tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

SAK: Tulorekisteri vähentää paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa hakiessa

Kuva: Kari Hulkko
SAK:n ekonomisti kantaa Ilkka Kaukoranta huomauttaa, ettei sosiaaliturva saa heikentyä tulorekisterin vuoksi.

SAK:n mukaan tulorekisteri vähentäisi merkittävästi byrokratiaa ja muuta paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa käsiteltäessä.

– Tulorekisteri on tärkeä uudistus. Viranomaisille ei tarvitsi enää toimittaa paperisia palkkakuitteja esimerkiksi vanhempainpäivärahoja, asumislisää, työttömyysturvaa tai muita sosiaalitukia hakiessa, kun kaikki tiedot olisivat saatavilla yhdessä rekisterissä, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Byrokratian vähenemisestä hyötyvät tavallisten ihmisten ja viranomaisten lisäksi myös yritykset.

Kaukorannan mukaan joillekin yrityksille saattaa tulla kustannuksia, kun palkkahallinnon tietojärjestelmiä uudistetaan, mutta valtaosalle siitä ei koidu lainkaan lisäkustannuksia.

– Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on työnantajien taakan vähentäminen. Nykyisin työnantajat joutuvat raportoimaan useille eri viranomaisille työntekijöidensä palkkatietoja. Uusi rekisteri helpottaisi käytäntöä, kun palkkatiedot toimitettaisiin vain yhdelle taholle.

Suomen suurin palkansaajajärjestö haluaa toteuttaa tulorekisteriuudistuksen huolellisesti ja sosiaaliturvaa heikentämättä.

– Jotta tulorekisteristä saadaan kaikki hyödyt irti, sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava joiltain osin ja etuuksien sääntöjä yksinkertaistettava. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, ettei sosiaaliturva heikkene, Kaukoranta painottaa.

Myös STTK ja EK ovat kommentoineet tänään tulorekisteriuudistusta.

SDP vaatii maailmanlaajuisia toimia terrorismin kitkemiseksi ja Suomeen 100 miljoonaa lisää kehitysrahoihin

Kuva: Tommi Matinlassi
SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät ryhmäkuvassa. Vas. Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta.

– Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat maailmalla lisääntyneet viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä.  Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. Köyhyys, eriarvoisuus, näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle. Vastuullisten poliittisten liikkeiden on pureuduttava näihin juurisyihin, jotta ääriliikkeet ja terroristit eivät pääsisi hyväksikäyttämään niitä. Näin toteavat SDP:n presidenttiehdokkaat yhteisessä julkilausumassaan.

– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta. Valtiovarainministeriön vuoden 2018 budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 536,8 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa.

– BKT:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan tänä vuonna olevan vain noin 0,39 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittävät yhdessä, että vuoden 2018 budjettiin tehdään valtiovarainministeriön nyt olemassa olevan budjetin pohjaesitykseen 100 miljoonan euron lisäys.

 

 

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867

Presidenttipari juhlii Suomea Tukholmassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat tänään Tukholmassa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan.

Vierailu alkaa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tarjoamalla lounaalla Kuninkaanlinnassa. Presidenttipari osallistuu myös Suomi 100 -kaupunkifestivaalin avajaisiin Kungsträdgårdenissa.

Kolmepäiväinen kaupunkifestivaali on suurin Suomen ulkopuolella järjestettävä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, presidentin kansliasta tiedotetaan.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa osallistuvat myös Suomen suurlähetystöllä järjestettävään juhlaseminaariin. Sekä presidentti että kuningas pitävät talousseminaarin alussa puheen.

Rouva Haukio ja Ruotsin kuningatar Silvia tutustuvat valokuvanäyttelyyn, joka niin ikään juhlistaa satavuotiasta Suomea.

Keskustelua aiheesta

USU: Poliisihallitus miettii järeämpiä aseita poliisipartioiden matkaan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Poliisihallituksessa pohditaan nyt järeämpää aseistusta virkatehtävissä.

Turun viime perjantain tapahtumat voivat muuttaa poliisin toimintatapoja ja varustusta. Poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Alasen mukaan tarkastelussa on etenkin valmiustaso.

– Olemme eläneet rauhassa tämän asian (terrorismi) suhteen. Turvallisuustilanteemme on kuitenkin muuttunut, ja poliisin on otettava se huomioon, Alanen kommentoi tämän aamun Uutisssuomalaiselle.

Alasen mukaan poliisin varustusta, esimerkiksi aseistusta, ehkä lisätään.

– Pohdimme, mitä aseistusta ja suojavarusteita poliisimies ottaa mukaansa kun lähtee kentälle. Jos Turun kaltaiseen tilanteeseen törmätään, on toimintakyky oltava mahdollisimman korkea.

Alasen mukaan merkittäviä varustepuutteita Suomen poliisissa ei ole. Kysymys on siitä, mitä poliisilla on kenttätoiminnassa mukana.

– Tätä jatkossa terävöitetään. Aseistuksen ohella kyse on myös suojavälineistä kuten liiveistä ja kilvistä.

Poliisihallitus on jo jonkin aikaa muokannut varautumissuunnitelmaa, jossa on pohdittu, mikä on varautumisen aste eri uhkatilanteissa.

Ylen mukaan Poliisihallitus on pohtinut mahdollisuutta, että poliisimies voisi kantaa virka-asetta mukanaan myös työmatkoilla julkisessa liikenteessä.

Poliisi joutui perjantaina ampumaan Turussa marokkolaismiestä reiteen. Puukottaja loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.