– Jäsenten ostovoiman turvaamiseksi yhteistyötä on tiivistettävä kaikilla sopimusaloilla. Koordinaation käytännön toimista päättävät ammattiliittojen hallinnot, mutta tavoitteena on laaja yhteistyö, jolla saadaan jäsenille Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuva tulos, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjasi hallituksen kokouksen lopputulemaa tiedotteessa.

Helsingin Sanomat jatkoi tästä todeten, että Saksan suurin ammattiliitto IG-Metall sopi marraskuussa tärkeällä teollisuusalueella 5,2 prosentin palkankorotuksista ensi vuodelle ja 3,3 prosentin palkankorotuksista vuodelle 2024. Yhteensä korotus olisi parissa vuodessa 8,5 %. Sopimukseen sisältyy lisäksi 3 000 euron kahdessa erässä maksettava kertakorvaus.

Eli te löitte nyt sitten 8,5 % palkankorotustason pöytään. Siitäkö tässä on kysymys, Jarkko Eloranta?

Hän huomauttaa, että Saksassakin on tehty vähän erilaisia ratkaisuja. Metallilla ja kemian alalla on eri korotukset.

Kemian sopimus Saksassa on vähän lyhyempi ja siinä on vähän pienemmät prosentit kuin metallin puolella.

Eloranta huomauttaa vielä erikseen, ettei SAK:n hallituksessa ole päätetty täsmällisiä prosenttilukuja.

– Jokainen liittohan sitten vielä tietysti tekee omat hallinnolliset päätöksensä niin tavoitteistaan kuin hyväksymistäänkin sopimuksista. Sillä tavalla tämä kulkee.

PUHEENJOHTAJA Eloranta pitää SAK:n hallituksen päätöstä merkittävänä. Hän toteaa, että tähän saakka koordinaatio on ollut työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton yksipuolista operointia.

– Nyt sitten me lyömme tähän oman vastapoolimme SAK:laisten liittojen kesken. Työnantajat ovat jo aikaisemmin keränneet voimansa. Nyt sitten palkansaajapuoli kerää myös voimansa mahdollisimman hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi.

EK on aiemmin onnistunut koordinaatiossa hyvin. SAK:ssa ja työntekijäliitoissa onkin nyt katsottu, että on pakko alkaa operoida myös itse.

– Näinhän tässä tietysti on. Ja tällä kertaa EK:n koordinaatio on tullut niin läpinäkyväksi johtuen siitä, että tietyt työnantajaliitot eivät edes neuvottele ennen kuin teknologiateollisuus on ratkaisunsa tehnyt. Ei meille oikein jäänyt nyt vaihtoehtoa kuin pistää painetta tällä tavalla neuvottelutilanteeseen.

Uusi tilanne voi viitata siihen, että työmarkkinaratkaisut saattavat venyä nyt ainakin tammikuun loppupuolelle.

– Toivottavasti ei, sanoo Jarkko Eloranta ja toteaa, ettei ratkaisujen venymiseen tähdätä.

– Mitä pikemmin ja siivommin ratkeaa, se on tietysti kaikkien etu.

Hän muistuttaa samaan hengenvetoon myös, että myös siihen vaihtoehtoon on varauduttu, ettei ratkaisuja saada pelkästään neuvotteluteitse aikaiseksi.

– Mutta se ei tietenkään ole mitenkään tavoitteena.

Mutta eduskuntavaaleja ennen saattaa niin sanotusti rytistä?

– Sitä ei tiedä, mutta onhan se mahdollista. Aika kaukanahan tässä tietysti puolin ja toisin ollaan. Matkaa on vielä taitettavana, että sopimukset saadaan aikaan.

KUN kunta-ala sai kesällä aikaan oman palkkaratkaisunsa, se sopi viiden vuoden ajan noin prosentin korotuksesta yleisen linjan päälle. Niinpä myös Elorannan mainitsema Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuva tulos siirtyisi kuntapuolelle lisäprosentin kera.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoi yllättäen tänään, että liitto ei ole SAK:laisten liittojen koordinaatiossa ainakaan toistaiseksi mukana. JHL:n hallituksen on määrä ottaa kantaa asiaan huomenna.

Eloranta toteaa tähän, että osa liitoista oli käynyt SAK:n koordinaatiota hallinnoissaan läpi ja osalla asia on vielä “tulemisensa tilassa”.

– Tietenkin he (liitot) kommentoivat sitten omalta osaltaan niitä prosesseja. Me teimme SAK:n hallituksena tämän päätöksen, sitten tietysti liittojen päätökset tulevat omalla tahdillansa.

JHL neuvottelee kuntapuolella mutta myös yksityisellä puolella. Mitään liittojen välistä hankausta Eloranta ei näe JHL:n tämän päivän poisjääntiin sisältyvän.

Puhuttiko kunta-alan sopimus SAK:n hallituksessa?

– Ei puhuttanut tällä erää. Kyllä nyt oli fokuksessa, että saadaan mahdollisimman hyvä avaus. Tilannetta, jossa Teollisuusliitto kantaa koko muuta palkansaajaporukkaa, pidettiin heille kohtuuttomana. Pitää saada vähän leveämpiä hartioita taakse, jotta saadaan hyvä ratkaisu kärkeen.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puhui marraskuun lopussa Teollisuusliiton valtuustossa ja pohti Ruotsin LO:n mukaisen palkkakoordinaation tuomista Suomeen. LO vastaa suomalaista SAK:ta.

– Yksi vaihtoehto on edetä kohti Ruotsin mallia, jossa keskusjärjestö LO määrittää työmarkkinoille palkankorotustavoitteet. Tämän jälkeen teollisuuden työntekijäjärjestöt neuvottelevat asetetun tavoitteen pohjalta työehtosopimukset, joista muodostuu yleinen linja työmarkkinoille. Näin vienti määrittää linjan, mutta yhteisesti sovitun pohjalta. Puhdas vientivetoinen palkkakoordinaatio ei ainakaan enää ole mahdollista. Se rikkoutui julkisen sektorin ratkaisun myötä, eikä menneeseen ole paluuta, Aalto sanoi tuolloin.