ehdokasmainos

SAK tyytyväinen aikalisästään – Lyly: “Hallituksen päätös selkeyttää päätöksentekoa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
sak-1
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi jo aiemmin, että SAK:n hallitus tekee päätöksiä ensi maanantaina.

Hallituksen linjaukset ja tuki yhteiskuntasopimukselle selkiyttävät tilannetta SAK:n liittojen kannalta, sanoo puheenjohtaja Lauri Lyly. Hän myös pitää hallituksen toimien järjestystä oikeana eli ensin luovutaan niin sanotuista pakkolaeista ja sitten menoleikkauksista. Veronalennukset eivät näytä toteutuvan, Lyly arvioi hallituksen muotoiluja.

SAK:n hallitus päättää maanantaina, hyväksyykö se sopimuksen. Lyly pitää hyvänä, että SAK otti viikon aikalisän ennen päätöstään.

Lyly kommentoi asiaa myös Twitterissä.

 

AVAINSANAT

HS: Olli-Pekka Heinonen nousemassa opetushallituksen johtoon

Kuva: Wikipedia
heinonenollipekka
Olli-Pekka Heinonen.

Kokoomuksen hallitusryhmän valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen noussee Opetushallituksen johtoon, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan hallitus päättää Heinosen nimityksestä torstaina.

Pääjohtajan paikkaa ovat tavoitelleet Heinosen lisäksi myös kokoomuksen entinen kansanedustaja Raija Vahasalo ja nykyinen kansanedustaja Sanna-Liisa Lauslahti. Lisäksi pääjohtajana jo aikaisemmin vuosina 2003–2007 toiminut Kirsi Lindroos on hakenut paikkaa.
Tehtävää haki määräaikaan mennessä yhteensä 23 ihmistä.

 

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä

taidetyopaja

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

 

Innostunut vastaanotto Matarankadulla: ”Aktivointi voi olla kivaa – satatuhatta nuorta polttaa parvekkeella tupakkaa”

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Olen tosi pettynyt, jos sopua ei löydy

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pettyy, jollei työllisyysryhmä saa valmista ensi perjantaiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo olevansa tosi pettynyt, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen työllisyyspaketista. Sipilä sanoo odottavansa työllisyystyöryhmältä konkreettisia tuloksia määräajan kuluessa eli viimeistään perjantaina.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjasi tänään, ettei järjestö hyväksy työttömyysturvan leikkaamista. Näin myös hallituksen tavoite lisätä työllisyyttä 8 000 ihmisellä näyttää vaikealta saavuttaa. Elorannan mukaan hallituksen tavoitetta ei voi saavuttaa valtiovarainministeriön todentamalla tavalla ilman, että työttömyysturvaa heikennetään.

“Ei kaksoisgiljotiinia työttömille” – SAK kiristää ruuvia työllisyysryhmässä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
LKS 20160928  SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja  työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen kommentoivat työllisyystyöryhmän tilannetta 28. syyskuuta  2016. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja  työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen kommentoivat työllisyystyöryhmän tilannetta tänään.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, ettei työllisyystyöryhmän toimeksiannon mukaista 8 000 työpaikkaa ole mahdollista luoda valtiovarainministeriön todentamalla tavalla heikentämättä samalla työttömyysturvaa.

–  SAK:lle työttömyysturvan leikkaaminen ei ole vaihtoehto, Eloranta painottaa.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että työryhmän nykyiset ehdotukset eivät yksinkertaistaisi työttömyysturvajärjestelmää eivätkä mahdollistaisi nykyistä sujuvampaa liikkumista työttömyyden ja työn välillä.

–  Työttömien epävarmuus ja heihin kohdistuva hallinnollinen taakkaa kasvaisi entisestään, kun nykyjärjestelmän rinnalle rakennettaisiin toinen valvontahimmeli, eräänlainen kaksoisgiljotiini, Eloranta varoitti.

Valmistelussa olevassa mallissa aktiivisuutta arvioisi ja omavastuupäivistä päättäisi työttömyyskassa tai Kela. Kolme kuukauden välein tehtävät seurantahaastattelut puolestaan hoitaisi TE-toimisto.

–  Miten varmistetaan, että työtön tietää, missä ja kenen ohjeiden mukaan toimia? Nykyjärjestelmäkin on monimutkainen ja karenssien pelko estää ottamasta vastaan lyhytkestoista työtä, Eloranta ihmettelee.

Jos työtön ei onnistuisi hankkimaan kolmessa kuukaudessa 18:aa työtuntia tai viittä päivää aktiivitoimessa, kolmen seuraavan kuukauden aikana hänelle kertyisi kunakin kuukautena yksi omavastuupäivä. Työttömyysturvaa päivä vähentäisi kuukaudessa vajaat viisi prosenttia.

SAK:n puheenjohtaja muistuttaa, että osana kilpailukykysopimusta hallitus luopui hallitusohjelmaan kirjatusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan 120 miljoonan euron lisäleikkauksesta.

Suomen suurimassa palkansaajajärjestössä ollaankin huolestuneita, että leikkausten vastapainoksi työttömille ei ole tulossa riittävästi työllistymistä edistäviä palveluja hallituksen jo aiemmin päättämän palkkatuen lisäksi.

–  Kaikille tarvitseville ei pystytä tarjoamaan tukea työllistymiseen. Ollaan jo perustuslaillisen ongelman äärellä, Eloranta arvioi.

SAK on toistuvasti painottanut, ettei järjestö ole työryhmässä heikentämässä työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamassa työllistymistä. Byrokratialoukkujen purkamiseksi SAK on esittänyt keinoja karenssijärjestelmän uudistamiseksi ja työttömänä opiskelun helpottamiseksi.

 

 

Iso muutos käynnissä: 70-vuotinen yhteistyö vaihtumassa kilpailuun – Voiko Suomi tehdä mitään?

Britannian EU-kansanäänestyksen tulos, pitkittynyt taloustaantuma, unionin lähiympäristön konfliktit sekä pakolaiskriisi vaikeuttavat unionin toimintakykyä.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten kokous Bratislavassa 16.9.2016 käynnisti prosessin EU:n uudistamiseksi. Eduskunnan suuri valiokunta järjestää kolme julkista kuulemista pohtiakseen, mitä muutos merkitsee Suomen kaltaisten pienten, avoimeen kansainväliseen vuorovaikutukseen ja vahvoihin kansainvälisiin instituutioihin nojanneille maille.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja, professori Juhana Aunesluoma pohti tänään ensimmäisen kuulemisen avauspuheenvuorossaan Suomen viime vuosien Eurooppa-politiikkaa. Hänen mukaansa Suomi on harvoin ollut kriiseissä aloitteentekijä. Maamme on pikemminkin suosinut pieniä korjauksia ja ollut perässäkulkija.

Nyt nämä taustaoletukset ovat osoittautuneet vääriksi, eikä näytä siltä, että oltaisiin palaamassa kriisiä edeltävään tilanteeseen. Status quota ei enää ole eikä siihen voi tukeutua.

Aunesluoman mukaan EU:n kriisit ovat aiheuttaneet olennaisia muutoksia EU:n toimintaan.  EU:n lisäksi myös muut instituutiot ovat rapautuneet, ETYJ on yksi esimerkki.

– Myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Yhä enemmän on vaatimuksia kansallisen edun ensisijaisuudesta niin, että kansallinen etu ymmärretään yhä kapeammin, Aunesluoma sanoi.

Samaan ilmiöön liittyy myös kansainvälisen oikeuden ja normien kunnioituksen ja sitovuuden heikentyminen.

Kyse epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

Aunesluoman mukaan isossa kuvassa on tapahtumassa siirtymä kahden paradigman eli erilaisen ajatusrakennelman välillä.

Yhteistyön paradigma vahvistui useita vuosikymmeniä toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nyt se on korvautumassa kilpailun paradigmalla. Tarkemmin sanottuna järjestelmä jossa yhteistyö korostui, on korvautumassa järjestelmällä, jossa kilpailu korostuu.

Ongelmallista on että epäluottamus korostuu sekä suhteessa ylikansalliseen ulottuvuuteen että hallitusten väliseen päätöksentekoon.

– Kyse on epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

– Koska eurokriisiä ei saatu hallintaan, sekä ylikansallinen että hallitusten välinen toiminta kärsivät uskottavuuskriisin.

Myös YK:n uudistuminen on käytännössä jumissa. Yhtä lailla Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluprosessi ollut jumissa koko 2000-luvun.

Keskeiset suurvallat eivät enää käytä kansainvälisiä instituutioiden mahdollisuuksia, vaan ne tukeutuvat kahdenväliseen diplomatiaan. Demokratian leviäminen hallintatapana on pysähtynyt 2010-luvulla. Vakiintuneissa demokratioissa esiintyy tyytymättömyyttä ja epäluottamusta perinteisten edustuksellisen demokratian muotoihin, sille etsitään vaihtoehtoja.

Politiikassa nojataan ihmisten etnisiin ja kulttuurisiin identiteetteihin ja koettujen erojen korostamiseen. Nationalismin vahvistuminen vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä entisestään.

Riski turvallisuuden ja kansallisten etujen kannalta.

Keskustelun pohjana toimineen puheenvuoronsa päätteeksi Aunesluoma kysyi, mitä kaikki edellämainittu merkitsee Suomelle.

Hänen mukaansa Suomi on taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen avoimeen vuorovaikutukseen perustuvasta EU:sta ja globaalista järjestelmästä. Avoin vuorovaikutus edellyttää valtioiden tehokasta yhteistyötä ja monilta osin asioiden ylikansallista hallintaa.

– Siirtymä yhteistyöstä kohti kilpailua voi hyödyttää joitakin valtioita, pienet valtiot eivät siitä hyödy. Pienet valtiot menestyvät avoimessa järjestelmässä, joita ohjaavat vahvat instituutiot.

Aunesluoman mukaan kyse on riskistä niin Suomen turvallisuuden kuin kansallisten etujen kannalta. Puheenvuoron päätteeksi kuultiin toiveikas näkökulma.

– Suomi voi vaikuttaa kehitykseen toimimalla näissä järjestöissä ja instituutioissa, jotka yhä ovat olemassa, mitään peruuttamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut. Kehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa ja siihen eivät vaikuta vain suuret maat ja suurvallat.

Suuren valiokunnan avoin kuuleminen päättyy tänään kello 14. Seuraa suoraa lähetystä tästä linkistä.