SAK:n mielestä työntekijöiden ja tavallisten suomalaisten elämän kurjistamisen täytyy loppua. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tavoitteet eivät tätä tavoitetta SAK:n mukaan tue.

– EK yrittää tilata uudeltakin hallitukselta työelämäheikennyksiä. Listalla on työntekijöille kylmää kyytiä: sunnuntailisät pois, ylityölisät pois, pidempiä työpäiviä työnantajan määräyksellä, palkalliset arkipyhät pois, työntekijän irtisanomissuoja heikommaksi ja niin edelleen. Tälle linjalle saattaa tulla seuraavissa eduskuntavaaleissa stoppi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

SAK on huolissaan siitä, että EK tavoittelee lainsäädäntöä, jolla työehtosopimusten määräykset voi ohittaa.

ELORANNAN mielestä EK on linjauksissaan ristiriitainen. Hän huomauttaa, että on nurinkurista sanoa tavoittelevansa ”vaurastuvia kotitalouksia” kuluttamaan ja sijoittamaan, kun samaan aikaan itse vastustaa työntekijöiden palkankorotuksia ja haluaa heikentää heidän työehtojaan.

– Palkansaajien ostovoima kasvaa palkankorotuksilla. EK:n ajamat rahoittamattomat veronkevennykset maksetaan joko velalla tai palveluleikkauksilla. Toisin sanoen tavallinen veronmaksaja kuittaa elinkeinoelämän miljardiluokan laskun myöhemmin tai heti heikentyneinä julkisina palveluina.

Eloranta muistuttaa julkisen sektorin merkityksestä palkansaajille. He ovat palveluiden käyttäjiä ja usein myös julkisen sektorin työntekijöitä. Elorannan mukaan EK:n kiertoilmaus ”palvelulupauksen päivitys maksukykyä vastaavaksi” tarkoittaa leikkauksia. Hyvinvointivaltion romuttamisen sijaan täytyy SAK:n mukaan turvata palvelujen rahoituspohja työllisyyttä ja kasvua vahvistamalla.

– Talouskasvu on hyvä tavoite. Julkisesti rahoitetut palvelut, esimerkiksi toimiva terveydenhoito, lasten varhaiskasvatus ja liikenneverkot mahdollistavat sen. Talouskasvu ei tapahdu myöskään ilman työntekijöitä. Ja kolmanneksi, työn tekijöiden täytyy saada osansa talouskasvun tuloksista. Elinkeinoelämän papereissa nämä seikat unohtuvat.