SAK näkee hyviäkin uutisia budjetissa: Veroratkaisu ja työttömien opiskelun helpottaminen oikein

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää budjettiriihessä päätettyä noin 300 miljoonan euron veronkevennystä mittaluokaltaan oikeana.

– Tässä suhdannetilanteessa vähän pienempikin veronkevennys olisi riittänyt, mutta suuruusluokka on oikea. SAK on tavoitellut noin 200 miljoonan euron veronkevennyksiä, jotka kompensoivat palkansaajamaksujen nousua, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Budjettiriihessä sovittiin tuhannesta uudesta koulutuspaikasta toiselle asteelle ja muuntokoulutuksen lisäämisestä.

– Hallituksen päätös investoida osaamiseen on hyvä, mutta mittaluokka edelleen riittämätön. Suomessa on 600 0000 aikuista ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Tämä joukko on saatava koulutuksen piiriin, jotta varmistetaan, ettei työllisyys- ja talouskasvu tyrehdy osaavan työvoiman puutteeseen.

SAK:n pitkäaikainen tavoite työttömien omaehtoisen opiskelun helpottamisesta toteutuu, kun työttömille tulee oikeus opiskella kuusi kuukautta ilman tarveharkintaa.

– On Suomen kannalta loistava uutinen, että työttömien rankaiseminen aktiivisuudesta loppuu. Omaehtoinen opiskelu helpottaa työllistymistä ja ehkäisee pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä, kiittelee Kaukoranta.

Työttömille tuli riihestä myös huonoja uutisia, kun aktiivimallin nimellä kulkeva työttömyysturvan heikennys etenee.

Ilkka Kaukoranta painottaa, että työttömien aktiivisuutta voidaan tukea parhaiten satsauksilla henkilökohtaiseen palveluun mekaanisten karenssien ja etuusleikkauksien sijasta.

– Riittävät työvoimapolitiikan resurssit varmistaisivat, että jokaiselle työttömälle voidaan räätälöidä parhaiten työllistymistä tukeva suunnitelma. Suomessa jokaista työvoimapalveluiden virkailijaa kohti on 13 kertaa enemmän työttömiä palveltavana kuin Tanskassa.

Hallitus sopi budjettiriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta.

– Uudistustarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kolmikantainen valmistelu perhevapaiden kokonaisuudistuksesta on paras tapa varmistaa, että löydetään nykyistä joustavampi malli, joka palvelee perheitä, huomioi lapsen edun ja vastaa 2020-luvun työelämän tarpeita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Päähän kohdistuvia taklauksia ei nähty” – Lasse Laatunen vertaa SAK:ta punakoneeseen

Kuva: EK
Lasse Laatunen ihmettelee yhä Sipilän hallituksen pakkolakihurjastelua (kuva vuodelta 2014, jolloin hän jäi eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä).

EK:n työmarkkinajohtajan paikalta kolme vuotta sitten eläköitynyt Lasse Laatunen katsoo, ettei EK:n päätös luopua keskitetyistä sopimuksista ollut virhe.

– Onhan niistä luovuttu ennenkin, hän kuitenkin jatkaa.

EK teki asiassa myös sääntömuutoksen, joka tuli voimaan vuonna 2016. Tästä Laatunen, jonka tapana on ollut antaa julkista palautetta myös EK:lle, ei sen sijaan anna kiitosta.

– Virhe minusta on se, että jos sääntöihin kirjoitetaan, että ei voi olla enää palkkaratkaisujen kanssa missään tekemisissä. Sitä minä en ymmärrä, koska silloin kun tulee vaikeat ajat, koskaan ei ole liikaa aseita ja toimintakeinoja, jolla tilanne otetaan haltuun.

Hän ja Ylen pitkäaikainen työmarkkinatoimittaja Arto Nieminen ovat kirjoittaneet kirjan Kolmikannan kulisseissa – Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa (Art House) yhteistyössä. Kirjan julkaisutilaisuus pidettiin tänään Helsingissä.

Laatunen muistuttaa, että niin palkansaaja- kuin työnantajaliitoilla on oma sopimusautonomiansa. Liitot eivät voi kajota toistensa toimiin.

– Mahdollisuus on vain keskusjärjestöille. Jos kaikki menee hyvin, eihän sitä tarvitse käyttää. Jos kaikki menee oikein sykkyrään ja jos säännöt jo kieltävät, ettei saa tehdä niitä (keskitettyjä sopimuksia), se on aika vaikea yks kaks päättää toimintamallista, Laatunen kritisoi.

Hän ei olisi sääntömuutosta tehnyt.

– Jos rajataan olennainen osa EK:n toiminnan ulkopuolelle, se voi helposti johtaa siihen, että painoarvo laskee muissakin asioissa.

”Tyydyn vain viittaamaan sote-uudistukseen.”

Laatunen sanoo ymmärtävänsä niitä, jotka ajavat ”vapaata poliittista harkintaa ja virkamiesvalmistelua”. Siinä piilee kuitenkin myös heikkous työnantajien ja -tekijöiden kannalta.

– Se tuo kummallekin osapuolelle täysin sattumanvaraisia tuloksia sen mukaan, minkälainen hallitus sattuu kulloinkin istumaan.

– Tähän perustuu se, mitä teimme Lauri Ihalaisen ja Lauri Lylyn kanssa, että irrotamme työmarkkinalainvalmistelun kokonaan politiikasta. Silloin me tiedämme, mitä saamme. Me emme ehkä saa kumpikaan ihan optimaalista lottovoittoa, mutta pystymme välttämään pahimmat virheet.

Lauri Ihalainen oli SAK:n pitkäaikaisena puheenjohtajana Laatusen luotettu neuvottelukumppani ja hyvä ystävä.

– Jos pääneuvottelijoiden kemiat pelaavat hyvin yhteen, niin kuin meillä Laurin kanssa pelasi, se on niin vahva akseli, että sitä on ulkopuolisen, olkoon politiikan tekijä tai mikä tahansa, vaikea saada nurin.

Laatunen sanoo ymmärtävänsä myös sen, että monet työnantajapuolella näkevät, että kolmikanta on ollut ”suuri kirous” ja se on jäykistänyt työmarkkinat.

– Minä olen itse ollut siitä eri mieltä. Virkamiesvalmistelun ja poliittisen valmistelun menestyksellisyydestä ja siunauksellisuudesta tyydyn vain viittaamaan sote-uudistukseen, hän kuittaa.

Soten suhteen Laatunen on ylipäänsä luovuttanut. Siihen olisi hänen mukaansa pitänyt tehdä kuntauudistus pohjaksi ja rakentaa sote-mallin suurien kuntien pohjalle. Maakuntamallistakaan hän ei piittaa.

– Pahinta on se, jos maakunnat saavat verotusoikeuden, meille tulee yksi verotaso lisää. Mitä enemmän on tasoja, sitä pienempi on todennäköisyys, että kokonaisveroaste laskee.

”Vaikeasti voitettava mutta rehti.”

Laatunen panosti urallaan paljon neuvotteluihin nimenomaan SAK:n kanssa. Tätä perustellessaan Laatunen siirtyy käyttämään jääkiekkokieltä. SAK on hänen mukaansa ollut työmarkkinaneuvottelujen punakone. Hän totesi kuitenkin vaimonsa kieltäneen kutsumasta sitä voittamattomaksi.

– SAK:sta on löytynyt koko minun aikana MihailovPetrovHarlamov-tehoketjuja useampiakin. Oli pakko ottaa SAK vastapuoleksi, koska he pystyivät neuvotteluissa jyräämään laajalla rintamalla. He olivat vaikeasti voitettava parti, mutta voin rehellisesti sanoa, että erittäin rehti. Sieltä ei tullut päähän kohdistuvia taklauksia.

Punakonetta valmensi aikanaan Viktor Tikhonov. SAK:n Tikhonoviksi Laatunen nimeää aikanaan SAK:ssa toimineen Eero Heinäluoman.

Matti Pitko Aamulehdestä kirjoitti joskus, että Eerolla oli neljä kännykkää. Yhdellä hän antoi neuvoja SAK:n neuvottelijoille ja kolmella selosti peliä toimittajille. Eero oli neuvottelijujen käytävillä legenda jo eläessään, Laatunen totesi.

Kirjan julkaisutilaisuudessa istuneella Heinäluomalla oli kuitti valmiina:

– Lasse siteeraa tässä itseänsä, kertomaansa Pitkolle.

”En vaihtaisi Ruotsiin tai Saksaan.”

Laatusen mielestä Suomen työlainsäädäntö ei ole jäykempää kuin Ruotsissa tai Saksassa.

– Jos olisin itse työnantaja, en vaihtaisi sitä Ruotsiin tai Saksaan.

– Se mikä tekee Suomen työmarkkinoista jäykän, jos niin halutaan väittää, on se, että meillä alakohtaiset työehtosopimukset menevät ohi työlainsäädännön normien.

– Jos halutaan, niin kuin pitäisi, työmarkkinoita joustavoittaa, se pitää aloittaa alakohtaisten työehtosopimusten kehittämisestä eli tehdä niistä enemmän perälauta-tyyppisiä.

Laatusen mukaan paikalliseen sopimiseen liittyy toinenkin harha: työnantajien vahva usko siihen, että paikallinen sopiminen toimii aina heidän edukseen.

– Kun katsoo vähän historiaa, silloin kun on ollut nousukausi, palkansaajat osaavat rahastaa yhtä hyvin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla, Laatunen sanoo.

Laatusen mukaan liikkumavaraa ja joustoa tarvitaan. Samalla hän puolustaa keskusjärjestöjä.

– Kun on sanottu, että keskitetyt ratkaisut ovat jäykkyyden luoneet, niin en minä tiedä yhtään keskitettyä ratkaisua, jossa on kielletty liittoja sopimasta juuri niin kuin ne viisaasti näkevät.

Laatusen ajattelussa alakohtaiset tes-joustot ovat ratkaisu myös yleissitovuusongelmaan.

– Jos on joustavat tessit ja järjestäytymättämät voivat noudattaa niitä sellaisenaan, se pudottaa paineita myös yleissitovuutta kohtaan. En ole itse pitänyt minimipalkkalainsäädäntöä hyvänä, koska se tuo palkanmuodostuksen pohjan poliittiseen harkintaan. Se irrottaa sen markkinoilta.

”Eihän tällaisia yrityksiä pitäisi minkään hallituksen lähteä tekemään.”

Laatunen palasi kirjansa julkaisutilaisuudessa myös Sipilän hallituksen alkutaipaleelle, pakkolakiuhkauksiin.

Ne olivat Laatusen mukaan virheellinen keino tavoitella joustavuutta.

Laatunen huomautti, ettei kovin pätevää juristia olisi tarvittu havaitsemaan sitäkään, etteivät ne voi mennä eduskunnasta saati perustuslakivaliokunnasta läpi.

– Eihän tällaisia yrityksiä pitäisi minkään hallituksen lähteä tekemään.

Käynnissä olevasta liittokierroksesta Lasse Laatunen toteaa uskovansa, että vientiteollisuusalat pystyvät neuvottelemaan hyvät ratkaisut.

EK:n entisen työmarkkinajohtajan näkökulmasta ongelmat näkyvät tammikuun lopussa.

– Julkinen sektori, miten hallitaan ja hillitään ja hoidetaan kuntasektorin paineet.

– Siihen tarvitaan keskusjärjestöjen koordinaatiota.

Alkoholilaki lisää virkavallan kiireitä – Poliisihallitus: Jos ja kun työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä lisämiljoonina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Poliisihallituksen poliisijohtajan Sanna Heikinheimon mukaan alkoholilain voimaantulo ei vesitä pyrkimyksiä parantaa poliisien valmiutta hoitaa töitään.

– Hallituksen talousarvioesityksessä ei ole vielä tässä vaiheessa huomioitu rahan kannalta alkoholilain voimaantuloa.

Tällä hetkellä hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään kevään kehysriihen esityksestä 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Esitys tarkoittaa, että poliisien määrärahat pysyisivät ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla.

Sisäministeriön poliisiosaston antaman lausunnon mukaan uusi alkoholilaki puolestaan nostaa poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella alkaen ensi vuodesta. Rahassa tämä tarkoittaa 10–15 miljoonaa euroa. Olettaen, että alkoholilaki menee läpi. Myös hallitus toteaa tarpeen alkoholilakiesityksessään.

Hallituksen budjettiesityksessä ei ole kuitenkaan vielä nähtävissä esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia.

Heikinheimon mukaan poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia poliisien määrärahoihin paikatakseen alkoholilain uudistuksen tuomia lisäkustannuksia.

– Poliisihallituksen arvio tällä hetkellä on, että alkoholilain uudistus lisää poliisien työtaakkaa. Tämän myös hallitus on huomioinut esityksessään. Tarkoituksena on käydä tarpeen lopullista määrää vielä läpi, kun esitys on hioutunut eduskunnassa lopulliseen muotoonsa, hän toteaa.

Lisätyötä poliiseille syntyy uudistuksen jälkeen etenkin ravintoloiden aukioloaikojen pidentyessä sekä arvioidusta alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta.

– Uudistuksella on suuria vaikutuksia poliisin tehtäviin etenkin valvonnassa ja hälytystoiminnassa. Huomioitava on kuitenkin myös se, etteivät vaikutukset synny yhdessä yössä.

– Kantamme on, että jos ja kun poliisin työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä resursseissa.

Heikinheimo ei lähde spekuloimaan sillä, miten poliisien toiminnalle käy, mikäli tarvittavia lisämiljoonia täydennetystä talousarviosta ei löytyisi.

– Asiaa täytyy katsoa uudestaan sitten.

Budjettiesityksessä poliisitoimintaan jo nyt kirjattuja miljoonia on perusteltu kiristyneellä turvallisuustilanteella. Voimavaroja kaivataan etenkin terrorismin torjuntaa, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla?

Vaikka täydennetyssä talousarvioissa poliisi toimintaansa lisää rahaa saisikin, yksi ongelma ei välttämättä poistu. Hallituksen esittämät lisäpanostukset eivät tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Lisäyksillä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa, pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Alkoholilain uudistus puolestaan tulee sitomaan poliisia entistä enemmän läsnäoloa vaativiin tehtäviin, kuten kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Samaan aikaan henkilötyövuosia sitoutetaan oletettavasti entistä enemmän terrorismin torjumiseen.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla jo nyt töissä olevista 7200 poliisista?

– Toki lisäresurssit auttavat aina, sillä näin poliisilla on edellytyksiä suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä. Resurssit luovat edellytyksiä ottaa lisää opiskelijoita poliisikoulutukseen. Tämä näkyy parempana tilanteen muutaman vuoden päästä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

Poliisitaustainen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoo kannattavansa hallituspuolueiden kompromissiesityksen mukaisesti kaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostamista 5,5 prosenttiin.

– Alkoholilain uudistus on kokonaisuus, ja tehtyyn kompromissiin liittyy muitakin kysymyksiä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

– Haitat näkyvät aina tavalla tai toisella poliisin työssä. Toisaalta, kun tarkastellaan nuorten alkoholi- ja päihdekäyttäytymistä, Suomessa ollaan menossa todella hyvään suuntaan.

– Kyllä tässä täytyy uskoa siihen, että yleinen suhtautuminen alkoholiin on menossa parempaan suuntaan. Aina on ongelmakäyttäjiä, jotka sitten tietysti työllistävät poliisia.

Jokinen ei ole vielä nähnyt budjettiesityksen laskelmia, eikä tiedä mihin ne tarkalleen perustuvat. Tämän johdosta hän ei kommentoi enempää siellä esitettyjen arvioiden vaikutusta poliisien työmäärään.

Jokisen mukaan tarkasteltaessa lakiuudistuksen vaikutuksia esimerkiksi alkoholin kokonaiskulutukseen pitäisi muistaa, että uudistuksen vaikutuksia ei voida vielä tarkalleen tietää.

– Esimerkiksi jos ihmiset jotka vetävät kuusi pakkia kärryllä laivalta kotiinsa, saisivat ostettua oluensa lähikaupasta helpommin, eivät he kyllä vetäisi kuutta pakkia kaljaa kotiinsa sieltä kaupasta. Siinä myös sosiaalinen kontrolli hillitsisi kulutusta.

– Lisäksi saisimme verotulot Suomeen. Juuri matkustajatuonti on Suomessa yksi ongelmista.

Ihalainen: Sipilän hallitus yritti poliittista ohituskaistaa

Kuva: Kari Hulkko

Työmarkkinajärjestöjen mielipiteellä oli ratkaiseva rooli Suomen EU-jäsenyydessä, arvioi kansanedustaja, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.). Hän puhui tiistaina EK:n entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen kirjan Kolmikannan kulisseissa julkaisutilaisuudessa Helsingissä.

– En tiedä yhtään Euroopan maata, missä työmarkkinajärjestöt olisivat tehneet sellaisia sopimuksia, joita teimme EU-jäsenyyden alla, Emu-ratkaisun alla ja EU:n laajentumisen alla. Haimme työmarkkinajärjestöjen roolia muuttuneessa tilanteessa.

– Luulenpa, että sillä, että nämä järjestöt olivat jaa-liikkeen eivätkä ei-liikkeen puolella, saattoi olla aika suuri merkitys Suomen EU-jäsenyyden kannalta, Ihalainen sanoi.

Totesimme, että Emu-ratkaisu ei edellytä yleissitovuuden murtamista.

Työmarkkinajärjestöt tekivät Ihalaisen mukaan tuolloin työttömyysturvajärjestelmään ja työeläkejärjestelmään suhdanteita tasoittavat puskurit, etteivät työnantajien ja palkansaajien maksut heilahtele äärilaitoihin.

– Totesimme, että Emu-ratkaisu ei edellytä yleissitovuuden murtamista. Se on aika tärkeä linjaus. Toivon, että se pidetään tänäkin päivänä mielessä.

Aiemmin Suomella oli käytössä kolme talouspolitiikan instrumenttia: budjetti- ja finanssipolitiikka, oma raha ja työmarkkinapolitiikka. Emun myötä määrä putosi kahteen.

– Analysoimme silloin yhdessä, että työmarkkinapolitiikan ja finanssi- ja budjettipolitiikan yhteensovittamisen tarve ei vähene vaan kasvaa.

– Vaikka sopimuksen teon muodot nyt muuttuvat, toivoisin, että nyt jaksettaisiin ymmärtää, että pienen maan etu on, että me kykenemme sovittamaan näitä yhteen.

Ihalaisen mukaan hallituksille on Suomessa ollut väristä riippumatta tärkeää, että yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa toimii, koska palkanmuodostus on osa talouspolitiikkaa ei vain työmarkkinapolitiikkaa.

Se ei ihan huonoa ajattelua olisi tänäkään päivänä.

– Siitä periaatteesta olemme koettaneet pitää huolta, että työlainsäädännössä ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan valmistelussa ei käytetä poliittisia suhdanteita puolin ja toisin hyväksi. Ei tehdä poliittisia ohituskaistoja mitä Sipilän hallituksen ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimuksesta oli. Se oli ohituskaista, josta työnantajakin vähän innostui.

Ihalaisen mukaan hänen ja Laatusen kaudella työmarkkinaosapuolet eivät lähteneet rikkomaan pyrkimystä edistää asioita yhteisymmärryksessä.

– Kun sopimukset on tehty yhdessä, niiden soveltaminen arkeen käy paremmin ja niihin sitoudutaan työelämän arjessa paremmin kuin riitaisiin ratkaisuihin.

– Hallituksen näkökulmasta kolmikantayhteistyön vahvuus on ollut siinä, että palkkapolitiikka, sosiaaliset tulonsiirrot, inflaatio, joka oli aikaisemmin aika suuri haaste ja verotus yhteensovitettiin niin, että tavoitteena oli hyvä ostovoima, ei korkeat yleiskorotukset. Tämä oli meidän nyrkkisääntö. Se ei ihan huonoa ajattelua olisi tänäkään päivänä.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Saarikko: Pääosa sosiaalipalveluista pois valinnanvapauden piiristä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vahvistaa Verkkouutisten aiemmin kertoman tiedon, jonka mukaan merkittävä osa sosiaalipalveluista olisi jäämässä perustettavien sote-keskusten ulkopuolelle. Saarikon mukaan syynä on perustuslakivaliokunnan kesäkuinen sote-lausunto, jonka mukaan hallitus nyt juoksuttaa sote-valmisteluaan.

– Lausunto on sen luonteinen, että sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät sen jälkeen ole mahdutettavissa valinnanvapauden piiriin siinä laajuudessa kuin hallituksen keväisessä mallissa. Se ei tarkoita, etteivätkö sosiaalipalvelut olisi jatkossakin peruspalveluja tai etteikö integraatiota voisi turvata, mutta samalla tavalla kuin keväisessä mallissa ne eivät voi olla sote-keskusten palveluvalikossa, Saarikko sanoo.

Sote-keskuksille jäisi Saarikon mukaan käytännössä vain sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan tasoiset palvelut.

Hallitus ei hänen mukaansa aio kuitenkaan tinkiä sote-uudistuksen yhdeksi kulmakiveksi nostetusta sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta.

– Tietysti se johtaa siihen, että joudumme miettimään millä tavoin integraatiota turvataan.

Se miten turvaaminen käytännössä tapahtuu, selviää Saarikon mukaan myöhemmin.

– Palaamme yksityiskohtiin, kun malli valmistuu.

Keskustelua aiheesta

Viinaralli Viroon tyrehtyi – päihdetyöjärjestö: Ei perustetta nostaa prosenttirajaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry huomauttaa, että Suomen alkoholilain uudistuksen yhtenä perusteena mainitaan usein matkustajatuonti Virosta. Lain toivotaan hillitsevän viinarallia.

– Matkustajatuonti Virosta on kuitenkin tuoreen tilaston (THL) mukaan reippaassa laskussa. Kaupoissa myytävien juomien prosenttirajan nostolle Suomessa ei löydy perustetta viinarallista, Ehyt painottaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti väheni 13,8 prosenttia syyskuun 2016 ja elokuun 2017 välillä edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Luku kuvaa sitä, kun tuonti on muunnettu sataprosenttiseksi alkoholiksi.

Viron vetovoima on muussakin kuin halvassa alkoholissa.

Ehyt ry:n mukaan matkustajatuonti on laskussa, vaikka Liikenneviraston tietojen mukaan matkustajamäärä Suomesta Viroon kasvoi 4,2 prosenttia tammi-kesäkuussa 2017 viime vuoden vastaavasta ajasta.

– Alkoholijuomien matkustajatuonti on laskenut reippaasti, vaikka Viroon matkustetaan entistä enemmän. Viron vetovoima on muussakin kuin halvassa alkoholissa, Ehyt ry:n erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen huomauttaa.

Viron hallitus on jo nostanut alkoholiveroa.Tämä näkyy vähitellen niin oluiden kuin muiden mietojen alkoholijuomien hinnoissa. Viron alkoholijuomien veronkorotukset jatkuvat vuoteen 2020 asti.

– Viron viinaralli ei ole kestävä peruste sille, että kaupassa myytävien juomien prosenttirajaa aiotaan nostaa alkoholilain uudistuksessa. Matkustajatuonti vähenee, koska Virossa tehdään vastuullisia alkoholipoliittisia uudistuksia, Tenkanen toteaa.