 prosenttia menee kuukauden sisällä.

Moni suomalaislahja päätyy komeroon pölyttymään

Suomalaiset eivät käy vaihtamassa ei-toivottuja lahjoja kaupoissa erityisen innokkaasti. Vain 23 prosenttia kansasta viitsii nähdä sen vaivan. Suomalainen ennemmin pitää kohteliaasti lahjan ja työntää sen komeron perukoille pölyttymään. 35 prosenttia tekee niin.

– Tämä saattaa kertoa kansanluonteestamme. Vaikka lahja olisi ei-toivottu, säilytämme sitä kiltisti nurkissamme. Emme halua loukata, mikä on kunnioitettavaa. Kestävin ja tiedostavin ratkaisu olisi kuitenkin panna tarpeeton tavara kiertoon. Kannattaa muistaa, että toisen turhake on toisen aarre, Tori.fi:n Meronen muistuttaa.

Roskiin Suomessa kuitenkin päätyy ani harva lahja. Niin tekee vain kolme prosenttia lahjansaajista.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE